Ero sivun ”Röntgentutkimus” versioiden välillä

5 193 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
Nimenmuutoksia, ja lääketieteellisen kuvantamisen painotuksen pienentämistä, siitä lisää omaan artikkeliin
p (Zautio siirsi sivun Röntgenkuvaus uudelle nimelle Röntgentutkimus: Vertaisarvioinnissa ehdotettu muutos)
(Nimenmuutoksia, ja lääketieteellisen kuvantamisen painotuksen pienentämistä, siitä lisää omaan artikkeliin)
{{Hyvä}}
[[Kuva:Dental X-Ray.jpg|thumb|right|230px|Hampaiden [[ortopantomografia]]-kuvaus Yhdysvaltain laivaston esittelemänä.]]
'''RöntgenkuvausRöntgentutkimus''' (joissain yhteyksissä ''radiografia'') tarkoittaa säteilyn käyttöä esineiden ja elävien eliöiden kuvantamiseksi. Menetelmä perustuu [[röntgensäteily]]n [[absorptio]]on. Joskus myös gammasäteilyllä kuvattuja radiografisia tutkimuksia nimitetään röntgenkuvauksiksiröntgentutkimuksiksi, vaikka fysikaalisesti kyseessä ei ole sama asia. Röntgenkuva on perinteisesti kohteen vaimentaman säteilyn muodostama varjokuva.<ref name="rdiag">{{Kirjaviite | Tekijä = Markku Tapiovaara, Olavi Pukkila, Asko Miettinen | Nimeke =Röntgensäteily diagnostiikassa | Vuosi = 2004 | Luku = 1 | Sivu = 13-40 | Julkaisupaikka = Hämeenlinna | Julkaisija = Karisto Oy:n kirjapaino | Viitattu = 17.1.2011 | Kieli = Suomi}}</ref><ref name="skaala">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.xraylamp.webd.pl/?en_utilization-of-x-rays,28 | Nimeke = Utilization of X-rays | Tekijä = Grzegorz Jezierski | Julkaisu = Collection of X-ray lamps | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Grzegorz Jezierski | Viitattu = 15.6.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref> Röntgendiffraktiossa kuvan muodostaa tutkittavan kohteen sirontakuvio ja röntgenflueresenssispektrokopiassa tutkitaan kohteen emitoitoivaa sähkömagneettista spektriä, kun kohdetta sädetetään röntgensäteillä. Avaruustutkimuksessa kuvataan suoraan avaruuden lähettämää röntgensäteilyä, ilman kuvaajan omaa röntgenlähdettä.
 
RöntgenkuvauksenRöntgentutkimuksen periaatteen keksialoitti [[saksa]]lainen [[Wilhelm Röntgen]] keksiessään röntgensäteilyn. Röntgensäteet saivat poikkeuksellisen innokkaan vastaanoton niin tiedemiesten kuin maallikoiden keskuudessa. Uudesta säteilystä kehitettiin nopeasti lääketieteellisiä sovelluksia.<ref>Kragh, H. s 50.</ref>
 
RöntgenkuvausRöntgentutkimus jaotellaan säteilyturvallisuuskeskuksessa lääketieteelliseen kuvantamiseen ja teolliseen radiografiaan.<ref name="jako">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stuk.fi/sateilyn_kaytto/fi_FI/kayttokohteita/ | Nimeke = Säteilyn käyttökohteita | Tekijä = STUK | Ajankohta = 27.4.2009 | Julkaisija = STUK | Viitattu = 31.5.2011}}</ref> Lääketieteellisiä tutkimuksia arvioidaan tehtävän maailmassa noin 5 miljardia tutkimusta vuodessa.<ref name="stat">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20933639 | Nimeke = Radiation-reduction strategies in cardiac computed tomographic angiography | Tekijä = Roobottom C, Mitchell G & Morgan-Hughes G | Ajankohta = 2010 | Julkaisija = Clinical Radiology | Viitattu = 5.6.2011}}</ref> Lääketieteen haaraa, jossa diagnoosin tekeminen perustuu radiografiaan kutsutaan [[radiologia]]ksi.<ref name="radiology">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.radiologyinfo.org/en/careers/index.cfm?pg=understanding | Nimeke = Professions: Understanding Radiology | Tekijä = RSNA & ACR | Julkaisu = EH.Net Encyclopedia | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Radiological Society of North America, Inc. (RSNA) | Viitattu = 15.6.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
== RöntgenkuvauksenRöntgentutkimuksen periaate ==
 
