Ero sivun ”Devlet II Giray” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  9 vuotta sitten
typo
p (kh)
(typo)
Hän syntyi [[Giray]]-sukuun, josta valittiin Krimin kaanikunnan jokainen kaani. Hänen isänsä oli [[Selim I Giray]], joka oli Krimin kaani neljä kertaa vuosien 1671–1704 välisenä aikana. Myös hänen veljensä [[Saadet IV Giray]] oli kaani vuosina 1717–1724.
 
Krimin [[tataari]]t olivat historiansa aikana hyödyntäneet mm. [[Puola-Liettua]]a ja [[Venäjä]]ä tekemällä pitkiäkin ryöstöretkiä valtioiden alueelle. Ensimmäinen [[Devlet I Giray|Devlet Giray]] -nimellä kulkenut kaani oli jopa polttanut [[Moskova]]n 1500-luvun puolessa välissä. Devlet II Girayn tullessa valtaan suunta oli kuitenkin muuttunut ja etenkin voimakkaaksi kasvanut Venäjä pyrki laajentumaan kaanikunnan alueelle. 1600-luvun viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kaanikunta oli ollut mukana [[Itävalta]]a, Puola-Liettuaa ja kolmessa Venäjää vastaan käydyssakäydyssä sodassa, joiden aikana Venäjä oli tehnyt neljä suurta sotaretkeä Krimiin saadakseen jalansijan alueella sekä sataman [[Mustameri|Mustallemerelle]]. Nämä olivat [[Krimin sotaretket]] 1687 ja 1689 ja [[Azovin sotaretket]] 1695 ja 1696. Devlet Giray osallistui Azovin puolustustaisteluihin, joista ensimmäisellä kerralla [[Pietari Suuri]] joutui vetäytymään, mutta saavutti toisella kertaa voiton osmani-tataariarmeijasta.
 
Kaaniksi Devlet Giray tuli aluksi sijaisena, sillä hänen isänsä Selim I jätti kolmannen valtakautensa kesken tehdäkseen pyhiinvaellusmatkan [[Mekka]]an vanhemmalla iällä. Hän nimesi Devletin tilalleen ja jatkoi palattuaan. Selim I kuoli 1704, mutta valtakamppailun vuoksi Devlet ei perinytkään valtaistuinta. Välillä ehti olla kaksi muuta kaania, ennen kuin hän astui virkaan uudestaan vuonna 1709. Osan väliajasta hän joutui olemaan [[Rodos|Rodoksella]]. Noihin aikoihin osmanien alaisuuteen kuuluneeseen länsinaapurivaltioon [[Moldova]]an saapui [[Pultavan taistelu]]n Venäjälle hävinnyt [[Ruotsin kuningas]] [[Kaarle XII]], joka haki Osmanivaltakunnasta liittolaisia sotaan Venäjää vastaan. Devlet Giray asettui tukemaan ruotsalaista tämän hankkeissa suostutella sulttaani [[Ahmed III]] mukaan. Loppuvuonna 1710 Ahmed asettui viimein heidän kannalleen ja [[Venäjän–Turkin sota (1710–1711)|Venäjän–Turkin sota 1710–1711]] alkoi sulttaanin sodanjulistuksella. Sota päättyi osmanien ja liittolaisten [[Prut]]joen varrella saamaan voittoon heinäkuussa 1711, mutta sotaa johtanut [[suurvisiiri]] [[Baltacı Mehmet pašša]] oli sanellut sulttaanin mielestä turhan lempeät ehdot [[Prutin rauha]]nsopimukseen.<ref name="Shaw"/>
8 905

muokkausta