Ero sivun ”Suuri peli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Wgn (keskustelu | muokkaukset)
typo
p linkityksiä
Rivi 3:
'''Suuri peli''' (''The Great Game'') tarkoittaa [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]n strategista kilpailua [[Keski-Aasia]]n hallinnasta 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.
 
Suuren pelin katsotaan yleensä alkaneen vuoden 1813 [[Gulistanin rauha|Gulistanin rauhansopimuksesta]], jossa suuria alueita silloisesta [[Persia]]sta liitettiin Venäjään, ja ainakin lieventyneen vuonna 1907 solmitun [[Englannin ja Venäjän entente|Britannian ja Venäjän välisen sopimuksen]] ansiosta, jolla jaettiin maiden etupiirit Persiassa, Afganistanissa ja [[Tiibet]]issä. <!-- tälle osiolle ei ole lähdettä -->
 
==Suuri peli==
Rivi 21:
Venäjän laajentuminen Kaukoidässä aiheutti Britannian ja Venäjän välillä kriisejä vuosina 1898 (Port Arthurin kriisi) ja 1901 (Mantsurian kriisi). Tämä lisäsi Britannian tarvetta vähentää ristiriitoja Venäjän kanssa. Tammikuussa 1898 [[Robert Gascoyne-Cecil|Robert Gascoyne-Cecil Salisbury]] kävi neuvotteluja venäläisten kanssa, mutta sai aikaiseksi merkitykseltään vähäisen sopimuksen. Myös vuosina 1901–1902 [[Henry Petty-Fitzmaurice Lansdowne]]n käymät neuvottelut epäonnistuivat, vaikka Venäjän [[Vladimir Lamsdorf]] olikin aikaisempaa sovittelevampi. Neuvottelut jatkuivat vuonna 1903. Tällöin Japani suhtautui sotaisasti Venäjään ja toukokuussa 1904 tsaari [[Nikolai II]] hyväksyi ajatuksen sopimuksesta Britannian kanssa. [[Venäjän–Japanin sota]] oli kuitenkin jo syttynyt. Sodan aikana Venäjän ja Britannian suhteet huononivat, koska venäläiset kokivat Britannian yllyttäneen Japania sotaan. Suhteita huononsi edelleen [[Doggermatalikon selkkaus]], jossa Venäjän laivasto hyökkäsi englantilaisia kalastusaluksia vastaan lokakuussa 1904.<ref name=Lowe/>
 
Britannian uusi ulkoministeri [[Edward Grey]] aloitti innokkaasti uudet neuvottelut venäläisten kanssa kesäkuussa 1906. Venäjän uusi ulkoministeri [[AlexanderAleksandr IzvolskyIzvolski]] aloitti vakavat neuvottelut Britannian kanssa saatuaan vahvistuksen Saksalta lokakuussa 1906, että se ei vastustanut suhteiden lämmittämistä Britannian kanssa.<ref name=Lowe/>
 
Lämpimät suhteet Venäjään olivat Britannialle tärkeät siirtomaiden vuoksi ja Euroopan voimatasapainon takia: Saksa vahvistui edelleen ja Venäjä oli heikentynyt Japanille hävityn sodan takia. Venäjä puolestaan luopui eduistaan Aasiassa saavuttaakseen etuja Euroopassa. Lisäksi Venäjä joutui olemaan uskollinen liittolaiselleen Ranskalle, jonka tarjoamista lainoista se oli riippuvainen. Venäjän haluun ja mahdollisuuksiin lämmittää suhteita Britanniaan vaikutti myös Ranskan ja Britannian ristiriitojen väheneminen siirtomaakilvoittelussa. Lisäksi Saksa oli aktivoitunut Lähi-idässä ja uhkasi Venäjän ja Britannian asemaa alueella. Myös Venäjän asema Kaukoidässä oli huonontunut ja lämpimät suhteet Britanniaan, Japanin liittolaiseen, nähtiin hyödyllisinä.<ref name=Lowe/>
Rivi 31:
 
==Muuta==
Käsitteen ''suuri peli'' keksijäksi mainitaan usein tiedustelu-upseeri ''[[Arthur Conolly]]'' (1807−18421807–1842), mutta tunnetuksi sen teki [[Rudyard Kipling]] romaanissaan ''[[Kim (vuoden 1901 kirja)|Kim]]'' (1901), jossa Hurree Babu sanoo: "Sitten kun joka ainoa on kuollut, on suuri peli päättynyt, ei ennen."<ref>Rudyard Kipling, Kim, suom. Eeva Heikkinen, WSOY 1971, 2. osa, s. 91</ref>
 
==Lähteet==