RöntgenkuvausRöntgentutkimus perustuu lääketieteessä [[sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettisen säteilyn]] kykyyn läpäistä eri tavalla raskaita ja kevyitä [[atomi|atomeita]]. [[Lääketiede|Lääketieteellisessä]] kuvauksessa [[rasvakudos]] ja ilmapitoinen [[keuhkokudos]] läpäisevät säteitä hyvin, ja ne näyttävät röntgenkuvissa tummilta, kun taas esimerkiksi [[luukudos]] absorboi (imee) paljon sähkömagneettista säteilyä eikä laske niitä läpi, jolloin luut näyttävät röntgenkuvissa vaaleilta.<ref name="lääkkir">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=r%C3%B6ntgenkuvaus | Nimeke = Termit: radiografia | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Tohtori.fi | Viitattu = 12.6.2011}}</ref><ref name="rdiag" />
 
Perinteiset röntgenkuvat ovat kaksiulotteisia, ja siksi kuvattavasta kohteesta tulisi ottaa esimerkiksi lääketieteellisissä kuvauksissa ainakin kaksi kuvaa eri suunnilta, jos se on mahdollista. Esimerkiksi luut saattavat näyttää täysin vahingoittumattomilta toiselta suunnalta ja kuvaus toiselta suunnalta paljastaa murtuman tai virheasennon. Useimmiten toinen kuva kuvataan edestä tai takaa ja toinen sivulta.<ref name="wanha">{{Lehtiviite | Tekijä = Hälmstöm A J | Otsikko = Röntgenkoneen merkityksestä lääketietee palveluksessa | Julkaisu = Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim | Ajankohta = 1909 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = 138 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim | Selite = | Tunniste = | www = http://www.terveysportti.fi/d-htm/articles/1909_5_134-149.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =1.7.2011}}</ref><ref name="2d">{{Verkkoviite | Osoite = https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23144/patiente.pdf?sequence=1 | Nimeke = Patient exposure monitoring and radiation qualities in two-dimensional digital x-ray imaging | Tekijä = Toroi P | Julkaisu = STUK: Julkaisut ja määräykset | Ajankohta = 2009 | Julkaisija = Helsingin yliopisto | Viitattu = 1.7.2011}}</ref>
 
== Röntgenkuvauksen historiaa ==
=== Röntgenkuvauksen varhaishistoria ===
[[Kuva:Crookes tube xray experiment.jpg|thumb|right|230px|Varhainen Crooken röntgenkuvausmenetelmä 1800-luvun lopulta.]]
RöntgenkuvauksenRöntgentutkimuksen periaatteen keksi [[saksa]]lainen [[Wilhelm Röntgen]] vuonna 1895. Hän tajusi, että löytämillään säteillä pystyi valottamaan [[filmi]]n. Hän sai löydöstään maailman ensimmäisen [[Nobelin fysiikanpalkinto|Nobelin fysiikanpalkinnon]] vuonna 1901, mutta suhtautui löytämäänsä säteilyyn vaatimattomasti. Röntgenin löytö aiheutti pienen vallankumouksen fysiikan alalla, ja useat tiedemiehet aloittivat sen tutkimisen. Löytö sai poikkeuksellisen innokkaan vastaanoton niin tiedemiesten kuin maallikoiden keskuudessa.<ref>Kragh, H. s 50.</ref>
 
