Ero sivun ”Brahenkenttä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p coord-fix
Rivi 10:
== Historia ==
 
Vielä 1800-luvun lopussa nykyisen Brahen­kentän ympäristö oli rakentamatonta, joskin varsinaisen [[Kallio (Helsinki)|Kallion]] asutus oli jo nopeasti kasvussa. Ensimmäinen asemakaava Alppiharjun alueelle vahvistettiin vuonna 1901. Siinä alueelle ei vielä suunniteltu urheilukenttää. Sen sijaan Helsinginkadun varteen oli nykyisen kentän lounaiskulmaan suunniteltu neliskulmainen Helsingintori, jota kolmelta puolelta olisivat reunustaneet julkisten rakennusten tontit. Siitä pohjoiseen olisi johtanut [[esplanadi]]n tyyppinen [[puistokatu]], jossa olisi ollut keskellä kapea puisto ja sen reunoja pitkin kulkeneet Itäinen ja Läntinen Brahenkatu. Muistona tästä suunnitelmasta on vieläkin olemassa lyhyt pätkä Itäistä Brahenkatua kentän pohjoispuolella. Myös tämän puistokadun pohjoispäähän varattiin julkisen rakennuksen tontti. Puistokäytävän keskiakseli olisi ollut samalla suoralla [[Kallion kirkko|Kallion kirkon]] ja samalla myös [[Unioninkatu|Unioninkadun]] kanssa.<ref>Tietosanakirja, 3.osa (Haggart-Kaiverrus), artikkeliin Helsinki liittyvä karttaliite, Otava 1911</ref>
 
Molemmat Brahenkadut sekä myöhemmin myös Brahen­kenttä saivat nimensä kenraalikuvernööri [[Pietari Brahe]]n mukaan. Lähellä sijaitsevien [[Sturenkatu|Sturenkadun]] ja [[Fleminginkatu|Fleminginkadun]] tavoin ne kuuluvat Kalliossa ja Alppiharjussa olevaan historiallisten merkkihenkilöiden mukaan nimensä saaneiden katujen ryhmään.<ref>Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, 1970</ref>