Ero sivun ”Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta” versioiden välillä

'''Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta'''<ref>Vuoteen 2008 asti puolueen nimi kirjoitettiin ''Rauhan ja Sosialismin puolesta – Kommunistinen Työväenpuolue''. Muutoksesta päätettiin KTP:n 18. puoluekokouksessa.</ref> (lyhenne KTP) on vuonna 1988 perustettu [[Suomi|suomalainen]] [[marxismi-leninismi|marxilais-leniniläinen]] puolue. KTP:llä ei ole koskaan ollut kansanedustajia eikä sillä ole nykyisin yhtään kunnanvaltuutettua. Puolue poistettiin [[puoluerekisteri]]stä [[Eduskuntavaalit 2011|eduskuntavaalien 2011]] jälkeen<ref>Kolme puoluetta pois rekisteristä, Helsingin Sanomat, 14.5.2011 sivu A 5</ref> kolmannen kerran, mutta rekisteröitiin uudelleen elokuussa 2012 sen kerättyä vaadittavat 5&nbsp;000 kannattajakorttia<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288492365551.html | Nimeke = Kommunistinen Työväenpuolue pääsi taas puoluerekisteriin | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 16.8.2012 | Viitattu = 16.8.2012 }}</ref>.

Päätös KTP:n perustamisesta tehtiin syksyllä 1987 [[Matinkylä]]n pirtillä pidetyssä seminaarissa, jossa perustettiin '''Kommunistien keskusneuvosto'''. Neuvosto alkoi alkuvuodesta 1988 julkaista äänenkannattajaansa [[Työkansan Sanomat (1988)|Työkansan SanomatSanomia]] ja puolue perustettiin toukokuussa 1988 [[Vantaa]]lla. Perustajat olivat [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen kommunistisessa puolueessa]] (SKP) ja sen opposition riveissä aiemmin toimineita, jotka riitautuivat [[Tiedonantaja]]-liikkeen enemmistön kanssa sen järjestäydyttyä nimellä [[Suomen Kommunistinen Puolue (1994)#Suomen Kommunistinen Puolue (yhtenäisyys)|Suomen kommunistiseksiKommunistinen puolueeksiPuolue (yhtenäisyys)]] (SKPy) vuosina 1986–1987. KTP:n perustajien mielestä SKPy oli etääntynyt liian kauas marxilais-leniniläisistä aatteellisista periaatteista. Perustajat halusivat turvata itsenäisen marxilais-leniniläisen puolueen olemassaolon, kun SKPy nähtiin tähän kyvyttömäksi, ”[[Mihail Gorbatšov|gorbatšovilaisten]] ja kolmaslinjalaisten” virtausten, puolueeksi.<ref>[http://www.kaapeli.fi/~ktp/75vuotta.html 75 vuotta kommunistien toimintaa Suomessa] (KTP 1993)</ref><ref>Heikki Männikkö (Jäänmurtaja 4), s. 60-62. [http://www.mlys.net/murtaja/jm4.pdf linkki]</ref> Marxismi-leninismistä kiinni pitäneet kokivat tulleensa syrjityiksi SKPy:n [[Dipoli]]n edustajakokouksesta (1987) alkaen.

1990-luvun alussa KTP vastusti [[Saksojen yhdistyminen|Saksojen yhdistymistä ja se kannatti DDR:n säilyttämistä itsenäisenä]].<ref>[http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/900204127 Kommunistit pelkäävät "Suur-Saksaa"] (Helsingin Sanomat 4.2.1990)</ref> Tammikuussa 1991 KTP antoi tukensa Neuvostoliiton asevoimien toimenpiteille Liettuassa.<ref>[http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/910114156 Suomen puolueet järkyttyneitä Vilnan tapahtumista SNS tuomitsi NL:n toimet - Ktp tukee] (Helsingin Sanomat 14.1.1991)</ref>

KTP:n perustajat olivat entisen SKP:n[[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen Kommunistisen Puolueen]] opposition ja sen aatteellisesti jyrkimmän siiven kannattajia ja puolue on siten jatkoa niin kutsutulle [[taistolaisuus|taistolaiselle]] liikkeelle.<ref name="devlin"/><ref name="hs88"/>