Röntgenin keksintö omaksuttiin hämmästyttävän nopeasti lääketieteeseen. Menetelmää käytettiin ensimmäisen kerran [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vain alle kuukausi sen jälkeen, kun Röntgen oli julkaissut säteilystä kertovan artikkelin. Eddie McCarthy sai kunnian olla ensimmäinen potilas, jolla röntgensäteitä käytettiin diagnostiseen tarkoitukseen. McCarthy oli murtanut ranteensa luisteluonnettomuudessa järven jäällä.<ref name = PKS>{{cite journal |last = Spiegel |first = Peter K |title = The first clinical X-ray made in America—100 years
Keksijä [[Thomas Edison]] kiinnostui myös röntgensäteilystä luettuaan Yhdysvalloissa Wilhelm Röntgenin artikkelin. Thomas Edison keksi, että [[scheeliitti]]
fluerisoi röntgensäteilyä paljon kirkkaammin kuin Röntgenin käyttämä [[platinasyanidi]] Pt(CN)<sub>4</sub><sup>2-</sup>. Havaintonsa pohjalta Edison rakensi maailman ensimmäisen kaupallisen [[läpivalaisu]]laitteen, joka kuitenkin altisti katselijan silmät suoralle säteilylle. Edison menetti melkein näkönsä työskennellessään ahkerasti läpivalaisun kanssa. Lisäksi hänen apulaisensa [[Clarence Dally]] sairastui säteilysairauteen ja myöhemmin syöpään oltuaan innokkaana koekaniinina Edisonin läpivalaisuprojektissa. Kauhistunut Edison lopetti työnsä röntgensäteilyn kanssa näiden henkilökohtaisten menetyksien takia.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Edison fears the hidden perils of the x-rays.| Julkaisu = New York World | Ajankohta = 3.8.1903 | Vuosikerta = 1 | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = Durham | Julkaisija = Duke University Rare Book | Selite = | Viitattu = 17.6.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Ensimmäisen röntgenavusteisen leikkauksen suoritti [[John Hall-Edwards]] [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britannia]]ssa vuonna 1896. Hall-Edwards oli varhaisia röntgensäteilyn tutkijoita. Hänen vasen kätensä jouduttiin [[amputaatio|amputoimaan]] liiallisesta röntgensäteilystä aiheutuneen tulehduksen takia. Hall-Edwards toimi silti vielä 20 vuotta röntgenosaston päällikkönä Britanniassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.birmingham.gov.uk/xray | Nimeke = Major John Hall-Edwards | Tekijä = Birmingham City Council | Ajankohta = | Julkaisija = Birmingham City Council | Viitattu = 2.6.2011}}</ref>
 
Vuonna 1912 Walter Friedrich ja Paul Knipping toteuttivat yhteistyönä ensimmäisen [[röntgendiffraktio]]tutkimuksen. Röntgendiffraktiokuvauksia alettiin nopeasti käyttää apuvälineenä kemian, geologian, metallurgian ja biologian tutkimisessa. Röntgendiffraktio perustui [[Max von Laue]]n oivallukseen, että röntgensäteilyn hilavakio on [[Kiteinen aine|kiteen]] ionien atomitason etäisyyksien suuruusluokkaa ja täten röntgensäteet diffraktoituvat kiteistä.<ref>Kragh, H. s 49.</ref>
Röntgenlaitteiden kehitys nopeutui, kun [[ensimmäinen maailmansota]] syttyi Euroopassa vuonna 1914. Kehitystä ohjasi erityisesti tarve kehittää röntgenlaitteita, joita on helppo liikutella rintamalla ja sairaaloissa. Myös liikkuvien osien määrää pyrittiin vähentämään, jotta laitteet olisivat kestävämpiä ja helpommin korjattavissa. Sota lisäsi myös laadullisen tarpeen lisäksi röntgenlaitteiden määrällistä tarvetta, jolloin röntgenlaitteistoja alettiin valmistaa ensimmäistä kertaa massatuotannolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.umw.edu/hisa/resources/Student%20Projects/Amy%20Miller%20--%20X-Ray/students.mwc.edu/_amill4gn/XRAY/PAGES/milit.html | Nimeke = The Military and the X-Ray | Tekijä = Miller, A & McClurken, J | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Mary Washington College | Viitattu = 5.6.2011}}</ref>
 
