Ero sivun ”Savonlinna” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Lähteet: |sarakkeet
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 26:
'''Savonlinna''' ({{k-sv|Nyslott}}) on [[Suomi|Suomen]] [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|kaupunki]], joka sijaitsee [[Etelä-Savon maakunta|Etelä-Savon maakunnassa]]. Savonlinnan naapurikuntia ovat [[Enonkoski]], [[Heinävesi]], [[Kitee]], [[Liperi (kunta)|Liperi]], [[Parikkala]], [[Rantasalmi]], [[Ruokolahti]], [[Rääkkylä]], [[Sulkava]] ja [[Varkaus (kaupunki)|Varkaus]].
 
Kaupungissa asuu {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}}}} henkilöä<ref name="vakilukuviite" />, ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km², josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² on vesistöjä ({{Päiväys|{{Suomen kunta/pinta-ala|päiväys}}}}).<ref name="pinta-ala" /> Väestötiheys on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 1}} }} asukasta/km². Savonlinna tunnetaan erityisesti [[Olavinlinna]]sta ja siellä järjestettävistä [[Savonlinnan oopperajuhlat|Savonlinnan oopperajuhlista]].
 
==Historia==
[[Kuva:Savonlinna from air 1934.jpg|thumb|200px|left|Savonlinnan keskustaa 1930-luvulla.]]
[[Kuva:Olavinlinna from air pre-1962.jpg|thumb|200px|left|Savonlinnaa 1960-luvulla.]]
Savonlinnan kaupunki sai alkunsa 1475 perustetun [[Olavinlinna]]n vierelle [[Kyrönsalmi|Kyrönsalmen]] länsirannallalänsirannalle syntyneestä asutuksesta. [[Sääminki]]in kuulunut Olavinlinnan vierellä sijainnut Savonlinnan malmi (Nyslotts malm), korotettiin vuonna [[1639]] kaupungiksi [[Pietari Brahe]]n aloitteesta. Savonlinnan malmilla asuivat linnoituksessa työskentelevät käsityöläiset ja muu väestö, jotkajoka eivätei mahtunut asumaan linnassa.
 
Savonlinnan kaupungin perustamisasiakirja on hävinnyt ajan saatossa, mutta monista muista lähteistä on käynyt ilmi perustamisvuosi 1639. Kaupungille ei annettu perustamisen yhteydessä niemeänimeä ja kaupungistasiitä käytettiin vaihtelevasti nimityksiä Savolax Nystad ja Nyslotts malm. Savonlinnan ensimmäinen kaupunkiaika päättyi vuonna [[1683]], kun kaupunkioikeudet peruutettiin. Kaupungin maa-ala siirtyi [[Heikinpohja]]n ratsutilan omistukseen ja kaupungin asukkaita karkotettiin asunnoistaan. Kaupunkioikeuksien lakkauttamisen jälkeen väkiluku laski 100–150 henkilöön. [[ Isoviha]]n ajan vuodesta [[ 1714]] vuoteen [[ 1721]] Olavinlinna ja Savonlinna olivat venäläisten alaisuudessa. Isonvihan jälkeen Savonlinna palasi Ruotsin vallan alle venäläisten poistuttua syksyllä 1721. Vuonna [[1723]] Savonlinnasta tuli [[Hamina]]n tapulikaupungin alainen kauppapaikka. Ruotsin valta Savonlinnassa päättyi [[pikkuviha]]an [[1742]], jolloin venäläiset miehittivät Suomen. Savonlinnasta tuli uudestaan itsenäinen kaupunki vuonna [[1784]]. <ref name="Savonlinnan kaupunkiarkeologinen inventointi">{{ Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/File/96/rho-inventoinnit-savonlinna.pdf | Nimeke = Savonlinnan kaupunkiarkeologinen inventointi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =2003 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 17.2.2013 | Kieli = }}</ref>
 
[[Kuva:Savonlinna heinäkuu 2002 IMG 1635.JPG|thumb|250px|Savonlinna tunnetaan yleisesti [[Olavinlinna]]staan.]]
 