[[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] loppuaikojen kritiikki on ollut osa puolueen retoriikkaa alusta alkaen. KTP:llä ei ollut perustettaessa virallisia suhteita [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunisteihinkommunistiseen puolueeseen]] (NKP).<ref name="hs88"/> NKP vastusti KTP:n muodostamista.<ref name="virtanen92"/> Alkuvuonna 1991 KTP arvioi, että Neuvostoliitossa oltiin luovuttu sosialismin tavoitteista, asemista ja päämääristä.<ref>Ritva Liikkanen: [http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/910602121 Ktp:n kokous antoi huutia neuvostokommunisteille Saksan pelätään havittelevan "naapurien alueita"] (Helsingin Sanomat 2.6.1991)</ref> KTP:n mielestä (1998) Neuvostoliitossa 1970–1980-luvuilla ”tehdyt arviot aikakauden luonteesta ja vallankumousprosessin etenemisestä” eivät olleet enää ”oikeita ja realistisia.”<ref>[http://web.archive.org/web/20000820230229/www.kaapeli.fi/~ktp/otsake.html Sosialismin ja kommunistisen liikkeen vaikeuksien syistä] (KTP:n 10. edustajakokouksen 23–24.5.1998 asiakirja)</ref> KTP kritisoi 1980-luvulla myös kommunistisen liikkeen liiallista sitoutumista opiskelijoihin, ja työväen ensisijainen asema tuotiin esiin puolueen nimessäkin.

KTP vastustaa Suomen jäsenyyttä [[Euroopan unioni]]ssa ja vaatii unionista eroamista. Jo vuoden 1988 perustavassa kokouksessa KTP ilmoitti vastustavansa eurooppalaisen integraation syventämistä ja Suomen jäsenyyttä [[Euroopan neuvosto]]ssa.<ref name="hs88"/> KTP vastusti jyrkästimyös liittymistä [[Euroopan talousalue]]eseen.<ref name="hs90">[http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/900604155 Jyrkän linjan kommunistit vaativat "aitoa sosialismia" KTP aikoo asettaa kymmeniä ehdokkaita vaaleihin] (Helsingin Sanomat 4.6.1990)</ref><ref>Kommunistipuolue torjuu liittymisen Euroopan talousalueeseen (Helsingin Sanomat 10.11.1990)</ref> Vuonna 1992 KTP julkaisi Pekka Tiaisen kirjan ''Miksi ei Euroopan yhteisö, Miksi ei Euroopan unioni?''<ref name="virtanen92"/>

===Suhde nyky-SKP:hen===

KTP:n pitäämukaan [[Suomen Kommunistinen Puolue (1994)|Suomen Kommunistista Puoluetta]] harhaoppisena. KTP:n mukaannykyisen SKP:n]] periaatteet eivät vastaa tieteellisen sosialismin vaatimuksia, koska SKP:ltä puuttuu marxilais-leniniläinen teoria ja luokka-analyysi. KTP:tä perustettaessa SKP tuki [[Mihail Gorbatšov]]in uudistuksia eli [[perestroika]]a, joka KTP:n käsityksen mukaan oli luonteeltaan sosialismin ja marxismi-leninismin vastaista. Eroista johtuen KTP ei pidä puolueiden yhdistämistä mahdollisena.<ref>[http://web.archive.org/web/19991109042208/www.kaapeli.fi/~ktp/uusiskp.html "Uuden SKP:n" synnytystuskat] (Työkansan Sanomat 12/1996); [http://web.archive.org/web/20010221001316/www.kaapeli.fi/~ktp/ktpskp.html Kommunistinen Työväenpuolue ja "Uusi SKP"] (Työkansan Sanomat 3/1997); [http://web.archive.org/web/19991023015805/http://www.kaapeli.fi/~ktp/historia.html Historiaa] (KTP 1999)</ref><ref name="hs90"/> SKP pyysi KTP:tä mukaan puolueen uudelleenrekisteröimiseen, mutta KTP torjui ajatuksen.<ref>[http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/960527044 Ktp haluaa yhteistyötä Skp:n kanssa kunnallisvaaleissa] (Helsingin Sanomat 27.5.1996)</ref> Varauksista huolimatta KTP on tehnyt yhteistyötä SKP:n kanssa. Puolueet ovat solmineet teknisiä vaaliliittoja [[eduskuntavaali|eduskunta-]], [[kunnallisvaalit|kunnallis-]] ja [[osuuskunta]]vaaleissa.<ref>[http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/HS980907SI1YO03oui Ktp on valmis vain teknisiin vaaliliittoihin] (Helsingin Sanomat 7.9.1998)</ref>

KTP:n pää-äänenkannattaja on 15 kertaa vuodessa ilmestyvä [[Työkansan Sanomat (1988)|Työkansan Sanomat]], joka sai nimensä SKP:n 1940- ja 1950 -luvuilla ilmestyneeltä sanomalehdeltä. Lehden päätoimittaja on vuodesta 2003 alkaen ollut [[Hannu Tuominen]], jota edelsivät Marja Eronen ja [[Reijo Katajaranta]].

==ViitteetLähteet==