Wikipedia

Ero sivun ”Bengtskärin taistelu” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lupaava artikkeli -ehdotus + loppuhionta
p kh
Rivi 22:
| muut_taistelut =
}}
'''Bengtskärin taistelu''' käytiin [[jatkosota|jatkosodan]] aikana 26. heinäkuuta 1941 [[Bengtskär]]in kallioluodolla [[Suomenlahti|Suomenlahdella]]. [[Neuvostoliitto]]lainen maihinnousuosasto teki luodolle yllätyshyökkäyksen tavoitteenaan räjäyttää luodolla sijaitseva [[Bengtskärin majakka]], jota [[Suomi|suomalaiset]] käyttivät tähystys- ja [[tulenjohto]]paikkana. Aamuyöllä alkanut taistelu päättyi illalla [[Suomi|suomalaisten]] voittoon. Taisteluun osallistui yhteensä yli 1 000tuhat suomalaista ja venäläistä sotilasta. Taistelussa kaatui 31 suomalaista. Arviot venäläisten kaatuneista vaihtelevat kolmenkymmenenkuuden ja yli sadan välillä. Seuraavan päivän pommituksissa kuoli 11 suomalaista.
 
== Taustaa ==
[[Tiedosto:Bengtskär-kartta.jpg|thumb|175px|Bengtskärin sijainti kartalla.]]
=== Bengtskärin majakka tähystys- ja tulenjohtopaikkana ===
Syksyllä 1939 [[Eurooppa|Euroopan]] poliittinen tilanne kiristyi, mikä antoi aihetta rajavalvonnan tehostamiseen myös Suomessa. Tämän vuoksi Bengtskärille lähetettiin syyskuun alussa vartioryhmä, joka koostui 5–10 miehestä. [[Talvisota|Talvisodan]] syttyessä 30. marraskuuta luodolla sijainneen majakan valo sammutettiin ja majakan henkilökunta perheineen evakuoitiin. Majakka toimi sodan aikana tähystys- ja tulenjohtopaikkana. Vartioryhmä tarkkaili [[Hanko|Hangon]]a ja [[Suomenlahti|Suomenlahden]] suuta. Majakkaa yritettiin sodan aikana pommittaa, mutta tuloksetta.<ref name="wilson87104">Wilson, s. 87–104.</ref>
 
[[Hankoniemi]] ja sitä ympäröivät merialueet vuokrattiin [[Moskovan rauhansopimus (1940)|talvisodan rauhansopimuksessa]] Neuvostoliitolle 30 vuodeksi. Alueen luovutus tapahtui 22. maaliskuuta 1940, minkä jälkeen Neuvostoliitto perusti Hankoon noin 30&nbsp;000 miehen vahvuisen varuskunnan. Sodan jälkeen majakanvartijat palasivat luodolle ja majakan valo sytytettiin. Perheitä ei kuitenkaan turvallisuussyiden vuoksi laskettu takaisin. Suomalaiset valvoivat venäläisten tukikohtaa Bengtskäristä käsin, jonka tähystystoiminta jatkui talvisodan päätyttyä.<ref name="wilson87104"/>
 
=== Jatkosodan syttyminen ja suunnitelma majakan tuhoamiseksi ===
Rivi 43:
Taistelu alkoi 26. heinäkuuta 1941 kello yhden aikaan aamuyöllä, kun venäläiset nousivat pimeyden, sumun ja metsäpaloista levinneen savun turvin maihin. Venäläiset eivät kuitenkaan ehtineet sisään majakkaan, sillä suomalainen ulkovartiomies havaitsi heidät ja ehti suorittaa hälytyksen ja herättää muut sotilaat. Suomalaisten tulitus pakotti venäläiset suojautumaan kallioiden ja eteläterassin taakse. Majakan kolmannesta kerroksesta heitetty [[kasapanos]] tappoi terassin taakse piiloutuneen noin kymmenhenkisen iskuryhmän, jonka tarkoituksena oli vallata majakka. Räjähdyksessä menehtyivät [[politrukki]] A. I. Rumjantsev sekä yliluutnantti P. V. Kurilov, joka haavoittui kuolettavasti. Taistelu kuitenkin jatkui ja venäläisten miesvahvuus oli tässä vaiheessa kaksinkertainen puolustajiin nähden.<ref name="wilson87104"/>
 
Taistelun alussa suomalaisten puolustusta johti 25-vuotias luutnantti Fred Luther. Suomalaisten puolustus koostui enimmäkseen nuorista miehistä, jotka olivat kotoisin lähiseudun kunnista. Luther haavoittui taistelussa kahdesti, jonkaminkä jälkeen komento siirtyi alikersantti Harry Bjelkelle. Tässä vaiheessa majakassa oli jäljellä ainoastaan viisitoista taistelukuntoista miestä, joiden ammukset olivat käytännössä lopussa. Lisäksi venäläiset olivat vallanneet majakan pohjakerroksen. Taistelun alkutunteina puolustus sai tulitukea ainoastaan Örön ja Granholmenin patteristoilta, missä vaiheessajoita Lutherin täytyi pyytää niitä ampumaan suoraan kohti Bengtskäriä. Tilanne helpottui kello neljän jälkeen, kun suomalaisten [[tykkivene]]et ja [[Fokker]]-koneet ehtivät paikalle. Kello yhdeksän aikaan luutnantti M. Kaikkosen johtama 80 miehen iskujoukko pääsi majakalle käytyään laiturilla ja matkalla rannasta pitkiä ja kiivaita lähitaisteluja. Tämän jälkeen majakan pohjakerros onnistuttiin valtaamaan takaisin ja majakka oli jälleen suomalaisten hallussa.<ref name="wilson87104"/>
 