1800-luvulla kaupunki kasvoi ja teollistui, asutus levisi [[Vääräsaari|Vääräsaaresta]] [[Talvisalo|Talvisaarelle]]. [[Saimaan kanava]]n valmistuminen [[1856]] ja rautatieyhteyden valmistuminen 1907 kasvattivat kaupunkia. Saimaan kanava toi turisteja vuonna 1896 valmistuneeseen Olvin kylpylälaitokseen. Kaupunki kuvanKaupunkikuvan suurimmat muutokset alkoivat [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen, kun puutalot väistyivät katukuvasta ja kerrostalot tulivat tilalle. <ref>{{ Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennusperinto.fi/news/Uutiset_2010/fi_FI/Savonlinnanpostitalo | Nimeke = Rakennusperintö | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = 23.4.2010 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = rakennusperinto.fi| Viitattu = 17.2.2013 | Kieli = }}</ref>
 
===Savonlinnan palot:===
 
* Vuonna [[ 1656]] [[Ruptuurisota|Ruptuurisodassaruptuurisodassa]] kaupungin kaikki talot poltettiin mm. raatihuone, koulu, pappila ja mahdollisesti keskeneräinen uusi kirkko tuhoutuivat.
* Vuonna [[1714]] Isovihanisovihan aikana venäläisten saapuessa Olavinlinnan päällikkö antoi käskyn polttaa Savonlinnan rakennukset.
* Vuonna [[1742]] Pikkuvihanpikkuvihan alussa ruotsalaiset polttivat Savonlinnan ennen venäläisten tuloa.
* Heinäkuussa vuonna [[1812]] SavonlinnassaSavonlinnan suurpalossa tuhoutui 19 taloa.
* [[Talvisota|Talvi]]- ja [[jatkosota|jatkosodan]] aikana kaupunki kärsi ajoittaisista pommituksista. Pahimmin vahingot kohdistuivat [[Savonlinnan tuomiokirkko]]on, joka syttyi tuleen tammikuussa [[1940]] aiheuttaenja kärsi suurta tuhoa,. kirkkoKirkko rakennettiin uudelleen vuonna [[1948]].<ref name="Savonlinnan kaupunkiarkeologinen inventointi"></ref>
 
==Kuntaliitokset==
Rivi 51 ⟶ 52:
Vuoden [[1973]] kuntaliitoksessa Savonlinnaan yhdistettiin suurin osa sitä ympäröineestä [[Sääminki|Säämingin]] kunnasta. Samana vuonna valmistui myös [[Savonlinnan lentoasema]]. [[Savonranta|Savonrannan]] kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa. Kunnilta puuttui yhteinen kuntaraja, joka oli kuntajakolain edellytys kuntaliitoksen tekemiselle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971196 | Nimeke = Kuntajakolaki 19.12.1997/1196 | Tekijä = | Selite = 1§ | Julkaisu = Finlex - Valtion säädöstietopankki | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu =9.1.2009 }}</ref><ref name="päätös">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savonlinna.fi/kuulutukset/Valtioneuvoston_paatos_kuntaliitoksesta.pdf | Nimeke = Valtioneuvoston päätös kuntaliitoksesta | Tekijä = | Selite = liite 1., s. 6 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Savonlinnan kaupunki | Viitattu = 9.1.2009 }}</ref> [[Suomen valtioneuvosto|Valtioneuvosto]] kuitenkin vahvisti osakuntaliitoksen [[Enonkoski|Enonkosken]] kunnan pohjoisosasta [[19. kesäkuuta]] [[2008]], jolla Savonlinnan kaupunkiin liitettiin 31,24 km<sup>2</sup> kaistale yhteisen maarajan luomiseksi Savonlinnan ja Savonrannan välille.<ref name="VN">{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Valtioneuvosto päätti viidestä kuntien yhdistymisestä | Osoite = http://www.valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=233328 | Selite = | Ajankohta = 19.6.2008 | Julkaisija = Valtioneuvosto | Viitattu = 20.6.2008 }}</ref>
 
