Ero sivun ”Bengtskärin taistelu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lupaava artikkeli -ehdotus + loppuhionta
Rivi 1:
{{lupaava artikkeli -ehdotus}}
{{Taistelu
| nimi = Bengtskärin taistelu
Rivi 21 ⟶ 22:
| muut_taistelut =
}}
'''Bengtskärin taistelu''' käytiin [[jatkosota|jatkosodan]] aikana 26. heinäkuuta 1941 [[Bengtskär]]in kallioluodolla [[Suomenlahti|Suomenlahdella]]. [[Neuvostoliitto]]lainen maihinnousuosasto teki luodolle yllätyshyökkäyksen tavoitteenaan räjäyttää luodolla sijaitseva [[Bengtskärin majakka]], jota suomalaiset käyttivät tähystys- ja [[tulenjohto]]paikkana. Aamuyöllä alkanut taistelu päättyi illalla [[Suomi|suomalaisten]] voittoon. Taisteluun osallistui yhteensä yli 1 000 suomalaista ja venäläistä sotilasta. Taistelussa kaatui 31 suomalaista. Arviot venäläisten kaatuneista vaihtelevat kolmenkymmenenkuuden ja yli sadan välillä. Seuraavan päivän venäläiskoneiden pommituksissa kuoli 11 suomalaista.
 
== Taustaa ==
Rivi 28 ⟶ 29:
Syksyllä 1939 [[Eurooppa|Euroopan]] poliittinen tilanne kiristyi, mikä antoi aihetta rajavalvonnan tehostamiseen myös Suomessa. Tämän vuoksi Bengtskärille lähetettiin syyskuun alussa vartioryhmä, joka koostui 5–10 miehestä. [[Talvisota|Talvisodan]] syttyessä 30. marraskuuta luodolla sijainneen majakan valo sammutettiin ja majakan henkilökunta perheineen evakuoitiin. Majakka toimi sodan aikana tähystys- ja tulenjohtopaikkana. Vartioryhmä tarkkaili [[Hanko|Hangon]] ja [[Suomenlahti|Suomenlahden]] suuta. Majakkaa yritettiin sodan aikana pommittaa, mutta tuloksetta.<ref name="wilson87104">Wilson, s. 87–104.</ref>
 
[[Hankoniemi]] ja sitä ympäröivät merialueet vuokrattiin [[Moskovan rauhansopimus (1940)|talvisodan rauhansopimuksessa]] Neuvostoliitolle 30 vuodeksi. Alueen luovutus tapahtui 22. maaliskuuta 1940, jonkaminkä jälkeen Neuvostoliitto perusti Hankoon noin 30&nbsp;000 miehen vahvuisen varuskunnan. Sodan jälkeen majakanvartijat palasivat luodolle ja majakan valo sytytettiin. Perheitä ei kuitenkaan turvallisuussyiden vuoksi laskettu takaisin. Suomalaiset valvoivat venäläisten tukikohtaa Bengtskäristä käsin, jonka tähystystoiminta jatkui talvisodan päätyttyä.<ref name="wilson87104"/>
 
=== Jatkosodan syttyminen ja suunnitelma majakan tuhoamiseksi ===
Rivi 40 ⟶ 41:
=== Ensimmäinen taistelupäivä ===
[[Tiedosto:Bengtskärin taistelu venäläinen iskujoukko .jpg|thumb|200px|vasen|Venäläinen iskujoukko matkalla kohti Bengtskäriä.]]
Taistelu alkoi 26. heinäkuuta 1941 kello yhden aikaan aamuyöllä, kun venäläiset onnistuivatnousivat pimeyden, sumun ja metsäpaloista levinneen savun turvin nousemaan huomaamatta maihin. Venäläiset eivät kuitenkaan ehtineet sisään majakkaan, sillä suomalainen ulkovartiomies havaitsi heidät ja ehti suorittaa hälytyksen ja herättää muut sotilaat. Suomalaisten tulitus pakotti venäläiset suojautumaan kallioiden ja eteläterassin taakse. Majakan kolmannesta kerroksesta heitetty [[kasapanos]] tappoi terassin taakse piiloutuneen noin kymmenhenkisen iskuryhmän, jonka tarkoituksena oli vallata majakka. Räjähdyksessä menehtyivät [[politrukki]] A. I. Rumjantsev sekä yliluutnantti P. V. Kurilov, joka haavoittui kuolettavasti. Taistelu kuitenkin jatkui ja venäläisten miesvahvuus oli tässä vaiheessa kaksinkertainen puolustajiin nähden.<ref name="wilson87104"/>
 
