Versio 8. maaliskuuta 2013 kello 03.40 muokkaa Addbot (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 279 916 muokkausta p Botti poisti 39 Wikidatan sivulle d:q200435 siirrettyä kielilinkkiä ← Vanhempi muutos		Versio 5. heinäkuuta 2013 kello 18.34 muokkaa kumoa Amoigni (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 092 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 19: Kaupan esteiksi yleensä lasketaan tullien ja tuontikiintiöiden lisäksi myös kaikki kansalliseen talouteen kohdistuvat tukiaiset (esimerkiksi Suomen [[maataloustuki\|maataloustuet]] vaikuttavat käytännössä suunnilleen samalla tavoin kuten tullit muiden maiden tuotteille) ja sääntely (esimerkiksi Ranska on tukenut juustonvalmistajiaan asettamalla maassa myytävän juuston valmistukselle teknisiä "turvallisuusvaatimuksia", joita kehitysmaiden juustontuottajien on vaikea toteuttaa; myös "ympäristövaatimuksia" käytetään usein tähän tapaan). Sääntelyn kohdalla on usein vaikea vetää rajaa, missä määrin lausuttu ja todellinen tavoite yhtyvät. ===Kaupan vapautumisen vaikutus kehitysmaihin=== == Näkemyksiä vapaakaupasta ==▼ Taloustieteilijä [[Paul Krugman]] on sanonut: "''Jokainen 1900-luvun onnistunut esimerkki taloudellisesta kehityksestä - joka tapaus, jossa köyhä valtio on työstänyt tiensä kohtuulliseen tai ainakin dramaattisesti parempaan elintasoon - on tapahtunut globalisaation kautta, tuottamalla maailmanmarkkinoille pikemmin kuin pyrkimällä omavaraisuuteen'".<ref>Paul Krugman, The Great Unraveling: Losing Our Way in the New Century (ISBN 0393058506)</ref>. ===Vapaakaupan puolesta===▼ ==== Kaupan vapautuminen toi hyvinvointia kehitysmaihin ==== ==== Vapaan kaupan kehitysmaat ottavat kiinni teollisuusmaita, suljetut jäävät jälkeen====▼ [[YK]]:n [[UNDP]]:n raportti kertoi [[HDI\|inhimillisen kehityksen mittareiden]] osoittavan huomattavaa paranemista 2000-luvulla. Syynä tähän on kaupan kasvu. Globalisaatio on vähentänyt kaupan esteitä ja levittänyt tuotantoketjuja valtionrajojen yli. Tämä on kiihdyttänyt köyhien maiden talouskasvua. Niiden osuus maailmankaupasta kolminkertaistui 1980 - 2011. <ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/a1363243955614 Kauppa nostaa kehitysmaita köyhyydestä], Helsingin Sanomat 15.3.2013.</ref> ▲==== Vapaan kaupan kehitysmaat ottavat kiinni teollisuusmaita, suljetut jäävät jälkeen==== Professori [[Jeffrey Sachs]]in mukaan syy siihen, että osa [[kehitysmaa\|kehitysmaista]] on ottanut teollisuusmaita kiinni mutta osa jää jälkeen, on se, että vapaampaa kauppapolitiikkaa harjoittavat köyhät maat kasvavat tuplasti niin nopeasti kuin teollisuusmaat ("catch-up effect" eli [[kiinniottajan etu]]) mutta [[suljettu talous\|suljetut taloudet]] jäävät jälkeen. 111 maata vuosina 1970 - 1989 kattaneessa tutkimuksessaan Sachs ja Andrew Warner totesivat, että teollisuusmaiden talouskasvu oli 2,3 %/vuosi/henkilö, [[avoin talous\|avoimen talouden]] kehitysmaiden 4,5 % ja suljetun talouden kehitysmaiden vain 2 %. <ref>"Vapaakauppa on kriiseistä huolimatta kasvun eliksiiri", [[Jeffrey Sachs]], [[Helsingin Sanomat]] 8.11.1997</ref> ▲== Näkemyksiä vapaakaupasta == ▲===Vapaakaupan puolesta=== ====Vapaakaupan hyödyt ovat paljon haittoja suurempia====

Ero sivun ”Vapaakauppa” versioiden välillä