Wikipedia

Ero sivun ”Saaristomeri” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti poisti 24 Wikidatan sivulle d:q650654 siirrettyä kielilinkkiä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:ArchipelagoSeaInBalticSea.png|thumb|300px|right|Saaristomeren sijainti itämerelläItämerellä.]]
 
'''Saaristomeri''' on [[Saari|saarten]] rikkoma merialue [[Itämeri|Itämerellä]], [[Suomi|Suomessa]]. Alue rajoittuu idässä Suomen lounaisrannikkoon ja lännessä [[Ahvenanmanner|Ahvenanmantereeseen]]. Etelärajan muodostaa Pohjois-Itämeri ja pohjoisrajan [[Selkämeri]]. Saaristomeren [[maisema|maisema-alue]] on [[kansallismaisema]] ja alueella sijaitsee [[Saaristomeren kansallispuisto]].
Rivi 8:
=== Saariston asuttaminen ===
 
[[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]] saaristo, on ollut asuttua [[Kiukaisten kulttuuri|myöhäisestä kivikaudesta]] (noin 2000–1300 eaa.) lähtien. Runsaat luonnonantimet houkuttelivat jääkauden jälkeen kivi- ja [[Pronssikausi|pronssikauden]] ihmisiä asumaan saaristoon. Tuolloin Itämeri oli suolaisempi ja se tarjosi runsaasti [[turska]]a ja muita kaloja, sekä sadattuhannet [[Hylje|hylkeet]] elivät alueella. Ihmiset käyttivät runsasta merilinnustoa ravintonaan, sekä keräsivät sen munia ja untuvia. Karjatalouden ja marginaalisen maanviljelyn edellytykset saattoivat tuolloin olla jopa nykyistä paremmat lämpimän ilmaston takia.<ref name=Saaristomeren_historia >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=406 | Nimeke =Saaristomeren historia | Ajankohta =27.4.2007 | Julkaisija =Metsähallitus | Viitattu =2.10.2009 }}</ref> Saaristomerellä tapahtuvan [[Maankohoaminen|maankohoamisen]] myötä merestä nousi asumiskelpoisia saaria, jollejoille esihistoriallinen asutus levisi hiljalleen. Kivi- ja pronssikaudella ulkosaariston luodot olivat nykyistä 20–25 metriä alempana. Ulkosaaristo oli nykyisten [[Nauvo]]n, [[Korppoo]]n ja [[Houtskari]]n pääsaarien paikkeilla. Esimerkiksi [[Dragsfjärd]]issä sijaitseva Bötesbergetin kivikautinen asuinpaikka vuodelta 6000 eaa. on nykyään korkealla metsäisellä ylängöllä 55 metriä merenpinnasta, kun tuolloin se oli yksinäinen saari ulapalla.<ref name=Ulkosaariston_esihistoriaa >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=406&Item=9516 | Nimeke =Ulkosaariston esihistoriaa ja historiaa | Ajankohta =4.10.2007 | Julkaisija =Metsähallitus | Viitattu =2.10.2009 }}</ref>
 
Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueelta ei ole löydetty kivikautisia asuinpaikkoja, mutta nelisenkymmentä hautarauniota pronssi- ja rautakaudelta (500 eaa.–1150/1300 jaa.) tunnetaan. Saaristosta on kuitenkin löydetty kaksi esihistoriallisen ajan linnaluotoa, jotka voisivat mahdollisesti olla rautakauden aikaisia.<ref name=Ulkosaariston_esihistoriaa />
 
Kalastuksen ja muiden saariston peruselinkeinojen lisäksi saaristolaiset harjoittivat kauppaa, käsitöitä ja merenkulkua jo varhain. Viimeistään tultaessa pronssikaudelle purjehtiminen yleistyi koko Itämerellä. Jo pronssikaudella saaristomerelleSaaristomerelle levisi samanlaiset elinkeinot, hautaustavat ja metallinkäyttö kuin muuallakin Itämeren kulttuuripiirissä.<ref name=Saaristomeren_historia />
 