Taistelun alussa suomalaisten puolustusta johti 25-vuotias luutnantti Fred Luther. Suomalaisten puolustus koostui enimmäkseen nuorista miehistä, jotka olivat kotoisin lähiseudun kunnista. Luther haavoittui taistelussa kahdesti, jonka jälkeen komento siirtyi alikersantti Harry Bjelkelle. Tässä vaiheessa majakassa oli jäljellä ainoastaan viisitoista taistelukuntoista miestä, joiden ammukset olivat käytännössä lopussa. Lisäksi venäläiset olivat vallanneet majakan pohjakerroksen. Taistelun alkutunteina puolustus sai tulitukea ainoastaan Örön ja Granholmenin patteristoilta, missä vaiheessa Lutherin täytyi pyytää niitä ampumaan suoraan kohti Bengtskäriä. Tilanne helpottui kello neljän jälkeen, kun suomalaisten [[tykkivene]]et ja [[Fokker]]-koneet ehtivät paikalle. Kello yhdeksän aikaan luutnantti M. Kaikkosen johtama 80 miehen iskujoukko pääsi majakalle käytyään laiturilla ja matkalla rannasta pitkiä ja kiivaita lähitaisteluja. Tämän jälkeen majakan pohjakerros onnistuttiin valtaamaan takaisin ja majakka oli jälleen suomalaisten hallussa.<ref name="wilson87104"/>
Rivi 51 ⟶ 52:
 
== Seuraukset ==
[[Tiedosto:Bengtskärin majakka vuonna 1941.jpg|thumb|left|175px|Majakan etupuolen vauriot taistelujen jälkeen kesällä 1941.]]
Bengtskärin taistelussa kaatui yhteensä 32 suomalaista, heistä 21 ensimmäisen päivän taisteluissa ja 11 seuraavan päivän pommituksista. Arviot venäläisten kaatuneista vaihtelevat runsaasti. Bengtskäristä vietiin pois kolmekymmentäkuusi ruumista, mutta kaatuneiden lukumäärä oli kuitenkin korkeampi, sillä tuntematon määrä ruumiita työnnettiin mereen, kun saari taistelujen jälkeen siivottiin. Lisäksi myös venälkäisten laivoilla kaatui sotilaita, ja yksi lentokone ammuttiin alas. Paula Wilson arvelee kirjassaan ''Bengtskär'', että arvio noin sadasta venäläistä kaatuneesta osuu todennäköisesti oikeaan.<ref name="wilson87104"/> Haavoittuneita suomalaisia oli yhteensä 45 ja vangeiksi saatiin 28 neuvostoliittolaista, joista suurin osa oli vaikeasti haavoittuneita.<ref name="bengtskar.fihistoria">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bengtskar.fi/historia.htm | Nimeke = Bengtskärin historia | Julkaisu = bengtskar.fi | Viitattu = 30.12.2011 }}</ref>
 
Rivi 57 ⟶ 58:
 
== Muistelmat ja Bengtskärin taistelu populaarikulttuurissa ==
Bengtskärin taistelusta löytyy runsaasti kirjallista materiaalia. Sekä suomalaiset että venäläiset veteraanit ovat kirjoittaneet taistelusta muistelmissaan. Taistelua on käsitelty myös erilaisissa jatkosotaa käsittelevissä kirjoissa ja aikakauslehdissä.<ref name="wilson109">Wilson, s. 109".</ref> Esimerkiksi säveltäjä [[Einar Englund]] muistelee kirjassaan ''I skuggan av Sibelius: fragment ur en tonsättarens liv'' (1996) osuuttaan Bengtskärin taistelussa.<ref name="wilson112">Wilson, s. 112.</ref> Bengtskärin taistelua on kuvattu [[Mikko Samulinen|Mikko Samulisen]] romaanissa ''Majakka vaikenee'' vuodelta 1971.<ref>[http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513138585/alue/904/navi/Aiemmin/navi2/9018 Samulinen Mikko: Majakka vaikenee] tammi.fi. Viitattu 30.12.2011. </ref>
 
== Lähteet ==