Ero sivun ”Prototähti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 13:
== Kehitys ==
 
Jos prototähti havaitaan, se nähdään [[infrapuna]]-alueella [[IR]]-lähteenä kaasu- ja pölypilven sisässä. Prototähtivaihe kestää Auringolla[[Aurinko|Auringon]] kaltaisella tähdellä tyypillisesti 10 miljoonaa vuotta, ja 15 Auringon massaisella tähdellä "vain" 50000-100000 vuotta. Esimerkkejä varsinaisista prototähdistä ovat CE (1996) ja M(2000), jotka pyörivät hyvin nopealla, noin 300 m/smetrin vauhdillasekuntivauhdilla. Prototähti alkaa tasapainotilassa olevan [[molekyylipilvi|jättiläismolekyylipilven]] kutistumisella, joka johtuu [[Linnunrata|Linnunradan]] [[tiheysaalto|tiheysaallosta]], [[supernova]]räjähdyksen aiheuttamasta [[shokkiaalto|shokkiaallosta]] tai pilvien keskinäisestä törmäyksestä. Kutistuva pilven alue useimmiten pirstoutuu eli fragmentoituu osiin, jotka taas hajoavat osiin, jotka hajoavat osiin. Lopputulos on [[tähtijoukko]]. Auringon massaisen tiheän pilven eli Bokin globulin säde on tyypillisesti 0,1 [[parsek]]ia eli 20 000 [[Astronominen yksikkö|AU]]:ta tai 4,3 miljoonaa Auringon sädettä. Lämpötila pilven sisuksissa on 10 kelviniä.
 
Alussa pilven tiheysjakauma noudattaa lakia p=r<sup>-3/2</sup> ja ulompana yli 5000 AU:n päässä p=r<sup>-2</sup>. Pilvistä tehdyt mittaukset ovat hyvin epätarkkoja tämän suhteen. Pilven tiheys kasvaa keskustaa kohden. Kutistuvan pilven lämpötila kasvaa jatkuvasti kaasuosasten putoamisliikkeen synnyttävän kitkan vaikutuksesta. Ensin vetymolekyylit hajoavat eli dissosioituvat noin 2000 asteen lämpötilassa. Sitten vetyatomit ionisoituvat suunnilleen 10&nbsp;000 asteen lämpötilassa. Tähti alkaa säteillä näkyvää valoa kun sen pinta on noin 2500 asteen lämpöinen. Helium ionisoituu 100&nbsp;000 asteessa. [[Viriaaliteoreema]]n mukaan puolet syntyneestä gravitaatioenergiasta joka on luokkaa 7*10<sup>41</sup> joulea lämmittää tähteä ja puolet säteilee pois. Viriaaliteoreemassahan 2*lämpöliike+gravitaatio=0. Lopuksi syntyvän tähden keskustassa alkaa ydinreaktio. Kutistuvan pilven tiheä keskusosa ehtii romahtaa kasaan ennen kuin harva laitaosa. Koska prototähti pyörii noin, sen tiiviin ytimen ympärille muodostuu laaja kaasukiekko, josta tulee myöhemmin [[planeettakunta]]. Kaasukiekko on [[kertymäkiekko]], koska siihen putoaa jatkuvasti kaasua. Tähden lämpötila nousee ja se säteilee säteilylakien mukaan yhä lyhytaaltoisempaa [[sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettista säteilyä]]. Aluksi syntyvä 40 km/s prototähti säteilee [[radio]]alueella, [[mikroaaltoalue]]ella ja [[alimillimetrialue]]ella. Sitten säteilyn maksimi siirtyy [[kaukoinfrapuna]]an ja [[lähi-infrapuna]]an. Lopulta tähti säteilee näkyvää [[valo]]a, joka ei monesti näy tiheän pilven läpi. Auringon massaisen tähden kiekon minimisäde on 2-5 Auringon sädettä. Auringon pitäisi kutistuttuaan pyöriä 200-300 km/s.