Tätä ennen asiaa oli yritetty ratkaista Enonkoskella 27. helmikuuta 2008 pidetyssä käytävää koskevassa yhteiskokouksessa, joka päättyi hyvin laihoin tuloksin.<ref>Sanomalehti Puruvesi, "Kuntien yhteispalaveri ei saavuttanut yksimielisyyttä rajakäytävästä", 28.2.2008</ref> Tästä huolimatta Savonrannan kunnanvaltuusto päätti 28. maaliskuuta 2008 äänin 12–4 että Savonrannan ja Savonlinnan välinen yhdyskäytävä muodostettiin ns. pohjoista reittiä pitkin lohkaisemalla se pelkästään Enonkosken kunnasta,<ref>Sanomalehti Puruvesi, "Savonrannan valtuusto valitsi pohjoisen yhdyskäytävän, ns. pienimmän riesan vaihtoehdon", 3.3.2008</ref> minkä ratkaisun valtioneuvosto hyväksyi. Enonkoskelta saatavasaadun alueen pinta-ala olion 31,24 neliökilometriä ja siellä asuu yksi asukas.<ref name="VN" /><ref name="päätös" /> Maaliskuussa 2012 Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun valtuustot päättivät kuntien yhdistymisestä. Liitos toteutui vuonna 2013. Liitoksen tuloksena Enonkoski jäi alueeltaan kokonaan Savonlinnan ympäröimäksi [[enklaavi]]ksi.
 
==Väestönkehitys==
Rivi 76 ⟶ 77:
==Maantiede==
 
Savonlinnan keskusta on rakennettu osittain saarille, jotka erottavat [[Saimaa]]n selät [[Haapavesi (Savonlinna)|HaapavesiHaapaveden]] ja [[Pihlajavesi (Saimaa)|Pihlajaveden]] toisistaan. Kaupungin pinta-alasta yli kolmannes koostuukin vesistöistä ja useista saarista. Haapa- ja Pihlajavettä yhdistävät kolme salmea lännestä itään päin lueteltuina ovat [[Laitaatsalmi]], [[Haapasalmi]] ja [[Kyrönsalmi]]. Talvisalo jää Laitaatsalmen ja Haapasalmen väliin ja Vääräsaari Haapasalmen ja Kyrönsalmen väliin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.world66.com/europe/finland/savonlinna/history | Nimeke = History in Savonlinna | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.8.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[Linnansaaren kansallispuisto]] ja [[Koloveden kansallispuisto]] sijaitsevat osittain Savonlinnan alueella.
 
===Kaupunginosat taajama-alueella===
Rivi 259 ⟶ 260:
*[[Talvisalon koulu]] (perusopetuksen luokat 7–9, erityisopetuksen luokat 1–9).<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Savonlinnan kaupunki perusopetus | Osoite = http://www.savonlinna.fi/asukas/kasvatus_ja_opetus/perusopetus | Selite = | Ajankohta = 1/2013 | Julkaisija = Savonlinnan kaupunki | Viitattu = 5.3.2013 }}</ref>
{{Palstoitus loppuu}}
Savonlinnan [[Lukiolukio]]ita ovat [[Savonlinnan lyseon lukio]], [[Kerimäen lukio]], [[Savonlinnan aikuislukio]], [[Punkaharjun lukio]] ja [[Savonlinnan Taidelukio]], joka on valtakunnallinen taidekasvatuksen erityistehtävän saanut erikoislukio. Ammatillista koulutusta tarjoaa [[Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto]], SAMI, jossa voi myös suorittaa lukiomyös lukio-opintoja.
 