Jäljelle jääneet venäläiset eivät antautuneet apujoukkojen tai evakuoinnin toivossa. Venäläiset eivät kuitenkaan ensimmäisen maihinnousun jälkeen onnistuneet pääsemään uudestaan maihin, sillä veneet joutuivat joka kerta perääntymään kiivaan tulituksen alla. Tykkivene ''[[Tykkivene Uusimaa|Uusimaa]]'' sai täysosuman yhteen venäläisten MO-veneistä sen yrittäessä lähestyä rantaa, minkä jälkeen suomalainen [[VMV-vene]] poimi merestä 16 miestä. Panssarilaivat ''[[Panssarilaiva Väinämöinen|Väinämöinen]]'' ja ''[[Panssarilaiva Ilmarinen|Ilmarinen]]'' saivat käskyn kohti Bengtskäriä, kun [[Suomen ilmavoimat|ilmavoimilta]] oli tullut tieto, että venäläishävittäjiä oli havaittu matkalla kohti Bengtskäriä. Hälytys osoittautui kuitenkin vääräksi, mutta alukset joutuivat 18 venäläisen pommikoneen hyökkäyksen kohteeksi ehdittyään Örön länsipuolelle. Pommin osuessa Ilmariseen yksi sen miehistöstä sai surmansa ja 13 haavoittui, minkä jälkeen panssarilaivat vetäytyivät takaisin saariston suojaan. Venäläiset taistelivat viimeiseen asti antautumatta, ja taistelun ensimmäinen päivä päättyi kello viiden aikaan iltapäivällä, kun luodolla ei ollut jäjellä yhtäkään taistelukuntoista venäläistä, joista suurin osa oli kaatuneita ja loput vaikeasti haavoittuneita.<ref name="wilson87104"/>
Rivi 53:
== Seuraukset ==
[[Tiedosto:Bengtskärin majakka vuonna 1941.jpg|thumb|left|175px|Majakan etupuolen vauriot taistelujen jälkeen kesällä 1941.]]
Bengtskärin taistelussa kaatui yhteensä 32 suomalaista, heistä 21 ensimmäisen päivän taisteluissa ja 11 seuraavan päivän pommituksista. Arviot venäläisten kaatuneista vaihtelevat runsaasti. Bengtskäristä vietiin pois kolmekymmentäkuusi ruumista, mutta kaatuneiden lukumäärä oli kuitenkin korkeampi, sillä tuntematon määrä ruumiita työnnettiin mereen, kun saari taistelujen jälkeen siivottiin. Lisäksi myös venälkäistenvenäläisten laivoilla kaatui sotilaita, ja yksi lentokone ammuttiin alas. Paula Wilson arvelee kirjassaan ''Bengtskär'', että arvio noin sadasta venäläistä kaatuneesta osuu todennäköisesti oikeaan.<ref name="wilson87104"/> Haavoittuneita suomalaisia oli yhteensä 45 ja vangeiksi saatiin 28 neuvostoliittolaista, joista suurin osa oli vaikeasti haavoittuneita.<ref name="bengtskar.fihistoria">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bengtskar.fi/historia.htm | Nimeke = Bengtskärin historia | Julkaisu = bengtskar.fi | Viitattu = 30.12.2011 }}</ref>
 
Venäläiset vetäytyivät Hangosta vuoden 1941 lopulla tukikohdan strategisen merkityksen vähetessä [[saksa]]laisten vallattua [[Viro]]n. Rintamalinja Hangon ja Bengtskärin välillä hävisi, ja majakka sai loppusodan olla rauhassa. Olojen rauhoituttua alkoivat myös majakan korjastyöt. Majakan sodassa saamat vahingot olivat huomattavat: pohjoisseinä oli osittain poissa, katot rikki, välikatot romahtaneet ja ovet ja ikkunat hajalla. Lisäksi majakan ulkorakennuksista oli jäljellä ainoastaan kiviperustat. Korjaustyöt kestivät 1950-luvulle, ja samalla luoto myös linnoitettiin konekivääripesäkkein, [[Juoksuhauta|juoksuhaudoin]] ja [[Bunkkeri|bunkkerein]]. Taistelussa kaatuneita on kunnioitettu myöhemmin suomalaisten ja venäläisten paljastamilla muistotauluilla.<ref name="wilson116">Wilson, s. 116.</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Bengtskärin_taistelu”