Tultaessa [[Rautakausi|rautakaudelle]] (500 eaa.–1150) asutus levisi Saaristomeren kansallispuiston alueelle. Merkkinä tästä, yhteistoiminta-alueelta on löydetty useita rautakautisia [[Muinaisjäännös|muinaisjäännöksiä]]. [[Siitepöly]]analyysillä on osoitettu, että rannikolla on ollut maanviljelyä rautakaudelta lähtien.<ref name=Saaristomeren_historia /> Yleisimmät muinaisjäännökset sijoittuvat juuri rautakauden lopulta 1800-luvulle asti.<ref name=Ulkosaariston_esihistoriaa />
Rivi 24:
Saaristomeren väkiluku alkoi kasvaa tuntuvasti 1200-luvun loppupuoliskolta alkaen kun [[Ruotsalaiset|ruotsalaisväestöä]] siirtyi sinne. Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueen nykyisistä kylistä noin puolet oli jo [[Keskiaika|keskiajalla]] asutettuja.<ref name=Saaristomeren_historia />
 
Saaristomeren asukasluku jatkoi nousuaan 1500-luvun puoliväliin asti, jonka jälkeen se alkoi vähetä nopeasti. Ihmismäärä oli käynyt liian suureksi ja sen aikaisilla menetelmillä ei pystynyt elättämään kaikkia. Olot saaristossa olivat käyneet karuiksi ja myös sodat sekä kulkutaudit vaivasivat yhteisöjä. [[Isoviha]] ja [[rutto]] toivat varjokuviavarjostivat saaristolaisten elämäänelämää 1700-luvun alkupuolella.<ref name=Saaristomeren_historia />
 
Suurin osa ulkosaariston arkeologiaarkeologisista löydöistä liittyy kalastuselinkeinoon. Tällaisia ovat muun muassa tilapäisasumuksena käytetyt tomtning-jäännökset, labyrintit, veneenvetopaikat, kiviuunit ja kallioon hakatut merkit. Tomtning-jäännökset ovat yöpymissuojia tai varastorakennuksia, joita kalastajat rakensivat väliaikaisille paikoilleen. Kalastusmatkat olivat usein pitkiä, joten suoja oli elinehto saariston ankarissa säässäsäissä. Nykyaikaan näistä suojista on useimmiten säilynyt vaakasuora, raivattu lattia-ala ja sitä ympäröivä lohkareista ladottu muuri. Joskus myös kallionseinämiä on käytetty rakennuksen osana.<ref name=Ulkosaariston_esihistoriaa />
 
[[Jurmo]]n saarelta löytyvät muinaisjäännökset: niin kutsutut munkinkehät, ruotsiksi munkring, ovat Saaristomeren tutkituimpia muinaisjäännöksiä. Munkinkehät ovat neljä pyöreää kivikehää, joiden joitamerkitystä on yritetty ratkaista jo 1700-luvulla, jolloin niitä epäiltiin [[kökar]]ilaisten munkkien rakentamiksi. Tieto saattaa pitää paikkansa, sillä tutkimukset ovat osoittaneet, että [[Fransiskaanit|fransiskaaniveljiä]] asui Kökarissa 1300-luvun lopulta 1530-luvulle saakka. Yhden tulkinnan mukaan kehät saattaisivat olla munkkien kalastusmatkojen tilapäisasutuksiin liittyviä tomtning-jäännöksiä.<ref name=Ulkosaariston_esihistoriaa />
 
1800-luvun puolivälissä tekniset uudistukset helpottivat myös ulkosaaristolaisten elämää. Modernit kalastustavat, kuten koukku ja [[Ajoverkko|ajoverkot]] helpottivat kyläläisten työtaakkatyötaakkaa ja uusia välineitä pystyttiin käyttämään myös kylien ulkopuolellakin. Alueelle tuli uutta asutusta ja väkiluku kasvoi nopeasti.<ref name=Saaristomeren_historia />
 
1900-luvun alussa ihmisiä muutti saaristosta kaupunkiinkaupunkeihin toimeentulon perässä. Ensimmäisenä autioituivat kaukaisimmat ja karuimmat torpat. Ulkosaaristo pysyi asutettuna aina 1950-luvulle saakka. 1970-luvulla mökkiläiset ihastuivat saaristomereenSaaristomereen ja uusia asukkaita virtasi taas saaristoon.<ref name=Saaristomeren_historia />
 
