Ero sivun ”Tokelau” versioiden välillä

{{Valtion_tiedot

|koko-nimi = Tokelau

 

==Historia==

[[kuva:Bowditch_Tokelau.png|220px|thumb|vasen|[[Fakaofo]]n asukkaita vuonna 1849 julkaistussa piirroksessa.]]

[[Polynesialaiset]] siirtolaiset asuttivat Tokelaun noin 1&nbsp;000 vuotta sitten, mutta se yhtenäistyi vasta 1700-luvulla. Tuolloin [[Fakaofo]] valloitti aiemmin itsenäiset [[Atafu]]n ja [[Nukunonu]]n saaret useiden sotien jälkeen.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680">Lonely Planet 2006, s. 680</ref> Tiettävästi ensimmäinen eurooppalainen Tokelaulla oli Nukunonoun havainnut [[Edward Edwards]] vuonna 1765. Vuonna 1841 yhdysvaltalainen tutkimusryhmä vietti alueella useita päiviä tutkien aluetta ja tehden siitä katsauksen.<ref name="Information Bulletin on Tokelau">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mfat.govt.nz/Foreign-Relations/Pacific/Tokelau/0-tokelaubooklet.php | Nimeke = Information Bulletin on Tokelau | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = New Zealand Ministry of Foreign Affairs and Trade | Viitattu = 6.7.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> 1820-luvulta lähtien Tokelaulla alkoi käydä valaanpyytäjiä [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniasta]] ja [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]]. Alueelle alkoi saapua lähetyssaarnaajia 1840-luvulta lähtien. Lähetyssaarnaajia tuli sekä [[katolilaisuus|katolilaisten]], että [[protestantismi|protestanttien]] tahoilta. Lähetyssaarnaajat tulivat lähinnä [[Samoa]]lta. 1850-luvulla [[ranska]]lainen lähetyssaarnaaja [[Pierre Batailon]] siirsi noin 500 Tokelaun asukasta [[Wallis (Tyynenmeren saari)|Wallis]]in saarelle hänen pelätessään näiden muuten kuolevan nälkään. Hieman myöhemmin 1860-luvulla [[Peru]]sta tulleet [[orjuus|orjakauppiaat]] veivät mukanaan 250 tokelaulaista. Tuolloin määrä vastasi noin puolta Tokelaun asukasluvusta. Saarten asukkaiden määrä oli orjakaupan ja tautien takia huvennut noin tuhannesta 200:n. Yrittäessään pelastaa loput asukkaat Tokelau pyysi pääsyä Britannian suojelualueeksi ja alueesta tuli brittien siirtomaa vuonna 1889. Tokelausta tuli osa [[Gilbert- ja Ellicesaaret|Gilbert- ja Ellicesaarten]] protektoraattia.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680" />

 

==Politiikka ja hallinto==

 

Tokelaun valtion päämies on Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar [[Elisabet II]], jota Tokelaulla edustaa hallinnoija. Nykyinen hallinnoija on [[Uuden-Seelannin kenraalikuvernööri]] [[Anad Satyanand]], joka on toimut virassaan vuodesta 2006 lähtien. Hallituksenpäämies on tällä hetkellä [[Foua Toloa]], joka on toiminut virassaan 21. helmikuuta 2009 lähtien. Hallituksenpäämiehen tehtävä vaihtuu kolmen Faipulen eli kylänvanhimman kesken ja nimitys tapahtuu faipuleiden neuvoston toimesta. Kolme faipulia muodostavat myös maan kabinetin. Parlamentti eli ''General Fono'' koostuu 20:ä edustajasta, jotka valitaan yleisillä vaaleilla kolmen vuoden ajaksi. Hallintoalueista Atafulta ja Fakafotolta valitaan seitsemän edustajaa kummastakin, Nukunonulta valittaessa kuusi. Viime vaalit järjestettiin 2008 ja kaikki valitut olivat sitoutumattomia.<ref name="CIA">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/tl.html | Nimeke = Tokelau | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The World Factbook | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = CIA | Viitattu = 6.7.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> Jokaisessa saaressa on ''Taipulega''-niminen neuvosto ja jokaiselta saarelta valitaan myös ''pulenuku''-niminen pormestari. Vuoden 2006 helmikuussa Tokelaulla järjestettiin kansanäänestys itsenäisyydestä, mutta itsenäisyyden kannattajat hävisivät pienellä äänimäärällä. Valtaa on kuitenkin viime aikoina keskitetty yhä enemmän Tokelaulle itselleen Uudelta-Seelannilta.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680" /> Tokelaulla on vain muutama poliisi ja vankilajärjestelmää ei ole lainkaan. Rangaistuksena rikoksesta toimii lähinnä yhteisön halveksunta.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 682" /> Tokelaulla ei ole varsinaista pääkaupunkia, vaan kolmella atollilla on omat hallinnolliset keskuksensa<ref name="Information Bulletin on Tokelau" />.