Ero sivun ”Hiilidioksidi” versioiden välillä

Ilmakehän hiilidioksidi on välttämätön edellytys kasvien [[fotosynteesi]]lle ja muiden auringonvaloa hyödyntävien [[autotrofi]]en elintoiminnoille. Hiilidioksidin keskimääräinen pitoisuus maan ilmakehässä on vaihdellut huomattavasti maapallon eri geologisina aikakausina. Vuonna 2008 pitoisuus oli mittausten mukaan noin 385&nbsp;[[ppm]]<ref>[http://www.esrl.noaa.gov/gmd/aggi/ NOAA Global Monitoring Division (Noaa.gov)]</ref>, mutta esiteollisella ajalla (noin 1800-luvun alkuun saakka) pitoisuus pysyi 260–280 ppm:n tasolla noin kymmenen tuhannen vuoden ajan. Merenpohjan sedimenteistä ja kasvien fossiileista tehtyjen mittausten perusteella on voitu arvioida, että esimerkiksi 150–200 miljoonaa vuotta sitten hiilidioksidin pitoisuus oli kuitenkin ilmeisesti paljon nykyistä korkeampi, yli 2&nbsp;000 ppm, ja 400–600 miljoonaa vuotta sitten ajoittain jopa yli 5&nbsp;000 ppm.<ref name="Grida">[http://www.grida.no/climate/ipcc_tar/wg1/fig3-2.htm Climate Change 2001: The Scientific Basis]</ref>

 

 

Jos CO₂-pitoisuus nousee yli 450 ppm, [[Grönlanti]] ja läntinen [[Antarktis]] todennäköisesti sulavat tulevaisuudessa. Tämä nostaisi merten pintaa noin 6 metriä, sillä nykyisin jäätiköt ovat osin maa-alueiden päällä, eivätkä siten vaikuta pinnan tasoon. Kun hiilidioksiditaso oli ennen teollista vallankumousta 280&nbsp;ppm, vuonna 2008 se oli jo 385&nbsp;ppm ja nousee 2&nbsp;ppm joka vuosi.<ref>Carbon’s New Math, National Geography 10 3007 s.33 (in English)</ref>