Ero sivun ”Meänkieli” versioiden välillä

{{Kieli|

| nimi = meänkieli

| alue = {{Ruotsi}}

| vir = [[Haaparannan kunta|Haaparanta]], [[Pajalan kunta|Pajala]], [[Ylitornion kunta|Ylitornio]]

| määrä = noin 110 000

| kunta = [[uralilaiset kielet]]

| ryhmä = [[suomalais-ugrilaiset kielet]]<br />[[suomalais-permiläiset kielet]]<br />[[suomalais-volgalaiset kielet]]<br />[[suomalais-saamelaiset kielet]]<br />[[itämerensuomalaiset kielet]]<br>[[suomen kieli]]

| abc = [[latinalainen kirjaimisto|latinalainen]]

| iso3 = fit

}}

 

 

Meänkieli kehittyi sen jälkeen, kun Suomi liitettiin [[Venäjän keisarikunta|Venäjään]] vuonna [[1809]]. Rajaa ei tuolloin vedetty suomen ja ruotsin väliselle kielirajalle, vaan osa suomenkielisestä alueesta jäi Ruotsiin. Ruotsin valtio katsoi [[1880-luku|1880-luvulla]] parhaaksi, että kaikki kansalaiset käyttävät ruotsin kieltä. Tämä johtui myös sotilaallisista syistä. Ajateltiin että sotatilan vallitessa ei voitaisi täysin luottaa niihin raja-alueen asukkaisiin, jotka puhuvat naapurimaan kieltä. Toisaalta suomalaisten ja saamelaisten katsottiin kuuluvan ei-germaaniseen rotuun, joka on lähempänä Venäjää kuin Skandinaviaa. Alueen kouluissa opetettiin ainoastaan ruotsin kieltä ja lapsia kiellettiin puhumasta suomea rangaistuksen uhalla. Kielto koski jopa välitunteja.

 

Ennen 1970-lukua ei ollut vielä omaa kirjakieltä eikä juuri kukaan pitänyt puhumaansa kieltä muuna kuin suomen murteena. Ensimmäinen meänkielellä kirjoitettu romaani oli [[Bengt Pohjanen|Bengt Pohjasen]] ''Lyykeri'', joka julkaistiin vuonna 1985. Ensimmäinen meänkielinen näytelmä oli myös Pohjasen kirjoittama ''Kuutot'' vuodelta 1987. [[Markuksen evankeliumi]] julkaistiin meänkielellä samana vuonna, ja loput evankeliumikäännökset valmistuivat vuonna 2000. Kieliopin perusteet, ''Meänkielen kramatiikki'' julkaistiin vuonna 1996, kirjoittajina Matti Kenttä ja Pohjanen.<ref name="tornio">Märsynaho/Tornion kirjasto 1997</ref>

 

Meänkielen itsenäisen kielen asema on kiistanalainen. Erityisesti poliittisesti katsottuna meänkieli voidaan katsoa omaksi kielekseen, mutta kielitieteellisesti asiasta ollaan erimielisiä.<ref>[http://vesa.lib.helsinki.fi/cgi-bin2/ysa.pl?h=me%C3%A4nkieli YSA: Meänkieli] </ref> Itsenäisenä kielenä meänkieltä pitävät perustelevat näkemystään yleensä korostaen kielen [[sosiologia|sosiologista]] merkitystä ja sen itsenäistä asemaan alueen [[kieliekologia]]ssa, kun taas murre-määritelmän kannattajat perustavat näkemyksensä kielitieteen komparatiivisiin menetelmiin ja perinteiseen näkemykseen kielestä lingvistisenä järjestelmänä.<ref>[http://www.multilingual-matters.net/cilp/001/0431/cilp0010431.pdf Birger Winsa: Defining an Ecological Niche: The Use of ‘Dialect’ or ‘Language']</ref>

 

Meänkieltä käyttää tai ymmärtää 25&nbsp;000 - 35&nbsp;000 Norrbottenin läänin asukasta. Meänkielen käyttö on vähentynyt etenkin nuorten keskuudessa. Meänkieltä opetetaan Ruotsissa [[Luulajan teknillinen yliopisto|Luulajan teknillisessä yliopistossa]], [[Uumajan yliopisto]]ssa ja [[Tukholman yliopisto]]ssa. Meänkielen kirjallinen muoto noudattaa lähinnä Pajalassa ja Ylitornion kunnassa puhuttua murretta. Kirjailija [[Bengt Pohjanen]] on voimaperäisesti pyrkinyt kehittämään meänkielen kirjakieltä ja kielioppia. Lokakuun 2010 alusta alkaen on meänkieltä voinut lukea myös [[Romania]]n Babes-Bolyain yliopistossa.

 

Meänkielestä puuttuvat sijamuodot [[komitatiivi]] ja [[instruktiivi]]. Lainasanoja ruotsista on runsaammin kuin suomen länsimurteissa. Suomen murteista poiketen on meänkieleen omaksuttu lainasanavastineita lukuisille uudemmille käsitteille, joille suomensuomessa on vakiintunut omakielinen vastine. Suomen murteissa vielä esiintyvät ruotsin lainat ovat yleisesti vanhempaa perua.

 

 

* följy = seura, mukana olo

 

== Lähteet ==

* {{Verkkoviite | Osoite =http://www.tornio.fi/index.php?p=PohjanenBengt | Nimeke =Tornionlaakson kirjailijoita: Pohjanen, Bengt | Tekijä =Jaana Märsynaho | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |Ajankohta =1997 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tornion kaupunginkirjasto| Viitattu =29.1.2008 | Kieli = }}

* {{Kirjaviite| Tekijä=Kenttä, Matti & Pohjanen, Bengt| Nimike= Meänkielen kramatiikki|Julkaisija=Kaamos| Vuosi= 1996| Tunniste=ISBN 91-87410-19-2}}

 

=== Viitteet ===

{{viitteet|sarakkeet}}

 

* [[Meänmaa]]

* [[Meänmaan lippu]]

* Birger Winsa: [http://www.kemi.fi/kk021498/virittaja.pdf Meän kieli ja torniolaaksolaisitten kakskielisyys], Virittäjä 1993

 

{{Uralilaiset kielet}}

{{Metatieto}}

 

[[Luokka:Ruotsin kielet]]

[[Luokka:Meänmaa]]