== Saariston muodostuminen ==
Rivi 39:
Saaristomeren ympäristön kehitystä jääkaudesta nykyaikaan on tutkittu paljon [[Turun yliopisto|Turun yliopiston Geologian laitoksella]]. Tutkimukset perustuvat merenpohjasta kairattuihin, kuusi metriä pitkiin [[sedimentti]]näytesarjoihin, joihin on taltioitunut Saaristomeren kehitys [[mannerjäätikkö|mannerjäätikön]] peräytymisen jälkeen. Viimeisin ([[Fennoskandia]]n) mannerjäätikkö vetäytyi alueen kaakkoisosista noin 11&nbsp;600 vuotta sitten. Jäätikkö perääntyi kohti luodetta, ja koko Saaristomeren vapautumiseen jään alta kului 700 vuotta.<ref name="mm1">[http://www.sci.utu.fi/geologia/tutkimus/maaperageologia_tutkimus/saaristomeri.html Saaristomeren kehitys jääkaudesta nykyaikaan]</ref> Mannerjäätikön perääntyessä vedensyvyys Saaristomerellä oli runsaat 120 metriä nykyistä suurempi; koko alue oli jääjärven peitossa.
 
Noin 11 100 vuotta sitten Saaristomerellä myllersi. Alueen [[kallio]]perä oli painunut mannerjäätikön alla kymmeniä metrejä alaspäin, ja alkoi nyt nytkähdellen kohota alkuperäiselle tasolleen. Maankamaran äkilliset liikunnot ja tärähdykset aiheuttivat pystysuuntaisia siirroksia sedimenttikerrostumissa sekä rinteiden luhistumisia. Sedimentaatio-olot rauhoittuivat 10 300 vuotta sitten. Silloin elettiin [[Ancylusjärvi]]-vaiheen aikaa. Vedensyvyys Saaristomerellä oli yhä noin 85 metriä nykyistä suurempi.<ref name="mm1"/>
 
Noin 9000 vuotta sitten Itämeren altaaseen alkoi tunkeutua [[Atlantti|Atlantilta]] suolaista merivettä Tanskan salmien läpi seurauksena valtamerten pinnan noususta mannerjäätiköiden sulaessa. Noin 7600 vuotta sitten Atlantin pinta saavutti tason, joka johti Saaristomerellä järviolosuhteiden muuttumiseen murtovesiolosuhteiksi ([[Litorinameri]]-vaiheen alku) hyvin lyhyessä ajassa. Siirtyminen järviolosuhteista murtovesiolosuhteisiin aiheutti huomattavia muutoksia vesimassan fysikaalisissa ja kemiallisissa ominaisuuksissa, minkä ansiosta [[perustuotanto]] [[pintavesi]]ssä kasvoi nopeasti. Lisääntyneen perustuotannon vuoksi merenpohjalle kerrostui eloperäistä ainesta runsaasti aiempaa enemmän, mikä voimisti hapenkulutusta merenpohjalla johtaen lopulta happiolosuhteiden heikkenemiseen. Ajalliset vaihtelut merenpohjan happitilanteessa ovatkin olleet tyypillisiä Saaristomerelle aivan nykypäiviin asti.<ref name="mm1"/>
 
Murtovesivaiheen alkaessa vedensyvyys oli noin 45 metriä nykyistä suurempi. Sittemmin maankohoaminen on hidastunut, mutta se jatkuu yhä ollen nykyisin noin 4-54–5 mm vuodessa.<ref name="mm1"/>
 
== Geologia ja maantiede ==
Rivi 51:
Saaristomeri muodostaa kolmiomaisen alueen [[Maarianhamina]]n, [[Uusikaupunki|Uudenkaupungin]] ja [[Hanko|Hangon]] välille. Saaristomeri voidaan jakaa sisä- ja ulkosaaristoon, saariston kokonaispinta-ala on 8&nbsp;300 km², josta 2&nbsp;000 km² on maata.<ref>[http://www.vihreapolku.info/kestava_kehitys/in_english/study_materials/archipelago_sea_-_baltic_sea/what_kind_of_area_is_archipelago_sea What kind of area is Archipelago sea], vihreapolku.info</ref>
 
