Ero sivun ”Armas Äikiä” versioiden välillä

Armas Äikiä syntyi [[Karjala]]ssa, Viipurin läänin Pyhäjärvellä kyläräätälin perheeseen. 19-vuotiaana Äikiä muutti Helsinkiin, missä hän alkoi osallistua poliittiseen toimintaan kommunistien riveissä sekä vasemmistotyöväen julkisisssajulkisissa järjestöissä. Äikiä työskenteli toimittajana ja hän oli päätoimittaja [[Liekki (poliittinen lehti)|Liekki]], [[Itä ja Länsi]] sekä [[Työväenjärjestöjen Tiedonantaja]] -lehdissä. Vuodet 1927–1928 ja 1930–1935 Äikiä vietti vangittuna. Tuomiot tulivat kiellettyyn poliittiseen toimintaan osallistumisesta.<ref name="KB" /><ref>Armas Äikiä (1904–1965) (Kuusankosken kaupunginkirjasto 2002) [http://www.kirjasto.sci.fi/aikia.htm linkki]</ref>

Rajan takana Äikiä työskenteli aluksi [[Suomen kommunistinen nuorisoliitto|Suomen kommunistisen nuorisoliiton]] (SKNL) palveluksessa.<ref name="kallis502">''Kallis toveri Stalin'', s. 512.</ref> Äikiä opiskeli nimellä ''Pavel/Paul Hirn'' [[Lenin-koulu|Moskovan kansainvälisessä Lenin-koulussa]], jonka lakkauttamisen yhteydessä 1938 hänet siirrettiin [[Komintern]]in palvelukseen.<ref>Krekola, s. 338–339, 350.</ref> Äikiästä tuli [[Kommunistinen nuorisointernationaali|Kommunistisen nuorisointernationaalin]] Suomen-asioiden esittelijä. [[Otto Wille Kuusinen|Otto Wille Kuusisen]] [[Talvisota|Talvisodantalvisodan]] aikana johtamassa [[Terijoen hallitus|Terijoen hallituksessa]] (1939–1940) Äikiä oli nimetty maanviljelysministeriksi. Koskaan hän ei tehnyt yhtään tähän tehtävään liittyvää virkatointa – kuten eivät muutkaan Terijoen hallituksen jäsenet.

Toimittaja [[Yrjö Kilpeläinen]], eli nimimerkki [[Yrjö Kilpeläinen|Jahvetti]] väitti useassa pakinassaan, että Äikiä olisi halunnut kulttuuriministeriksi. Otto Wille Kuusinen oli Jahvetin tietojen mukaan kuitenkin estänyt tämän, mikä johtui Äikiän taiteellisen ilmaisun kehnoudesta.

Jahvetin mukaan Äikiä säästyi [[Josif Stalin|Stalinin]]in suurpuhdistuksilta vuosina 1936–1938 ryhtymällä heti puhdistusten ensi vaiheessa salaisen poliisin [[NKVD]]|NKVD:n]] avustajaksi ja ilmiantajaksi. Kilpeläisen ja [[Arvo Tuominen|"Poika" Tuomisen]] mukaan tiedetään varmasti, että Äikiä ilmiantoi NKVD:lle muun muassa pahimman kilpailijansa, petroskoilaisen runoilija [[Nikolai Virtanen|Nikolai Virtasen]], jota mainittiin "Neuvosto-Karjalan [[Vladimir Majakovski|Majakovskiksi]]", ja jonka suosio nimenomaan suomenkielisten joukossa oli suurempaa kuin Äikiän oma. Vastaavia tapauksia oli useita.<ref>Jahvetin pakina, ''Suomen Sosialidemokraatti'' 16.1.1954, s. 7. (sitaatti sivulla [[Yrjö Kilpeläinen|Jahvetti]])</ref>.