Ero sivun ”Neilikkavallankumous” versioiden välillä

Vallankumouksen jälkeen Portugali vetäytyi siirtomaistaan. [[Angola]], [[Mosambik]], [[Guinea-Bissau]], [[Kap Verde]], [[Itä-Timor]], ja [[São Tomé ja Príncipe]] itsenäistyivät vuosina 1974–1975. Tuhansia poliittisia vankeja vapautettiin, ja päätettiin [[maareformi]]n toteuttamisesta (15.4.1975)<ref name="oe">{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri Ensyklopedia, 7. osa (Optiikka-Revontulet) | Sivu = 5334 art. Portugali| Julkaisija = Otava | Vuosi = 1979 | Tunniste = 951-1-05468-6}}</ref>, jonka tarkoituksena oli uudistaa Etelä-Portugalin lähes feodaalinen maanomistus. Viikko vallankumouksen jälkeen maassa vietettiin ensimmäisen kerran laillisesti toukokuun 1. päivää eli työn päivää, suomalaisittain [[vappu]]a. Sitä oli Lissabonissa juhlimassa miljoona ihmistä. Vasemmistoradikaalit kokoontuivat Lissaboniin kaikkialta Euroopasta.

 

 

Portugalin neilikkavallankumouksen katsotaan kuuluvan "demokratisoitumisen kolmanteen aaltoon". Maan politiikka on sittemmin ollut linjaltaan liberaalidemokraattista. Maata ovat vuorotellen johtaneet keskustavasemmistolainen sosialistipuolue ja keskustaoikeistolainen sosiaalidemokraattinen puolue. Puolueiden sosialistiset nimet juontuvat neilikkavallankumouksen ajoilta.