Ero sivun ”Punainen kääpiö” versioiden välillä

Joshin vuonna 1997 tekemien tutkimusten mukaan planeetalla voisi olla nestemäistä vettä, jos sen hiilidioksidi-ilmakehän paine olisi 1–1,5&nbsp;bar, ja kaasukehä voisi pysyä, jos paine olisi 30&nbsp;mbar. Tällöin punaisen kääpiön elinkelpoisen vyöhykkeen planeetoilla voisi monissa tapauksissa olla kaasukehä, ja joissain tapauksissa vettäkin. Lähellä planeettaa kiertävä suuri kuu voisi murtaa vuorovesilukkiutumisen. Joshin mukaan kaasukehä siirtää tehokkaasti virtauksillaan lämpöä yöpuolelle jo 0.1 bar paineisena, jos siinä on vesihöyryä ja hiilidioksidia<ref name="Joshi_1997">[crack.seismo.unr.edu/ftp/pub/gillett/joshi.pdf joshi 1997]Joshi, M. M.; Haberle, R. M.; Reynolds, R. T. (October 1997). "Simulations of the Atmospheres of Synchronously Rotating Terrestrial Planets Orbiting M Dwarfs: Conditions for Atmospheric Collapse and the Implications for Habitability". Icarus 129 (2): 450–465. Bibcode 1997Icar..129..450J. doi:10.1006/icar.1997.5793. Retrieved 2007-08-11.</ref>.

 

 

Proximassa ja monissa muissa punaisissa kääpiöissä tapahtuu voimakkaita [[roihupurkaus|flare-purkauksia]], koska se on niin sanottu [[flare-tähti]]. Nämä purkaukset säteilevät tappavaa röntgensäteilyä. Mutta elämälle vaarallisen voimakkaita todella isoja flareja esiintyy vain suhteelisen nuorilla alle 1,2 miljardin vuoden ikäisillä punaisilla kääpiöillä. Vaikka flarejen voimakkaat tähtituulta puhaltavat koronapurkaukset saattavat kuoria pois suojaamattoman planeetan kaasukehän, jopa vuorovesilukkiutumisen tuottama hidas planeetan pyöriminen saattaa riittää tuottamaan planeetalle kyllin voimakkaan magneettikentän muuttamalla sen sisuksen sulan raudan virtauksia sopiviksi.