Ero sivun ”Ludvig XV” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p linkitystä uuteen artikkeliin
p →‎Sijaishallitsijan kausi: - linkitys uuteen ja mahdolliseen tulevaan artikkeliin
Rivi 27:
Kansainvälisessä politiikassa Orleansin Filip pyrki eristämään setänsä, Espanjan kuninkaan [[Filip V (Espanja)|Filip V]]:n mahdolliset pyrkimykset valtaan Ranskassa, jos nuorelle kuninkaalle kävisi huonosti. Tämän eristyspolitiikan eräs looginen seuraus oli 1717 solmittu ns. ''Triple Allaince'', jossa Ranska, Iso-Britannia ja Alankomaat halusivat estää Espanjan laajentumispyrkimykset Euroopassa. Liittoon liittyi seuraavana vuonna vielä neljäskin jäsen, kun [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän roomalaisen keisari­kunnan]] hallitsija [[Kaarle VI (keisari)|Kaarle VI]] liittyi siihen.
 
Sijaishallitsija Filip kohtasi aatelistossa täydellisen puutteen hallitusasiain asiantuntijoista. Filip palasi takaisin Ludvig XIV:n aikana olleeseen kuninkaalliseen hallintoon, ja vuonna 1718 hän palautti valtiosihteerien eli ministerien virat. Läheisen uskottunsa kardinaali Duboisin hän nimitti pääministeriksi 1722. Ja saadakseen valtion raha-asiat uudelleen erinomaiseen kuntoon pyrki hän kokeilemaan useita erilaisia talousmalleja, joista ehkä tunnetuin oli ''[[John Lawn''Law (taloustieteilijä)|John Lawn’n]] kehittämä -järjestelmä. Siitä syntyi [[Mississippin kupla|talouskupla]], joka päättyi [[konkurssi]]in ja raunioitti monen aateliston jäsenen talouden.
 
Vuodesta 1721 lähtien suunniteltiin kuninkaan naittamista. Kuninkaan setä, [[Filip V (Espanja)|Espanjan Filip V]], tarjosi tytärtään, Espanjan infanta Maria Anne Victoirea, joka oli tuskin kolmen vuoden ikäinen. Ei Ludvigkaan ollut kuin yhdentoista ikäinen. Sijaishallitsija hyväksyi ehdotuksen ja 2. tammikuuta 1722 tuleva aviopari tapasi [[Bidassoa]]ssa, lähellä Espanjan rajaa, paikassa, jossa myös Ludvig XIV ja hänen myöhempi puolisonsa [[Marie-Thérèse (Ranskan kuningatar)|Marie-Thérèse]] olivat tavanneet vuonna 1660. Tästä lähtien "lapsikuningattareksi" kutsuttu morsian asettui asumaan Versaillesin linnaan.