=== Moderni röntgenkuvausröntgentutkimus ===
Röntgenkuvauksen kehittyessä ensimmäisen maailmansodan jälkeen alalle alkoi kehittyä jo aiemmin kehitetyn läpivalaisun lisäksi muita erikoistuvia [[modaliteetti|modaliteetteja]] eli tekniikoita, kuten [[varjoaine]]kuvaukset [[barium]]- tai [[jodi]]varjoaineen kanssa. Ensimmäisiä leikekuvauksia ja myöhemmin kolmiulotteisia kuvauksia tarjosi tomografiatekniikat. [[Tietokonetomografia]] kuvauksien avulla päästään nykyisin lähes patologisen näytteen tarkkuuteen joissain keuhkojen sairauksissa. Ruotsalaisen [[radiologi]]n, [[Sven Ivar Seldinger]]in vuonna 1953 kuvaama katetriröntgenkuvaus erikoistui nykyiseksi [[angiografia]]ksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2549003/pdf/bmj00583-0008.pdf | Nimeke = 100 years of X rays | Tekijä = Daniel Nolan| Ajankohta = 11.3.1995 | Julkaisija = British Medical Journal | Viitattu = 5.6.2011}}</ref>
 
1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa suurimmat muutokset perinteisessälääketieteellisessä röntgenkuvauksessaröntgentutkimuksessa ovat tapahtuneet ilmaisintekniikassa ja digitaalisen radiografian tietokoneiden ohjelmistoissa. Parannukset ovat mahdollistaneet entistä nopeammat kuvaukset, pienemmät potilasannokset ja paremman kuvanlaadun. Nykyisin on suurimmaksi osaksi siirrytty röntgenfilmien käytöstä digitaaliseen kuvantamiseen. Ensimmäinen filmitön järjestelmä oli kuvalevyjärjestelmä CR-kaseteille (Computed radiography). Järjestelmässä kuva muodostuu filmin sijaan uudelleenkäytettävälle kuvauslevylle, joka luetaan CR-luentakoneella optisesti. Tuorein menetelmä röntgenkuvauksessa on suoradigitaalinen järjestelmä (Direct radiography, DR). DR-järjestelmissä kuvalevyilmaisin siirtää kuvan suoraan tietokoneelle ihmissilmän katseltavaksi.<ref name =CR>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ndt.net/article/wcndt2004/pdf/radiography/367_deprins.pdf | Nimeke = Computed radiography in NDT applications | Tekijä = Deprins E | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisu = e-Journal of NDT | Ajankohta = 2004 | Julkaisupaikka = Belgia | Julkaisija = GE Inspection Tecnologies | Viitattu = 17.6.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref name =DR>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ndt.net/article/mendt2005/pdf/08.pdf | Nimeke = Digital applications of radiography | Tekijä = Ramesh, J | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisu = e-Journal of NDT | Ajankohta = 2005 | Julkaisupaikka = Qatar | Julkaisija = Qatargas Operation Company | Viitattu = 17.6.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
== Röntgentutkimuksien jako ==
 
