Ero sivun ”Jesuiitat” versioiden välillä

117 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[[Kuva:Il Gesu.jpg|thumb|250px|[[Il Gesù]], jesuiittojen äitikirkko [[Rooma]]ssa.]]
'''Jesuiitat''' eli '''jesuiittaveljestö''' (''Societas Jesu'') on [[katolinen kirkko|katolisen kirkon]] [[sääntökunta]] ja sotilaallinen osasto. Se sai alkunsa [[1500-luku|1500-luvulla]] [[Pariisi]]ssa opiskelleiden nuorten miesten ryhmästä, jonka johtajana toimi entinen ritari Inigo López de Loyola, tunnetummalta nimeltään [[Ignatius Loyola]].
 
Jesuiitat tunnetaan parhaiten työstään kasvatuksen, lähetystyön ja hyväntekeväisyyden parissa. Järjestö on kuitenkin aina herättänyt ristiriitaisia näkemyksiä, mikä johtuu ennen kaikkea jesuiittojen näkyvästä asemasta katolisen uskon puolustajina [[vastauskonpuhdistus|vastareformaation]] aikaan. Jesuiittojen sotilaallisen osan johtajaa on nimitetty 'mustaksi paaviksi' tai jesuiittakenraaliksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.britannica.com/EBchecked/topic/302999/Jesuits |Nimeke= Jesuits |Julkaisija=Encyclopædia Britannica |Luettu=1.8.2008}}</ref>
 
== Historia ==
Jesuiittajärjestö sai alkunsa [[1500-luku|1500-luvulla]] [[Pariisi]]ssa opiskelleiden nuorten miesten ryhmästä, jonka johtajana toimi entinen ritari Inigo López de Loyola, tunnetummalta nimeltään [[Ignatius Loyola]]. Loyola sai kolmenkymmenen ensimmäisen elinvuotensa aikana parhaan mahdollisen ritarikasvatuksen. Haavoituttuaan vaikeasti [[Pamplonan taistelu]]ssa 1521 hän muutti elämänsä suuntaa. Loyola perehtyi aikansa hengelliseen kirjallisuuteen, mutta koki myös oman maallisen sivistyksensä riittämättömänä. Hän matkusti Pariisiin, jossa hän alkoi opiskella muun muassa [[teologia]]a ja [[filosofia]]a. [[Pariisin yliopisto]]ssa syntyi opiskelijoiden liike, ja seitsemän perustajajäsentä perustivat seuran ''Societas Jesu'' ({{k-fi|Jeesuksen Seura}}) [[15. elokuuta]] vuonna 1534. Perustajajäsenet antoivat lupauksen köyhyydestä, naimattomuudesta ja kuuliaisuudesta, ja keskittyivät köyhien, sairaiden ja vangittujen auttamiseen. Seuran jäsenistössä eli voimakkaana myös ajatus [[Pyhä maa|Pyhän maan]] vapauttamisesta [[muslimi]]en käsistä.<ref>Kurki 2004</ref>{{lähde tarkemmin}}
 
Jesuiittojen koulutukseen kuului kahden vuoden noviisiaika. Munkkilupauksen jälkeen opiskeltiin humanistisia aineita, filosofiaa ja teologiaa kymmenen vuotta. Myös perusteellinen sotilaallinen koulutus ja erilaiset ruumiilliset harjoitukset olivat olennainen osa jesuiittojen koulutusta.
Rekisteröitymätön käyttäjä