Saaristomeri alkoi nousta merestä jääkauden jälkeen. Maannousu on yhä käynnissä, joten uusia luotoja nousee merestä vieläkin.<ref>http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=68674&lan=fi</ref> Maannousu on noin 4-54–5 mm vuodessa.<ref>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=68674&lan=fi Saaristomeri Itämeren sylissä], ymparisto.fi</ref> Saaristossa on 3 kraatterimaista muodostumaa, joista Ahvenanmaan [[Lumparn]] on todellinen törmäyskraatteri.<ref>[http://www.unb.ca/passc/ImpactDatabase/images/lumparn.htm Earth Impact Database]</ref> Myös [[Brändö]]n kunnassa sijaitseva [[Åva]] ja [[Houtskär]]in ja [[Iniö]]n välissä sijaitseva Fjälskär näyttävät törmäyskraattereilta, mutta eivät todellisuudessa sitä ole.
 
'''Saaristomeri jaetaan useissa yhteyksissä kolmeen osaan:''' {{Lähde}}
 
* [[Turunmaan saaristo]], johon lasketaan kuuluviksi eteläisen ja lounaisen saariston ruotsinkieliset kunnat.
* Pohjoinen saaristo, pohjoispuolen suomenkieliset kunnat.
* Ahvenanmaan saaristo, [[Ahvenanmaa]]n itsehallintoalueeseen kuuluvat kunnat.
Rivi 65:
Saaristomerellä sijaitsee Saaristomeren kansallispuisto. Luonto on hyvin erikoista, karua ja samalla rehevää. Saaristomerta leimaavat rehevät [[saarni]]metsiköt ja karut kallioluodot. Ensimmäisen [[Salpausselkä|Salpausselän]] jatkeena on alueen eteläosissa joukko sora[[harju]]n pätkiä eli hiekkasaaria. Suurin näistä on [[Parainen|Paraisten]], [[Korppoo]]n Jurmo. Toisen Salpausselän jatkeena on muun muassa [[Kemiönsaari|Kemiönsaaren]], [[Dragsfjärd]]in [[Örö]]. Hiekkasaarten kasvillisuus ja eläimistö ovat tavallista rikkaampia ja poikkeavat kallioluotojen luonnosta.{{Lähde}}
 
Suuremmilla saarilla on samankaltaiset olot kuin Manner-Suomessa, mutta pienillä saarilla ja luodoilla on erilainen ympäristö. Pienet saaret ovat usein puuttomia, mutta luonto on silti rikasta ja kasvukausi on Suomen pisin ja olosuhteet ovat aurinkoiset. Alituinen tuuli ja hyvin vähäinen tai olematon maaperä rajoittaarajoittavat kasvien kasvua. Suurin osa saarista on kallioisia luotoja, mutta osa saarista on itse asiassa moreenista koostuvia salpausselänSalpausselän jatkeita, esimerkiksi Jurmo.{{Lähde}}
 
Olosuhteet voivat vaihdella suuresti jokaisen yksittäisen saaren välillä, riippuen saaren maaperästä.<ref>[http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=404 Saaristomeren luonto]</ref> Yksittäisellä saarella saattaa olla esimerkiksi pieniä makeavetisiä soita, murto- ja makeavetisiä lampia, pusikoita ja jopa suojaisia lähteitä. Monet saariston kasvit ovat erilaisia kuin muualla. Esimerkiksi [[katajat]] kasvavat alle puolen metrin korkuisiksi, mutta saattavat olla usean metrin laajuisia.{{Lähde}}
Rivi 71:
Verrattuna itse saarien ja rannikon [[ekosysteemi]]in, itse Itämerellä on melko matala [[biodiversiteetti]]. Syy tähän on veden vähäinen suolapitoisuus, Itämeri ei ole meri, vaan [[murtovesiallas]].<ref>[http://www.europarl.europa.eu/news/public/story_page/059-58445-201-07-30-910-20090717STO58442-2009-20-07-2009/default_fi.htm EU-strategia saastuneen Itämeren pelastukseksi?], europarl.europa.eu/</ref> Saaristossa veden suolapitoisuus on ainoastaan 0,6 %. Suolapitoisuus on vaihdellut suuresti menneisyydessä, joten lajit eivät ole ehtineet sopeutua kunnolla. Kuitenkin suuri yksilöiden määrä kertoo melko suotuisasta elinympäristöstä. Tyypillisiä kalalajeja ovat [[silakka]], [[hauki]], [[muikku]], [[ahven]] ja [[kampela]].<ref name="vv1">[http://www.natura.org/sites_fi_archi.html Archipelago Sea], natura.org</ref>
 
