Ero sivun ”Töölön sairaala” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[File:Toolon sairaala 2.JPG|thumb|250px|Töölön sairaala.]]
'''Töölön sairaala''' on [[Helsinki|Helsingissä]] [[Töölö]]n kaupunginosassa sijaitseva [[HYKS]]:iin kuuluva [[sairaala]]. Sinne on sijoitettu [[plastiikkakirurgia|plastiikkakirurgian]], [[ortopedia_ja_traumatologia|ortopedian ja traumatologian]], [[käsikirurgia|käsikirurgian]] ja [[neurokirurgia|neurokirurgian]] erikoisalat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,651 | Nimeke =Töölön sairaala | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =HUS | Viitattu =4.10.2008 | Kieli = }}</ref> Sairaalassa on ympäri vuorokauden auki oleva tapaturma-asemaksi kutsuttu päivystyspoliklinikka, jonne tuodaan [[fyysinen trauma|traumapotilaita]] pääkaupunkiseudun ja ajoittain koko Etelä-Suomen alueelta. Tapaturma-asemalle tullaan
Töölön sairaala on nykyisin osa [[HUS|Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä]]. Sairaala tunnettiin kuitenkin 1960-luvun alkuun saakka aiemmalla nimellään Suomen Punaisen Ristin sairaalana.
==Historiaa==
Suomen Punainen Risti käynnisti sairaalahankkeensa valmistelun jo 1919, osin sisällissodan kokemusten pohjalta. Alusta alkaen sairaala henkilöityi vahvasti [[Mannerheim|kenraali Mannerheimiin]], joka toimi sairaalatoimikunnan puheenjohtajana ja sittemmin aktiivisesti rakennustoimikunnan johdossa. Sopivan tontin löydyttyä Taka-Töölöstä ja rahoituksen järjestyttyä saatettiin sairaalaa ryhtyä suunnittelemaan. Kokovalkoinen sairaalarakennus valmistui 1932 arkkitehti [[jussi_paatela|Jussi Paatelan]] piirustusten mukaan. Arkkitehtonisesti rakennus edustaa klassismin siirtymävaihetta funktionalismiin ja siinä on paljon yhtäläisyyksiä mm. Paatelan toiseen samanaikaiseen sairaalatyöhön, Naistenklinikkaan. Sairaalan ensimmäiseksi ylilääkäriksi valittiin - professori [[Richard Faltin]]in kieltäydyttyä mm. ikäänsä ja sairauteensa vedoten - [[Simo_Brofeldt|Simo Brofeldt]]. Brofeldtin kuoltua nimitettiin 1943 ylilääkäriksi dosentti [[Aarno Snellman]]. Snellman toimi sairaalan ylilääkärinä aina sen toiminnan lopettamiseen saakka.
Jo alusta alkaen sairaalan erityistehtäväksi asetettiin tapaturmatapausten hoidon kehittäminen ja toisaalta varautuminen niihin tehtäviin, joita SPR:llä sodan aikana olisi. Siten sairaalaan päädyttiin sijoittamaan SPR:n kenttäsairaalavarusteiden varasto. Sotaan varautumista oli nähtävissä myös sairaalan varustamisessa kaasusuojelulaitteistolla. Alkuvaiheessa käytettävissä oli 158 sairaansijaa. Sairaala profiloitui jo varhain Helsingin johtavaksi tapaturmapotilaiden hoitopaikaksi ja oli ilmeisesti ensimmäinen sairaala maassamme, jonka poliklinikan yhteydessä toimi ensiapuasema.
Talvisodan aikana SPR:n sairaala toimi Helsingin väestönsuojelun sairaala-asemana. Talvella 1940 se siirtyi puolustusvoimien alaiseksi sotasairaalaksi nimellä Punaisen Ristin sotasairaala (P.R. SotaS.). Jatkosodassa Sotasairaala 54 muodostettiin sen ympärille. Molemmissa sodissa sairaalaan keskitettiin erityisesti aivo- ja hermovammatapauksia. Välirauhan aikana sairaalan osaksi liitettiin uuteen sairanhoitajaopistoon Tukholmankadulle sijoitettu Invaliidisairaala, jossa hoidettiin mm. vaikeita raajavammoja, amputaatioita sekä leuka- ja plastiikkakirurgisia tapauksia. Sotasairaalan johdossa toimivat professori, lääkintäeverstiluutnantti Arno Saxén, lääkintäeversti Brofeldt ja lääkintämajuri Snellman.▼
▲Talvisodan
HYKS:n perustamisen myötä sairaala ei voinut enää jatkaa toimintaansa aiempaan tapaan ja SPR myi sairaalakiinteistön HYKS:lle 1958. Nykyisen neurokirurgian klinikan, poliklinikan ja tapaturma-aseman käsittävä laajennusosa valmistui 1959. Laajennusosan valmistuttua sisäänkäynti siirtyi nykyiselle paikalleen, aiemman pääsisäänkäynnin sijaittua alueen halki kulkeneen ns. Punaisen Ristin kujan varrella. Jo alusta alkaen sairaalan keskeinen funktio oli tapaturmapotilaiden hoidossa. Vuoteen 1960 sairaala toimi kuitenkin myös yleiskirurgisena hoitopaikkana. Tämän jälkeen sairaalan tiloissa aloittivat toimintansa HYKS:n I ja V kirurgian klinikka, erikoisaloinaan ortopedia ja traumatologia ja neurokirurgia. Uudeksi esimieheksi (1960-1967) tuli professori K.E. Kallio.▼
▲HYKS:n perustamisen myötä SPR:n sairaala ei voinut enää jatkaa toimintaansa aiempaan tapaan ja
Töölön sairaalaa voidaan pitää suomalaisen neurokirurgian kehtona. Silloinen alilääkäri Aarno Snellman (sittemmin neurokirurgian professori) matkusti Tukholmaan 1935 perehtyäkseen moderniin neurokirurgiaan Tukholmassa Herbert Olivecronan oppilaana. Palattuaan takaisin hän suoritti ensimmäisen aivoleikkauksensa syyskuussa 1935 ja seuraavana vuonna avattiin maan ensimmäinen varsinainen neurokirurginen osasto osana SPR:n sairaalaa. Neurokirurgisen osaston toiminta kehittyi pitkälti sodissa kallo-aivovammoista saadun huomattavan kokemuksen myötä. Neurokirurgian klinikan yhteydessä aloitti myös maan ensimmäinen teho-osasto 1959.▼
▲Töölön sairaalaa voidaan perustellusti pitää suomalaisen neurokirurgian kehtona. Silloinen alilääkäri Aarno Snellman (sittemmin neurokirurgian professori) matkusti Tukholmaan 1935 perehtyäkseen moderniin neurokirurgiaan
==Veripalvelu==
|