Ero sivun ”Emäs” versioiden välillä

*'''[[Svante Arrhenius|Arrheniuksen]] teorian''' mukaan emäs on [[aine]], joka muodostaa vesiliuoksessa [[hydroksidi|hydroksidi-ioneja]] OH^-. Vastakohtana happo taas muodostaa vesiliuoksessa [[oksoniumioni|oksoniumioneja]] H₃O⁺.<ref name="etalukio">{{Verkkoviite | Osoite =http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia4/hapem.html | Nimeke =Hapot ja emäkset | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Opetushallitus | Viitattu = 1.7.2013 | Kieli = }}</ref> Arrheniuksen teorian mukaan emäksiä ovat varsinkin [[alkalimetallit|alkalimetallien]] ja [[maa-alkalimetallit|maa-alkalimetallien]] vesiliukoiset [[hydroksidi]]t kuten [[natriumhydroksidi]] (NaOH).

*'''[[Johannes Brønsted|Br&oslash;nstedBrønsted]]&ndash;Lowryn happo-emästeorian''' mukaan emäs on aine, joka vastaanottaa vetyionin H⁺ eli [[protoni]]n eli jolla on vapaa [[elektroni]]pari sitomaan protoni.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://goldbook.iupac.org/B00745.html | Nimeke =Brønsted base | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =IUPAC GolBook | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.7.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref>

**Br&oslash;nstedBrønsted&ndash;Lowryn teoriassa ei metallihydroksideja, kuten NaOH, sellaisenaan pidetä emäksenä, vaan ainoastaan niissä oleva [[hydroksidi]]-ioni (OH^–) on emäs.<ref name="etalukio" />

**Br&oslash;nstedBrønsted&ndash;Lowryn [[teoria]]a voidaan soveltaa muihinkin kuin veden liuoksiin, jolloin syntyy [[ioni|ioneja]] ja näistä edelleen [[ionisidos|ioniyhdisteitä]] eli [[suola|suoloja]].

**Kun emäs vastaanottaa protonin, syntyy sitä vastaava ''konjugoitunut happo''konjugaattihappo. Esimerkiksi hydroksidi-ionia (OH^-) vastaava konjugoitunut happo on vesi (H₂O), kun taas [[ammoniakki]]a (NH₃) vastaava konjugoitunut happo on [[ammonium]]ioni (NH₄⁺).

*'''[[Gilbert Newton Lewis|Lewisin]] teoria''' [[määritelmä|määrittelee]] happo ja emäs -[[käsite|käsitteet]] Br&oslash;nstedBrønsted&ndash;Lowryn teoriaa laajemmin. Lewisin emäs on aine, joka voi luovuttaa elektroniparin<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://goldbook.iupac.org/L03511.html | Nimeke =Lewis base | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =IUPAC GolBook | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.7.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref>. Vastakohtana Lewisin happo on yhdiste, joka kykenee vastaanottamaan [[elektronipari]]n. Yleensä termiä ''Lewis-emäs'' käytetään vain niistä Lewisin teorian mukaisista emäksistä, jotka eivät ole Br&oslash;nstedBrønsted-emäksiä, kuten [[eetteri|eettereistä]].

Vesi H<small>₂</small>O voi Br&oslash;nstedinBrønstedin teorian mukaan toimia sekä happona että emäksenä; toisin sanoen se on amfoteerinen aine eli [[amfolyytti]]. [[Emäksisyys|Emäksisiä]] ovat vesiliuokset, joissa hydroksidi-ioneja (OH^-) on enemmän kuin [[oksonium]]ioneja (H₃O⁺) ja samalla enemmän kuin puhtaassa vedessä. Tällöin niiden [[pH]] on suurempi kuin 7. Emäksiset liuokset tuntuvat sormissa niljakkailtaliukkailta, ja niillä on pistävä, [[perusmaku#karvaus|karvas]] maku.{{Lähde}} Monet vahvojen emästen, kuten [[natriumhydroksidi]]n, väkevät liuokset ovat hyvin syövyttäviä [[iho]]lla ja [[limakalvo]]illa. Lukuisat emäkset ovat vahvoja [[pelkistys|pelkistimiä]]. [[Superemäs]]tä ei ole määritelty niin selvästi kuin [[superhappo]]; yleensä kuitenkin superemäksenä pidetään natriumhydroksidia vahvempaa tai vettä neutraloivaa emästä.