Saaristossa on monia lajeja, joita ei esiinny muualla Suomessa. Esimerkiksi [[pyöriäinen]] on ainoa valaslaji, jota esiintyy säännöllisesti pohjoisella Itämerellä. Arvioiden mukaan pyöriäisiä elää Itämerellä tällä hetkellä ainoastaan noin 600 yksilöä, kun niitä vuosisata sitten eli arviolta 10-2010–20 000.<ref>[http://www.wwf.fi/ymparisto/uhanalaiset_lajit/kotimaiset/pyoriainen.html Pyöriäinen], wwf.fi</ref> Toinen esimerkki on [[merikotka]], joita elää saaristomerelläSaaristomerellä melko paljon. Muita harvinaisia tai uhanalaisia eläinlajeja ovat muun muassa [[räyskä]], [[lapasotka]] ja [[norppa]].<ref name="vv1"/>
 
Saaristossa elää paljon lintuja. Lajeja ovat [[kyhmyjoutsen]], [[riskilä]], [[silkkiuikku]] ja useita eri [[lokki]]lajeja. Viimeaikoina saaristoon on levinnyt [[merimetso]]ja, ja niiden lukumäärä on alkanut kasvamaankasvaa nopeasti. Merimetsoihin suhtaudutaan melko kielteisesti, ja niiden ulosteet tappavat korkean [[typpi]]- ja [[fosfori]]pitoisuuden vuoksi kasvillisuuden. Merimetso on myös aiheuttanut närää kalastajien keskuudessa, sillä merimetsot syövät suuria määriä kalaa, jokamikä voi näkyä kalastajien kalasaaliin vähentymisenä.<ref>[http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut/luontoilta30v?opendocument&pageid=Content1117593163C Merimetsot valloittavat Suomea], Yle.fi</ref>
 
== Saaristomeren kansallispuisto ==
Rivi 90:
=== Minkin poisto ===
 
Saaristomeren kansallispuiston alueella 1990-luvulla alkanut [[minkki]]en poistaminen eli tappaminen on lisännyt monien lintulajien parimääriä ja parantanut pesimätulosta. Tutkituista 22:sta saaristolintulajista neljäntoista lajin pesimäkanta lisääntyi, eräiden, kuten tukkasotkan, pilkkasiiven ja lapintiiran, kanta runsastui selvästi, kun eräiden toisten vähemmän.<ref>[http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/0/aaf120f415051f65c2256d21001b78af?OpenDocument Mikael Nordströmin väitös]</ref> Vuonna 2006 alkoi minkkien poisto myös Dragsfjärdin [[Vänö]]n alueella, ja tulokset osoittavat, että eräiden lintulajien pesimäkannat runsastuivat nopeasti ja paljon.<ref>[http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/uutiset/090723_minkki.html Maa- ja metsätalousministeriö/Luonnonvarayhteistyö]</ref>
 
== Ilmasto ==
 
Saaristomeren ilmastoa käsitellään artikkelissa [[Utö|Utön]] saaren ilmastotilastojen pohjalta, joka kuvastaa varsin hyvin ulkosaariston tyypillisiä olosuhteita. Saaristomerellä on leuto ja merellinen ilmasto mannerManner-Suomeen verrattuna. Yön ja päivän välinen lämpötilaero on keskimäärin hyvin pieni, ainoastaan 3.,5 astetta. Itämeri vaikuttaa alueen ilmastoon merkittävästi.
 
