Ero sivun ”Vilnan yliopisto” versioiden välillä

Alueella toimi ensin [[Jesuiitat|jesuiittakoulu]]. Vuonna 1579 se muutettiin korkeimman tason oppilaitokseksi nimellä ''Alma Academia et Universitas Vilnensis Societatis Iesu''. Nimessä siis näkyi vielä jesuiittojen vaikutus.<ref name=History/> Yliopisto oli muiden kuuluisien eurooppalaisten yliopistojen veroinen, vaikka sijaitsikin syrjässä. Sillä on ollut myös erinomaisia opettajia ja oppilaita kuten runoilija [[Mathias Casimir Sarbievius]], kuuluisa retoriikan ja filosofian professori [[Zygimantas Liauksminas]], ensimmäinen Liettuan historian kirjoittaja [[Albertas Vijukas-Kojelavicius]] ja professori [[Martin Smiglecki]], jonka logiikan oppikirja oli suosittu muun muassa Englannissa ja Ranskassa. Yliopistorakennukset ulottuivat koko Vanhan kaupungin alueelle.<ref name="kre">[http://www.kreodi.fi/arkisto/artview160.html Kirjastotyön vuosisataiset perinteet Vilnassa]. Ammattikorkeakoulukirjastojen lehti Kreodi 3/2001</ref>

Jesuiittajärjestön hajottua vuonna 1773 yliopisto muuttui maallisen virkavallan johtamaksi ja kun [[Venäjä]] otti Liettuan haltuunsa 1795, yliopisto nimettiin '''Vilnan keisarilliseksi yliopistoksiyliopisto'''ksi (Imperatoria Universitas Vilnensis, Императорскiй Виленскiй Университетъ). Keisariaikana siellä vaikuttivat esimerkiksi kuuluisat wieniläiset lääkärit [[Johann Peter Frank]] ja hänen poikansa [[Joseph Frank]], historioitsijat [[Joachim Lelewel]] ja [[Simonas Daukantas]] sekä runoilijat [[Adam Mickiewicz]] ja [[Juliusz Słowacki]]. Tämä oli yliopiston kukoistusaikaa, jolloin puolalaiset, venäläiset, juutalaiset, [[baltiansaksalaiset]] ja liettualaiset vaikuttivat siellä yhtä aikaa.<ref name="kre"/> Tsaarin vastaisen liikkeen seurauksena keisari [[Nikolai I]] sulki yliopiston vuonna 1832. Se avattiin uudelleen vasta vuonna 1919.<ref name=History/>

Tsaarin vastaisen liikkeen seurauksena keisari [[Nikolai I]] sulki yliopiston vuonna 1832. Se avattiin uudelleen vasta vuonna 1919. Kun Vilna ja sen alue liitettiin [[Puola]]an, yliopisto toimi Puolan suojeluksessa [[Toinen maailmansota|toiseen maailmansotaan]] saakka ja se puolalaistui. Yliopiston opiskelijoiden joukossa oli noina aikoina myös tuleva [[Nobel-palkinto|Nobel]]-voittaja [[Czelaw Milosz]]. Liettualaiset siirtyivät puolalaiskaudella [[Kaunas]]in [[Vytautas MagnusSuuren -yliopisto]]n suojiin. Vilnan palattua osaksi Liettuaa, liettualainen opetus Vilnan yliopistossa käynnistettiin jälleen. Aluksi Vytautas Suuren yliopiston tiedekunnat toimivat vuorotellen osan vuotta Vilnassa. Toisen maailmansodan aikana natsit sulkivat yliopiston 1943, mutta se jatkoi toimintaansa seuraavan vuoden syksyllä.<ref name=History/>

== Lähteet ==