Ero sivun ”Kauppatori (Helsinki)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Arla (keskustelu | muokkaukset)
p l
Rivi 6:
[[1800-luku|1800-luvun]] alkuun asti Kauppatorin paikalla oli mutaisen Kaupunginlahden pohjukka kalalaitureineen. Lahtea käyttivät markkinapaikkanaan lähiseudun kalastajat, jotka kiinnittivät veneensä laitureihin ja myivät kalojaan helsinkiläisille. Noin nykyisen Pohjoisesplanadin paikalla kulki Eteläinen Rantakatu, jonka takaa alkoi kaupunkiasutus. Varsinaisena kauppatorina käytettiin tuolloin Suurtoria, joka sijaitsi nykyisen [[Senaatintori]]n paikalla.
 
Kauppatori syntyi 1800-luvun alussa, jolloin Helsingin keskusta rakennettiin uudelleen Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. [[Johan Albrecht Ehrenström]]in asemakaavassa vuodelta [[1812]] vanhasta Suurtorista tehtiin uusi monumentaaliaukio Senaatintori ja entisten kalalaiturien paikalle sijoitettiin uusi kauppatori. Mutaiseen ja matalaan lahdenpohjukkaan piti ajaa runsaasti täyttömaata, jotta siihen saatiin rakennettua leveä ja laivaliikenteelle sopiva tori. Torille rakennettiin kolme satama-allasta: itäpäähän allas Viaporin liikenteelle (nyk. Linnanallas), länsipäähän allas kalastajaveneille (nyk. [[Kolera-allas]]) ja sen eteläpuolelle allas höyrylaivoille (nyk. Vironallas). Torin rakennustöiden yhteydessä kaivettiin myös Katajanokan kanava.
 
1890-luvulla Kauppatorin rantaa pitkin vedettiin Katajanokalle kulkenut [[Helsingin satamarata|satamarata]]; tämän vuoksi toria laajennettiin merelle päin ja sen päihin rakennettiin kaksi kääntösiltaa, jotta junat pääsisivät Kolera-altaan suun ja Katajanokan kanavan yli. Rautatieliikenne Katajanokalle lakkautettiin ja kiskot purettiin 1980-luvulla.
 
==Nähtävyyksiä ja huomattavia rakennuksia==
Keskellä Kauppatoria on [[Keisarinnankivi]], Helsingin vanhin julkinen muistomerkki, joka pystytettiin [[Nikolai I]]:n puolison keisarinna Aleksandran ensimmäisen Helsingin-vierailun muistoksi [[1835]]. Se paljastettiin [[1835]] paikalla, jossa keisari ja keisarinna olivat astuneet maihin laivastaan. [[C. L. Engel]]in suunnittelema Keisarinnan kivi on punagraniittinen obeliski jonka huipulla on pronssinen maapallo ja sen päällä keisarillisen Venäjän kaksoiskotka. Venäläiset matruusit kivittivät pallon ja kotkan alas vallankumousvuonna [[1917]], mutta ne säilyivät tallessa ja palautettiin kunnostettuina paikalleen [[1971]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=118&sortby=statue | Nimeke = Keisarinnan kivi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin kaupungin taidemuseo | Viitattu = 16.6.2013 | Kieli = }}</ref>
 
Torin länsipäässä lähellä Unioninkatua ja Esplanadin puistoa on suihkulähde [[Havis Amanda]] ([[Ville Vallgren]] 1908), yksi Helsingin tunnetuimpia veistoksia.
 
Kauppatorin ympäristössä on joukko huomattavia historiallisia rakennuksia. Torin reunaa pitkin kulkevan Pohjoisesplanadin itäosan varrella sijaitsevat:
 
* '''[[Presidentinlinna]]''', [[C. L. Engel]] 1843 (Pohjoisesplanadi 1)
* '''[[Suomen korkein oikeus|Korkeimman oikeuden]] palatsi''', F. A. Sjöström 1883 (Pohjoisesplanadi 3)
* '''[[Ruotsin Helsingin-suurlähetystö|Ruotsin suurlähetystö]]''', [[Anders Fredrik Granstedt|A. F. Granstedt]] / [[Torben Grut]] 1837 (Pohjoisesplanadi 7)
Rivi 25:
 
* '''[[Vanha kauppahalli]]''', [[Gustaf Nyström]] 1889; Helsingin ja koko Suomen vanhin [[kauppahalli]]rakennus (Eteläranta 1)
* '''[[UPM]]:n pääkonttori''', Karl Lindahl 1912 (Eteläesplanadi 2)
* '''[[Päävartio]]''', [[C. L. Engel]] 1843 (Mariankatu 1)
* '''[[Uspenskin katedraali]]''', A. M. Gornostajev 1868 (Kanavakatu 1)
Rivi 33:
 
[[Kuva:Lordikauppatorilla22.jpg|thumb|250px|[[Lordi (yhtye)|Lordi]] Kauppatorilla 26. toukokuuta 2006]]
Kauppatori on turistien suosima kohde. Torilta lähtee lauttoja [[Suomenlinna]]an ja [[Korkeasaari|Korkeasaareen]] sekä Helsingin saariston sightseeing-risteilyille. Siellä on myös [[Porvoo]]seen liikennöivän [[M/S J. L. Runeberg]] -aluksen laituri. Ennen kaikkea turistien iloksi myös aloitettiin 1980-luvulla iltatorikokeilu. Lokakuun ensimmäisellä viikolla Kauppatorilla järjestetään perinteiset silakkamarkkinat, joiden historia juontaa juurensa 1700-luvulle ja Kaupunginlahden kalalaitureiden aikaan asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki200.fi/juhlavuoden-ohjelma/silakkamarkkinat | Nimeke = Silakkamarkkinat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Helsinki 200 | Ajankohta = 2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.6.2013 | Kieli = }}</ref>
 
Kauppatorilla on järjestetty myös suuria yleisötilaisuuksia, muun muassa Suomen jääkiekkomaajoukkueen maailmanmestaruuden kunniaksi [[8. toukokuuta]] [[1995]]. Vuoden [[2006]] helmikuussa Kauppatorille pystytettiin kaksi suurta televisioruutua [[Talviolympialaiset 2006|Torinon olympialaisten]] jääkiekkofinaalin Suomi-Ruotsi kunniaksi, joka televisioitiin suorana ympäri maan. Vaikka Suomi hävisikin tuon ottelun, Kauppatorilla järjestettiin heti seuraavana yönä juhlatilaisuus hopeaa voittaneiden Leijonien kunniaksi. Tilaisuuteen osallistuivat myös Suomen maajoukkueen jäsenet, joilla ei ollut seuraavana yönä NHL-ottelua. [[26. toukokuuta]] [[2006]] torilla järjestettiin myös suuret juhlallisuudet [[Lordi (yhtye)|Lordi]]n Eurovision laulukilpailuvoiton kunniaksi. Jälkimmäiseen tilaisuuteen osallistui n. 90&nbsp;000 henkeä eli enemmän kuin mihinkään Suomessa aiemmin järjestettyyn tilaisuuteen. Tilaisuus toi suomalaisille myös ryhmäkaraoken maailmanennätyksen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kauppatorilla_kansanjuhla_lordin_kunniaksi_13615.html#media=13619 | Nimeke = Kauppatorilla kansanjuhla Lordin kunniaksi| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = YLE Elävä arkisto | Viitattu = 16.6.2013 | Kieli = }}</ref>
 
== Lähteet ==