Talvet ovat keskimäärin Suomen leudoimpia kylmimmän kuukauden, eli helmikuun, keskilämpötilan ollessa -2.−2,2 °C astetta. [[termiset vuodenajat|Terminen talvi]], eli aika, jolloin lämpötila pysyy nollan alapuolella, alkaa keskimäärin vasta 25.12 joulukuuta ja päättyy maaliskuun loppupuolella<ref>[http://www.fmi.fi/saa/tilastot_25.html Termisten vuodenaikojen alkaminen keskimäärin vertailukaudella 1971-2000]</ref>. Talvisin lämpötila laskee harvoin -10°C−10 asteencelsiusasteen alapuolelle, mutta kovimpien pakkasjaksojen aikana myös Saaristomerellä voidaan mitata varsin alhaisia lämpötiloja. Esimerkiksi Utön saaren pakkasennätys on -31.−31,3 °C, joka mitattiin tammikuussa 1987. Lumen syvyys on talvisin yleensä alle 10cm10 cm. Vuorokauden ylin lämpötila jää nollan alapuolelle keskimäärin 38 päivänä vuodessa. Lämpötila käy pakkasen puolella keskimäärin 93 päivänä vuodessa, ja lämpötila laskee -10−10 °C asteen alapuolelle keskimäärin 9 päivänä vuodessa.
 
Saaristomerellä kesä on muuta Suomea pidempi, mutta se alkaa hieman muuta eteläEtelä-Suomea myöhemmin meren lämpötiloja säätelevän vaikutuksen takia. Kun kesäkuussa tyypillinen yölämpötila on +10 astetta°C, on se heinä- ja elokuussa +15 astetta°C. Tyypillinen päivälämpötila on heinä- ja elokuussa +19 astetta°C. Terminen kesä alkaa keskimäärin 2.6 kesäkuuta.<ref>[http://www.fmi.fi/saa/tilastot_106.html Termisen kesän alku ja loppu keskimäärin 1971-2000]</ref>. Hellepäiviä mitataan keskimäärin vain kerran vuodessa, heinäkuussa.<ref>[http://www.fmi.fi/saa/tilastot_182.html Hellepäivien lukumäärät keskimäärin vertailukaudella 1971-2000]</ref> Utön saaren lämpöennätys on +27.,1 °C astetta, joka mitattiin elokuussa 2003.
 
Alueen merellisestä ilmastosta kertoo sekin, että kesäkuu on vasta vuoden neljänneksi lämpimin kuukausi heinä-, elo- ja syyskuiden jälkeen. Tämä on meri-ilmastoissa varsin tyypillistä, sillä alueen ilmastoon vaikuttava meri reagoi lämpötilanmuutoksiin hitaasti. Terminen syksy alkaa keskimäärin 29.9 syyskuuta, ja ensimmäiset pakkaset saatetaan mitata vasta marras-joulukuussa.
 
Saaristomeri on Suomen aurinkoisinta seutua. Talvet ovat varsin pilvisiä, mutta kesä on aurinkoinen. Utö on jaksolla touko-elokuu keskimäärin Suomen aurinkoisin paikka. Auringonpaistetunteja on vuodessa keskimäärin 19901&nbsp;990, joka on noin 200 tuntia enemmän kuin Vantaalla, ja yli 600 tuntia enemmän kuin pohjoisPohjois-Lapissa<ref>[http://www.fmi.fi/saa/tilastot_9.html Auringonpaistetilastoja ja -ennätyksiä]</ref>. Saariston kesät ovat kuivempia kuin mantereella. Talvet ovat vähälumisia, sillä osa talven sateista tulee myös vetenä. Sadepäiviä on keskimäärin 160 kpl vuodessa.
 
8. heinäkuuta 2009 Turun saaristossa satoi puolessa vuorokaudessa ennätyssade 50 vuoteen. Utön asemalla vettä satoi 12 tunnissa 68,5 mm ja vuorokaudessa 70,2 mm. Se oli suurin mitattu sademäärä 50 vuoteen.<ref>[http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/07/vetta_satoi_kuukauden_maara_puolessa_paivassa_857710.html?print=true Vettä satoi kuukauden määrä puolessa päivässä.] Yle Uutiset</ref>
 
Utössä mitattiin vuonna 2008 Suomen kaikkien aikojen korkein vuoden keskilämpötila, +8,1 °C.<ref>[http://tutiempo.net/en/Climate/UTO/01-1987/29810.htm Historical Weather: UTO, Finland], TuTiempo.net</ref>
 