Korkeakoulutusta kaupungissa antaa [[Itä-Suomen yliopisto]], jonka yksiköistä kaupungissa toimii Savonlinnan opettajankoulutuslaitos sekä Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos. Lisäksi [[Mikkelin ammattikorkeakoulu]]lla on Savonniemen kampuksella kaksi laitosta (Matkailun, liiketalouden laitos ja Terveysalan laitos). KorkeakoulutustaAikaisemmin korkeakoulutusta antoi myös [[Kieli-instituutti|Savonlinnan kieli-instituutti]], joka muuttui myöhemmin [[Joensuun yliopisto]]n kansainvälisen viestinnän laitos,laitokseksi jokaja siirtyi [[Joensuu]]hun vuosina [[2007]]–[[2008]].
 
Muita Savonlinnassa toimivia koulutuslaitoksia ovat muun muassa [[Savonlinnan kesäyliopisto]], [[Linnalan kansalaisopisto|Linnalan opisto]], [[Savonlinnan kristillinen opisto]], [[Puruvesi-opisto]], [[Itä-Karjalan Kansanopisto]] ja [[Tanhuvaaran urheiluopisto]].
Rivi 269 ⟶ 270:
===Maantie- ja rautatieliikenne===
[[Tiedosto:Savonlinnan uusi rautatieasema.JPG|thumb|250px|[[Savonlinnan rautatieasema|Savonlinnan vuonna 2012 avattu rautatieasema.]]]]
Savonlinnan julkinen liikenne on viime vuosina kärsinyt julkisienjulkisten menojen leikkaamisesta, joka on heijastunut lippuhintojen kallistumisena ja vuorojen vähenemisenä.
 
Savonlinnasta Pieksämäelle ja Mikkeliin on tarjolla linja-autoyhteys. Helsingin suunnasta Savonlinnaan kulkee viikonloppuisin linja-auton yöpikavuoro Lahden ja Mikkelin kautta. Lisäksi Helsingin ja Joensuun välillä liikennöi päivittäin yöpikavuoro, joka kulkee Kotkan, Lappeenrannan ja Parikkalan kautta. ParikkalassaParikkalasta on tarjolla jatkoyhteys Savonlinnaan maanantaista lauantaihin aamulla.
 
Paikallisliikennettä hoitaa [[Pohjolan Liikenne]] neljän linjan voimalla.
Rivi 279 ⟶ 280:
*Linja 4: Jukolansalo–Heikinpohja–Nojanmaanlahti
 
Savonlinnan kautta kulkee [[Huutokoski–Parikkala-rata]]. Kaupungissa on kaksi rautatieasemaa, joista [[Savonlinnan rautatieasema]] sijaitsee keskustassa Kauppatorilla ja [[Pääskylahden rautatieasema]] keskustasta noin kaksi kilometriä itään. [[Savonlinnan vanha rautatieasema]] lakkautettiin radaoikaisunradanoikaisun vuoksi joulukuussa 2011 ja on nykyisin yksityiskäytössä. [[VR-Yhtymä|VR]] operoi [[kiskobussi]]lla henkilöliikennettä rataosuudella Savonlinna–Parikkala, päivittäin noin kuusi vuoroa suuntaansa. Henkilöliikenne Savonlinnan ja Pieksämäen välillä lopetettiin vuonna 1988, SavonlinnaSavonlinna–Huutokoski-Huutokoski radan huono kuntoisuudenhuonokuntoisuuden ja kiskobussien käytöstä poistumisen vuoksi. SavonlinnaSavonlinna–Huutokoski-Huutokoski rataosuus on perusparannettu vuonna 2008 ja rataosalle odotetaan henkilöliikennettä.
 
Savonlinnan on ohikulkutien ensimmäisen osion rakentaminen alkoi syyskuussa 2009, [[Kyrönsalmen sillat|Kyrönsalmen eteläisen sillan]] ja Miekkoniemen Tavin risteyksen rakentamisella. Ensimmäinen osio valmistui heinäkuussa 2011. Toinen osio (raskaanliikenteen väylä) valmistui 1.11.2012 ja toisen osion kevyenliikenteen väylät valmistuuvalmistuvat kesällä 2013. [[Valtatie 14]]:staän kuuluva Savonlinnan ohitusväyläohitustie sivuuttaa keskikaupungin, Talvisalon ja Jukolansalon alueet osittain uuden ja osittain perinteisen rautatielinjan vieressä. OhikulkutienOhitustien kolmaskolmannessa osiovaiheessa on tarkoitus siirtää syväväylä Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen. Laitaatsalmeenja rakentaa Laitaatsalmen tulisiyli nelikaistainen ja 25 metriä korkea maantiesilta. Hankkeen suunnitelmat valmistuvat 2013 ja rakentamisenrakentaminen on suunniteltu aloitettavan 2014.
 