[[Kuva:Artificial hip in dog.JPG|thumb|right|200px|Koiran vasemmassa (röntgenkuvassa oikealla puolella) lonkkaluussa on [[Proteesi|lonkkaproteesi]]. ]]
RöntgenkuvausRöntgentutkimus on eläinlääketieteen diagnostiikan yleisemmin käytettyjä menetelmiä. RöntgenkuvausRöntgentutkimus on halpa tapa saada eläimestä diagnostista informaatiota ja lisäksi menetelmä ei vaadi leikkausta tai muuta kajoamista eläimen sisälle. Vaikka röntgentutkimus on kivuton, eläin täytyy silti usein rauhoittaa tai nukuttaa kuvauksen onnistumiseksi. Eläinlääketieteessä tehdään maailmanlaajuisesti ihmisten terveydenhuoltoon verrattuna paljon turhia tutkimuksia, joista ei ole mahdollista saada diagnollisesti hyödyllistä tietoa.<ref name=vet>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.merckvetmanual.com/mvm/index.jsp?cfile=htm/bc/150301.htm | Nimeke = Radiography | Tekijä = The Merck Veterinary Manual | Ajankohta = 7.4.2009 | Julkaisija = Merck Sharp & Dohme Corp., a subsidiary of Merck & Co., Inc. | Viitattu = 17.6.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref name=vetmone>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.animalinsides.com/learn/general-imaging/266-evidence.html| Nimeke = Stop wasting money on imaging diagnostics | Tekijä = The Merck Veterinary Manual | Ajankohta = 7.4.2009 | Julkaisija = Animal Insides, Inc | Viitattu = 30.6.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Suomessa tehdään vuosittain yli 100&nbsp;000 eläinröntgentutkimusta. Röntgenkuvan onnistumisen kannalta on tärkeää, että eläin pidetään tutkimuksen aikana liikkumattomana. Kiinnipitäjinä toimivat yleensä henkilökunta tai eläimen saattajat. Uusintakuvauksien tarvetta voidaan vähentää rauhoittamalla eläin tutkimuksen ajaksi. Vaikeiden tutkimusolosuhteiden takia säteilyturvallisuus ei aina toteudu eläinröntgenissä. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota henkilökunnan, kiinnipitäjien ja muiden henkilöiden säteilyturvallisuudesta ja käyttää säteilysuojaimia.<ref name=eläin>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stuk.fi/proinfo/valvonta/elainrontgentutkimukset/fi_FI/elainrontgentutkimukset/ | Nimeke = Eläinröntgentutkimukset | Tekijä = STUK | Ajankohta = 7.4.2009 | Julkaisija = STUK | Viitattu = 27.2.2011}}</ref>
Säteilytyöntekijöistä huonoimman turvallisuuskulttuurin vaikuttaisi omaavan säteilyn käyttäjät teollisuusradiografiassa. Syyksi on esitetty suhteellisesti pienempää valvontaa säteilyn käytölle, jos verrataan valvontaa ydinvoimalassa tai sairaalassa työskenteleviin säteilytyöntekijöihin. Myös usein teollisuudessa käytettävien gammalähteiden käyttöä on osaltaan epäilty turvallisuuskulttuurin heikentäjäksi teollisuusradiografiassa.<ref name="teoltutkim">{{Verkkoviite | Osoite = http://www-pub.iaea.org/MTCD/publications/PDF/P066_scr.pdf | Nimeke = Safety report series n. 13 | Tekijä = Bijun H- Ym. | Ajankohta = 1996 | Julkaisija = Radiation protection and safety in industrial radiography | Viitattu = 5.6.2011 | Kieli = Suomi}}</ref>
 
Tulli käyttää läpivalaisulaitteita tavaraliikenteen tarkistamiseksi ajoneuvoista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.poliisi.fi/poliisi/poliisilehti/periodic.nsf/vwarchivedlist/6EF3E6A3546F7A77C22574D500444924 | Nimeke = Tullin läpivalaisu paljastaa pieniäkin piiloja | Tekijä = Aija Tiainen | Ajankohta = 3/2008 | Julkaisija = Poliisihallinnon tiedotuslehti | Viitattu = 20.5.2013}}</ref> Lentokentille on suunniteltu omia röntgenkuvauslaitteistojaröntgentutkimuslaitteistoja matkatavaroiden tarkistamiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.smithsdetection.com/HI-SCAN_6040aTiX.php | Nimeke = HI-SCAN 6040aTiX | Tekijä = Smiths Detection organisation | Julkaisu = X-ray inspection | Julkaisija = Smiths Detection organisation | Viitattu = 20.5.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
==== RöntgenkuvausRöntgentutkimus luonnontieteissä ja humanistisissa tieteissä ====
 