{{Ilmastotaulukko
Rivi 114:
| Sadantataulukon korkeus =
| Sijainti genetiivissä = Utön
| Lähde = [http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=184123e9-06fe-4c48-9827-06c4652ad32c&groupId=30106 Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-20101981–2010]
| Otsikko =
| kltammi = 0.9
Rivi 233:
[[Tiedosto:Ice_road_saimaa.JPG|thumb|right|200px|Jäätie]]
 
Saaristossa on korkeampi elintaso kuin mannerManner-Suomessa.<ref>[http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ahvenanmaalla+on+Suomen+paras+keskim%C3%A4%C3%A4r%C3%A4inen+elintaso/1135253016856 Ahvenanmaalla on Suomen paras keskimääräinen elintaso]</ref> Kalastus, merenkulku ja kalantuotanto ovat suurin teollisuudenala. Saaristo on tunnettu sen silakasta ja kirjolohesta. Maatalous on melko rajoittunutta saariston pienuuden ja kivisyyden takia, vaikka ilmasto onkin suotuista muuhun Suomeen verrattuna.<ref>[http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:0veiF7BhtI0J:www.edu.parnet.fi/lukio/pdf/saaristokuntien%2520elinkeinot_tiny.pdf+maatalous+saaristossa&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESiBJdzkobpuhGDPjd6G69gFwzllWsWXGxihjO4LhCcfW2Ad1BHJhB5d8K1FdoqOsySuIXLJ6hSYXnqyfswXqXAqyJ3_FsfBUZvrHHIlk41MAU6f4zt8E6FU7R9ufFdHo7uQBPg8&sig=AHIEtbSPwhlfNN2w5OySrUaJ5d3XyfmvIg Saaristokuntien elinkeinot]</ref> [[Rymättylä]] on kuitenkin tunnettu lähialueillaan siitä, että siellä tuotetaan vuoden ensimmäinen perunasato. [[Turismi]]n vaikutus saariston talouteen kasvaa koko ajan.
 
Saarilla on liikenneyhteyksiä toisiinsa siltojen ja lauttojen avulla, ja Ahvenanmaalla on pieni [[lentokenttä]]. Suurempien saarien välillä operoivat, tielaitoksenFinferriesin ylläpitämät [[lossi]]t ovat maksuttomia.<ref>[http://www.pyoraillensuomessa.fi/index.php?p=sis&pid=34 Pyöräillen Suomessa]</ref> Saaristossa kulkee myös [[risteilyalus|risteilyaluksia]] Suomesta Ahvenanmaalle ja [[Ruotsi]]in.
 
Kylminä talvina saaristossa on myös virallisia [[jäätie|jääteitä]].<ref>[http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=70&_dad=julia&_schema=PORTAL30&_pageid=71&kieli=fi&linkki=11342&julkaisu=4343&menu=7009 Jäätiet oikaisevat talvista matkaa]</ref> Jäätie helpottaa huomattavasti saarien ja mantereen välillä liikkumista, sillä autolla, tai jopa rekalla pääsee nopeammin kuin lautalla tai laivalla. Toisaalta keväällä tai syksyllä voi olla [[kelirikko]], jolloin jää on liian ohutta autoliikenteelle, mutta liian paksua laivaliikenteelle. Kelirikon aikana jotkin saaret voivat jäädä jopa viikoiksi eristyksiin laivaliikenteeltä.<ref>[http://www.kaleva.fi/uutiset/sohjo-eristanyt-saaristomeren-syrjaiset-saaret/842224 kelirikko jumittanut Saaristomeren liikenteen]</ref> Leutoina talvina ei jääteitä avata, mikäli jää ei ole vähintään 20 cm paksuista.
 
