Ero sivun ”Krakovan vapaakaupunki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 4:
Vapaakaupunki syntyi virallisesti 3. toukokuuta 1815 ja se asetettiin kolmen valtakunnan suojelukseen. Se muodostui Krakovan kaupungista ja sitä ympäröivästä maaseudusta (yhteensä 1164 neliökilometriä). vuonna 1815 siellä asui 96000 asukasta (etupäässä puolalaisia), joista 25000 oli kaupunkilaisia.
Kaupungilla oli perustuslaki, joka takasi sille vähäisen autonomian. Krakovan vapaakaupunki takasi maaorjuuden hylkäämisen, sanan- ja kokoontumisvapauden, kiellon viranomaisten omaisuuden takavarikoinnilta ja mielivaltaisten pidätysten kiellon. Lainsäädäntövaltaa käytti kaupungin, kylien, yliopiston, kirkon ja tuomioistuimen valitseman Edustajainkokous. Toimeenpanovaltaa käytti 13-jäseninen Senaatti, jossa oli Edustajainkokouksen valitsema puheenjohtaja ja 8 jäsentä sekä kaksi kirkon nimittämää jäsentä sekä kaksi yliopiston nimittämää jäsentä. Lainsäädäntä sai vaikutteita Napoleonin [[Code Civil|siviilikoodista]]. Virallinen kieli oli puola. Vapaakaupunki sai käydä kauppaa ilman tulleja
[[Marraskuun kansannousu]]n aikana 1830-1831 Krakova toimi tukikohtana, josta oli mahdollista huoltaa [[Kongressi-Puola]]n joukkoja. Kansannousun kukistumisen jälkeen vapaakaupunki menetti nopeasti autonomiaansa kun yhä uusia rajoitteita otettiin perustuslakiin. Vuosina 1836-1841 Krakova oli itävaltalaisten miehittämä. Vuonna 1846 kaupunki nousi kapinaan miehittäjiä vastaan, mutta kapina epäonnistui ja Itävalta liitti kaupungin itseensä 6. marraskuuta 1846.
| |||