Ero sivun ”Röntgentutkimus” versioiden välillä

183 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
{{Hyvä}}
[[Kuva:Milky Way Galaxy center Chandra.jpg|thumb|300px|[[Chandra-avaruusteleskooppi|Chandra]]-avaruusteleskoopin röntgenkuva Linnunradan keskuksesta.]]
'''Röntgentutkimus''' tarkoittaa säteilyn käyttöä esineiden ja elävien eliöiden kuvantamiseksi. Menetelmä perustuu [[röntgensäteily]]n [[absorptio]]on, tai sähkömagneettisen säteilyn emitoitumiseen röntgensäteilyn vaikutuksesta. Joitain röntgentutkimuksia tehdään mittaamalla suoraan kohteen lähettämää röntgensäteilyä. Joskus myös gammasäteilyllä kuvattuja radiografisia tutkimuksia nimitetään röntgentutkimuksiksi, vaikka fysikaalisesti kyseessä ei ole sama asia. Röntgenkuva on perinteisesti kohteen vaimentaman säteilyn muodostama varjokuva.<ref name="rdiag">{{Kirjaviite | Tekijä = Markku Tapiovaara, Olavi Pukkila, Asko Miettinen | Nimeke =Röntgensäteily diagnostiikassa | Vuosi = 2004 | Luku = 1 | Sivu = 13-40 | Julkaisupaikka = Hämeenlinna | Julkaisija = Karisto Oy:n kirjapaino | Viitattu = 17.1.2011 | Kieli = Suomi}}</ref><ref name="skaala">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.xraylamp.webd.pl/?en_utilization-of-x-rays,28 | Nimeke = Utilization of X-rays | Tekijä = Grzegorz Jezierski | Julkaisu = Collection of X-ray lamps | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Grzegorz Jezierski | Viitattu = 15.6.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref> Röntgendiffraktiossa kuvan muodostaa tutkittavan kohteen sirontakuvio ja röntgenflueresenssispektrokopiassa tutkitaan kohteen emitoitoivaa sähkömagneettista spektriä, kun kohdetta sädetetään röntgensäteillä. Avaruustutkimuksessa kuvataan suoraan avaruuden lähettämää röntgensäteilyä, ilman kuvaajan omaa röntgenlähdettä.
 
Röntgentutkimuksen aloitti [[saksa]]lainen [[Wilhelm Röntgen]] keksiessään röntgensäteilyn. Röntgensäteet saivat poikkeuksellisen innokkaan vastaanoton niin tiedemiesten kuin maallikoiden keskuudessa. Uudesta säteilystä kehitettiin nopeasti lääketieteellisiä sovelluksia.<ref>Kragh, H. s 50.</ref>
1 332

muokkausta