'''Saariston rengastie'''
Rivi 245:
|}
 
Saariston rengastie on [[Merenkulkulaitos|Merenkulkulaitoksen]] vuonna 1996 käynnistämä hanke, jonka tarkoituksena on edistää [[Lounais-Suomi|Lounais-Suomen]] saariston pohjois- ja keskiosien matkailua sekä parantaa saariston sisäisiä ja mantereen välisiä yhteyksiä ja saavutettavuutta.<ref>[http://www.saaristonrengastie.fi/ Saariston rengastie]</ref> Rengastie koostuu sekä yleisen tieverkon osuuksista että niitä yhdistävistä yhteysalus- ja lossiyhteyksistä. ReitilläReittiin onkuuluu yhteensä pituutta 160–190 kilometriä yleisiä teitä, minkä lisäksi vesistöjen ylityksiä on kaikkiaan noin 30–50 kilometriä. Vuosittain reitillä liikkuu noin 20 000 matkailijaa. Saariston rengastie kulkee [[Turku|Turun]], [[Kaarina]]n, [[Parainen|Paraisten]], [[Kustavi]]n, [[Taivassalo]]n, [[Masku]]n ja [[Naantali]]n kuntien alueella.{{Lähde}}
 
{|
Rivi 273:
[[Tiedosto:Majstång_Nagu_20040625.jpg|thumb|right|Juhannussalko [[Nauvo]]ssa]]
 
Saariston kulttuuri muistuttaa [[Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista|Suomen ruotsinkielisten rannikkoalueiden]] vastaavaa. Saaristossa on paljon vaikutteita Manner-Suomen kulttuurista, saaristossakin käydään [[sauna]]ssa. Joitakin eroja tosin on, kuten– esimerkiksi [[juhannussalko|juhannussalot]] ovat saaristossa osa suomenruotsalaisten [[juhannus|juhannuksen]] viettoa, mutta Manner-Suomessa eivät.<ref>[http://www.visitaland.com/fi/nae_koe/juhannus_ahvenanmaalla/juhannussalko visitaland.com]</ref> Toisaalta [[kokko]]jen polttaminenpolttamisesta on tullut saaristossa osaksiosa juhannuksen viettoa vasta viime aikoina.
 
Kielellisesti saaristo voidaan jakaa kolmeen osaan. [[Ahvenanmaa|Ahvenanmaan saaristo]] lännessä on lähes täysin ruotsinkielinen, [[Turun saaristo]] on suurelta osin ruotsinkielinen ja pohjoinen saaristo on suomenkielinen.
 
Koska [[kristinusko]] levisi saaristoon ennen mannermaata, saariston kirkot ovat melko vanhoja, vanhimmat 1200-14001200–1400-luvulta, joista vanhin sijaitsee Ahvenanmaan [[Jomala]]ssa. [[Jomalan kirkko]] on Suomen vanhin kivinen kirkko, se rakennettiin todennäköisesti vuosien 1260 ja 1280 välillä.<ref>[http://www.muuka.com/finnishpumpkin/churches/aland/church_aland_fi.html Ahvenanmaan kirkot] muuka.com</ref>
 
Yli 80 % mannersuomalaisista kuuluu [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon]], ja osuus on vielä suurempi saaristossa, jossa ei ole lainkaan [[ortodoksinen kirkko|ortodoksista]] tai [[katolilaisuus|katolista]] [[seurakunta]]a.{{Lähde}}
 
Saariston ruokakulttuuri muistuttaa Manner-Suomen vastaavaa. Saaristossa syödään enemmän kalaa, erityisesti silakkaa, lohta ja kirjolohta. SaaristossaSaaristo on myös kuuluisa perinteinenperinteisestä [[tummaleipä|tummaleivästä]], jonka kanssavalmistukseen käytetään [[piimä]]ä, [[siirappi]]a ja [[mallas|maltaita.]].<ref>[http://www.ruokatieto.fi/Suomeksi/Ruokakulttuuri/Paikallista_kulttuuria/Maakunnat/Ahvenanmaa ruokatieto.com]</ref> Ahvenanmaa on tunnettu myös [[pannukakku|pannukakustaan]], joka eroaa tavanomaisesta pannukakusta sisältämällä [[mannapuuro|manna]]- tai [[riisipuuro]]a. Jopa hääjuhlat aloitettiin entisaikaan tarjoamalla vieraille pala pannukakkua. Sitä vaalitaan vieläkin paikallisena kansallisruokana. Jouluaterian pääruoka on yleensä hauki, kun se mannermaalla on kinkku. Jouluisin Korppoon kalastajat toimittavat [[Suomen tasavallan presidentti|Suomen presidentille]] jouluhauen.{{Lähde}}
 
== Saariston kunnat ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Saaristomeri”