===Vesiliikenne===
Rivi 316 ⟶ 317:
===Lentoliikenne===
 
Lentoliikennettä palvelee 15 kilometrin päässä kaupungista sijaitseva [[Savonlinnan lentoasema]], josta saapääsee bussi-kaupunkiin bussilla tai taksikyydityksen kaupunkiintaksilla. [[Flybe]] lentää Helsingistä Savonlinnaan arkisin kaksi kertaa päivässä. Kesä-heinäkuussa lentoliikenne on vilkkaampaa ja sitä lennetään isommilla koneilla. Savonlinnan pohjoisosista käsin katsottuna lähin lentoasema on [[Joensuun lentoasema]], johon Finnair lentää 6 kertaa päivässä.
 
===Välimatkat===
Rivi 369 ⟶ 370:
==Kulttuuri==
 
Kaupunki tunnettiinoli kylpylätoiminnastaan vuosisadan1900-luvun alussa kuuluisa kylpylätoiminnastaan, mutta tunnetuinnykyään kulttuuritapahtumase on jokavuotisettunnetaan [[Savonlinnan Oopperajuhlat|oopperajuhlista]], joidenjotka mentaliteettisaivat pohjautuualkunsa [[Aino Ackté]]n vuonna [[1912]] järjestämistäjohtamista Olavinlinnan oopperajuhlista. TämäOopperajuhlat vakiinnuttivat paikkansa tapajokavuotisena vakiintuikulttuuritapahtumana kuitenkin vasta vuosikymmenien jälkeen vuonna [[1967]]. Olavinlinnassa järjestettävä tapahtuma tuo Savonlinnaan kuukauden ajan esiintyjiä ja turisteja ympäri maailmaa. Osa konserteista ja perheoopperoitaperheoopperoista esitetään [[Savonlinnasali]]ssa, joka toimii kaupungissa ympärivuotisesti konsertti- ja kokoustalona. Säännöllisestä konserttitarjonnasta kaupungissa vastaavat mm. [[Savonlinna-kvartetti]] sekä [[Savonlinnan Orkesteri]].
 
Savonlinnan viralliseksi syntymäpäiväksi on vakiintunut [[Pyhän Olavin päivä]], [[29. heinäkuuta]].
Rivi 412 ⟶ 413:
[[Saimaa Volley]] on miesten lentopallon edustusjoukkue, joka pelaa SM-liigasssa.
 
[[Savonlinnan Pallokerho]] (SaPKo) pelaa [[Mestis|Mestiksessä]], jonne se keväällä [[2006]] palasi [[Suomi-sarja (jääkiekko)|Suomi-sarjasta]]. Seura vietti vuonna [[2004]] 75-vuotisjuhliaan ja juhlisti sitä [[Talvisalon Jäähalli]]ssa pelatulla ystävyysottelulla [[HIFK Hockey|Helsingin IFK:ta]] vastaan. SaPKo on pelannut yhteensä neljä kautta Suomen pääsarjassa. Nykyisin SaPKo keskittyy pääasiassa junioritoimintaan Juniori-SaPKon kautta. Juniorityön merkittävimmät kasvatit lieneevätlienevät MM-95 maalivahti [[Jarmo Myllys]], [[Stanley Cup]] -voittaja [[Tuukka Rask]] ja [[Ville Leino]]. Laitaatsillan Pallo (LaiPa) on ollut SaPKon paikallisvastustaja.
 
[[Talvisalo Traitors]] pelaa [[jääkiekko]]a 2. divisioonassa.