Ero sivun ”Donin kasakat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:Q1057292 siirrettyä kielilinkkiä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Volga and Don River Basins 1882.jpg|thumb|220px|Volga, Don ja Donin kasakoiden alue (''Don Cossacks'' kartan vasemmassa reunassa) 1882 painetussa kartassa]]
'''Donin kasakat''' ovat [[kasakat|kasakoita]], jotka elävät [[Don]]-joen varrella. Yhteisö muodostui [[1500-luku|1500-luvun]] jälkipuolella pääasiassa [[venäläiset|isovenäläisistä]] talonpojista, mutta heihin kuului myös [[tataarit|tataareita]]. He olivat osa suurempaa kasakkaväestöä (muita olivat Asovan, Dneprin ja Zaporozjen kasakat eli zaporogit). Kukin kasakkaryhmä pyrki olemaan toisista riippumaton valitsemalla oman [[hetmani]]n.<ref name=hs>{{Kirjaviite | Tekijä=Halmesvirta, Anssi ym. | Sivut = 85| Nimeke=Historian sanakirja | Julkaisupaikka=Jyväskylä Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-20-5089-7}}</ref> Donin kasakka-armeija (донско́е каза́чье во́йско, donskoje kazatše voisko), joka toimi [[Venäjän keisarikunta|keisarillisen Venäjän]] aikana, muodostettiin vuonna [[1570]]. Vuonna [[1870]] muodostettu
==Kasakoiden vapaus ja tasa-arvisuus==
Donin kasakoiden elämästä vuosina [[1917]]–[[1918]] [[Venäjän sisällissota|sisällissodan]] aikoina kertoo [[Mihail Šolohov]]in romaani ''[[Hiljaa virtaa Don (Romaani)|Hiljaa virtaa Don]]''. Tutkimuskirjallisuus tukee romaanin esittämiä tapahtumia, jossa kasakat alussa jakaantuivat kahtia valkoisten ja punaisten kannattajiksi, mutta lopulta kääntyivät joukolla bolševikkeja vastaan.▼
Kasakoiden elämää ihannoidaan nykyäänkin sen tasa-arvoisuuden ja vapauden takia. Väestö kokoontui säännöllisesti kansankokouksiin, joissa käsiteltiin myös laki- ja rikosasiat. Ne myös valitsivat ylipäällikön (atamaani, hetmani). Elämä ei ollut yhtä tiukasti turpeeseen sidottua kuin muilla väestöryhmillä, sillä sotiminen oli sen keskeinen sisältö. Sodan aikana kasakkavapaus oli suurimmillaan, mutta ylipäällikköä oli toteltava ehdottomasti. Tasa-arvo oli käytännössä kuitenkin kaukana, sillä johtavat kasakkasuvut olivat etuoikeutettuja ja vauraita. Köyhempien keskuudessa sota tarkoitti usein ryöstelyä. Sodassa kasakoiden heikkoutena oli järjestelmällisen taktiikan puute ja sen halveksiminen.<ref name=oe />
==Stenka Razinin kapina==
Kuuluisin Donin kasakka oli kapinapäällikkö [[Stenka Razin]]. Hän asettui vuonna 1667 noin tuhannen tyytymättömän kasakan johtajaksi. He hyökkäsivät ensin Iranin puolelle, sitten vuona 1670 Volgan suunnalle. Liike sai talonpoikaiskapinan piirteitä, kun joukkoon liittyi yhä uusia väestöryhmiä. Razinilla ei ollut kuitenkaan selviä uudistustavoiteita. Kapina päättyi Razinin vangitsemiseen ja taloitukseen vuonna 1671.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Venäjän ja Neuvostoliiton historia| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1986| Tekijä = Kirkinen, Heikki (päätoim.)| Sivu = 119-121| Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = ISBN 951-1-08450-X}}</ref>
==Kasakat taiteessa==
▲Donin kasakoiden elämästä vuosina [[1917]]–[[1918]] [[Venäjän sisällissota|sisällissodan]] aikoina kertoo [[Mihail Šolohov]]in romaani ''[[Hiljaa virtaa Don (Romaani)|Hiljaa virtaa Don]]''. Tutkimuskirjallisuus tukee romaanin esittämiä tapahtumia, jossa kasakat alussa jakaantuivat kahtia valkoisten ja punaisten kannattajiksi, mutta lopulta kääntyivät joukolla bolševikkeja vastaan. Venäjän kirjallisuudessa ja taiteessa kasakka-aiheet ovat olleet keskeisiä.<ref name=oe>Otavan Suuri Ensyklopedia, 4. osa (Juusten - Kreikka), art. Kasakat, s. 2733-5, Otava 1978. ISBN 951-1-04658-6</ref>
==Lähteet==
{{Viitteet}}
[[Luokka:Kasakat]]
| |||