Wikipedia

Ero sivun ”Viron kuvernementti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Päivitystä
Rivi 63:
 
== Kohti autonomiaa ==
[[File:Jaan Poska1.jpg|thumb|left|150px|Viron kuvernementin kuvernementtikomissaari Jaan Poska.]]
Pian sen jälkeen Viron sen aikaiset poliittiset johtajat [[Jaan Tõnisson]]in johdolla toivat [[Venäjän väliaikainen hallitus|Venäjän väliaikaiselle hallitukselle]] esityksen autonomian lisäämisestä ja virolaisten alueiden liittämisestä yhdeksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoitti Viron kuvernementin ja Liivinmaan kuvernementin pohjoisosan yhdistämistä. Vaikka väliaikainen hallitus aluksi suhtautui asiaan kieleteisestikielteisesti, se suostui ratkaisuun, kun Viron väliaikainen itsehallinto määriteltiin kestäväksi vuoden 1919 alkuun. Kuvernementinkomissaari Poskan valtaoikeudet laajennettiin koko Viron kuvernementtiin. Paikallisen itsehallinnon korkeimmaksi elimeksi määrättiin yleisillä vaaleilla valittava maaneuvosto eli maapäivät. Vastaavasti vanhat saksalaiset itsehallintoelimet lakkautettiin. <ref>Zetterberg: Viron historia s.492.</ref>
 
Maaneuvoston vaalit pidettiin useassa otteessa niin, että maaseutu valitsi touko-kesäkuussa ja kaupungit syyskuussa 1917. Valituista 62 edustajasta 9 lukeutui [[Sosiaalidemokraattinen puolue (Viro)|sosiaalidemokraatteihin]], 5 [[Viron kommunistinen puolue|bolševikkeihin]], 8 sosialistivallankumouksellisiin, 11 radikaalisosialisteihin, 7 demokraattiseen puolueeseen, 4 radikaalidemokraatteihin, 13 [[Maarahva Liit|talonpoikaisliittoon]] ja 3 sitoutumatonta. Lisäksi saksalaisella ja [[Vironruotsalaiset|ruotsalaisella]] vähemmistöllä oli kummallakin yksi edustaja. Maaneuvosto kokoontui [[Toompean linna]]an ensimmäiseen istuntoonsa 1. heinäkuuta 1917 eli ennen kuin vaalit kokonaisuudessaan oli suoritettu. <ref>Zetterberg: Viron historia s.495.</ref>
 
== Saksalaiset kohti Viroa ja bolševikit valtaan niin Venäjällä kuin Virossa ==
[[File:Jaan Anvelt 1925.jpg|thumb|left|150px|Viron työkansan kommuunin hallituksen johtaja Jaan Aanvelt.]]
Sotilaspoliitttinen tilanne muuttui juuri näihin aikoihin. Saksa oli kesään 1917 asti sodassaan Venäjää vastaan ollut [[Väinäjoki|Väinäjoen]] eteläpuolisella alueella. [[Saksan keisarikunta|Saksa]] aloitti uuden hyökkäyksen ja valloitti 21. elokuuta [[Riika|Riian]]. Tämä nosti esiin sen mahdollisuuden, että saksalaiset tunkeutuisivat Viroon. Tästä tulikin pian totta, sillä saksalaiset joukot valloittivat 29. elokuuta viikon kestäneessä operaatiossa Viron kuvernementtiin kuuluvat suuret saaret eli [[Saarenmaa]]n, [[Muhu]]n ja [[Hiidenmaa]]n. <ref>Zetterberg: Viron historia s.496.</ref>
 
Samoihin aikoihin Venäjällä vallankumouksellinen bolševikkiliike vahvistui syksyn 1917 aikana. 25. lokakuuta ja uuden 7. marraskuuta bolševikit [[Lokakuun vallankumous|ottivat vallan]] [[Pietari]]ssa. Maan johtoon tuli [[Vladimir Lenin|Leninin]] johtama kansankomissaarien neuvosto. Samaan aikaan Virossa bolševikit syrjäyttivät Jaan Poskan vallankaappauksella 27. lokakuuta 1917. Valtaan nousi Viron neuvoston toimeenpaneva komitea johtajanaan virolaisbolševikki [[Jaan Aanvelt]]. <ref>Zetterberg: Viron historia s.497.</ref>
 
Pian sen jälkeen 13. marraskuuta Aanvelt ilmoitiilmoitti, että maaneuvosto hajotetaan. Viimeisessä kokouksessa 15. marraskuuta maaneuvosto julistatuijulistautui Viron korkeimman vallan haltijaksi siihen asti, kunnes demokraattisesti valittu Viron perustava kokous kokoontuisi. Asenne itsenäisyyteen oli vielä epäselvä. Ensimmäisenä sen esitti työpuolueen puoluekokous joulukuussa 1917. Sen jälkeen kaikki muut puolueet paitsi bolševikit siirtyivät itsenäisyyden kannattajaksi. Viron perustavaperustavan kokouksen vaalit järjestettiin 21.-22. tammikuuta 1918. Bolševikit uskoivat saavansa niissä sinetin vallalleen, mutta tulos oli pettymys. Vain 37,1 prosenttia kannatti bolševikkeja. <ref>Zetterberg: Viron historia s.497-499.</ref>
 
Odotettavissa oleva saksalaisten joukkojen tunkeutuminen manner-Viroon pakotti itsenäisyysmieliset tekemään ratkaisunsa. Niinpä saksalaisten jo ollessa tunkeutumassa Tallinnaan Viro julistettiin 24. helmikuuta 1918 itsenäiseksi, demokraattiseksi tasavallaksi. Korkeimman vallan haltijaksi tuli väliaikainen hallitus pääministerinä [[Konstantin Päts]], varapääministerinä [[Jűri Vilms]] ja ulkoministerinä Jaan Poska. Seuraavana päivänä saksalaiset tunkeutuivat Tallinnaan ja alkoi yhdeksän kuukautta kestänyt saksalaisen miehityshallinnon aika. Väliaikainen hallitus painui tässä vaiheessa maan alle. <ref>Zetterberg: Viron historia s.500-501.</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Viron_kuvernementti”