Röntgenkuvauksilla tutkitaan esimerkiksi taidemaalareiden maalaustekniikoita ja varmistetaan taideteoksien aitoutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Da+Vincin+maalaustapaa+yritet%C3%A4%C3%A4n+selvitt%C3%A4%C3%A4+r%C3%B6ntgens%C3%A4teill%C3%A4/1135258620853 | Nimeke = Da Vincin maalaustapaa yritetään selvittää röntgensäteillä | Ajankohta = 16.7.2010 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 20.5.2013}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.artexpertswebsite.com/scientific-tests/x-ray-examination.php | Nimeke = X-ray examination | Julkaisija = Art Experts, Inc | Viitattu = 20.5.2013}}</ref>
[[Kuva:Roentgen-Roehre.svg|thumb|right|230px|Sivuikkunallisen [[röntgenputki|röntgenputken]] rakenne. (K) Katodi, (A) Anodi, (C) Jäähdytysjärjestelmä (X) röntgensäteilyä]]
 
Sivuikkunalliset röntgenputket (side window tube) ovat nykyisin kaikkein yleisempiä röntgenputkia lääketieteellisissä röntgentutkimuksissa. Sivuikkunallisen röntgenputken rakenne koostuu hehkulangasta, josta elektroneja sinkoutuu röntgenputkessa vallitsevassa tyhjiössä anodilautaselle. Putkessa syntyvä röntgensäteily muodostuu suurimmaksi osaksi elektronien jarrutussäteilynä ja anodilautasen materiaalin karakterisena röntgensäteilynä (Characteristic radiation). Anodilautanen on sivuikkunallisessa röntgenputkessa vinossa. Röntgensäteily poistuu anodilautasen kulman ansiosta suurimmaksi osaksi juuri putken kyljessä olevasta ikkunasta.<ref name="putket">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.xraylamp.webd.pl/files/podzial_lamp_rentgenowskich_3%284%29en.pdf | Nimeke = Classification of X-ray tubes | Tekijä = Grzegorz Jezierski | Julkaisu = Collection of X-ray lamps | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Grzegorz Jezierski | Viitattu = 15.6.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref name="emissio">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.xraylamp.webd.pl/?en_x-ray-radiation-emission-sources,29 | Nimeke = X-ray radiation emission sources | Tekijä = Grzegorz Jezierski | Julkaisu = Collection of X-ray lamps | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Grzegorz Jezierski | Viitattu = 15.6.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Röntgenputki tarvitsee tehokkaan jäähdytysjärjestelmän pysyäkseen ehjänä, sillä vain 1% elektroneiden liike-energiasta muuttuu röntgensäteilyksi ja loput 99% suurimmaksi osaksi lämmöksi. Jäähdytyksenjärjestelmän lisäksi kestävyyttä nykyisissä röntgenputkissa lisää pyörivä anodilautanen. Pyörivän anodilautasen ansiosta elektronit eivät pommita samaa kohtaan anodilautasta jatkuvasti, vaan ympyrän muotoista keilaa koko anodilautasen alueelta.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Basic Radiological Physics | Julkaisija = Jaypee Brothers Medical Publishers | Vuosi = 2001
Röntgenkuvauksessa tarvitaan säteilyn lähteen lisäksi jokin laite, johon kuva muodostuu ihmissilmän katseltavaksi. Röntgenkuvia on kuvattu hyvin pian röntgensäteilyn keksimiseen jälkeen filmeille ja menetelmä on edelleen käytössä maailmalla. Menetelmässä säteily osittain absorboituu potilaaseen ja vain läpitunkeutunut säteily valottaa filmin. Sen jälkeen [[röntgenhoitaja]] tai muu säteilytyöntekijä kehittää filmin kemiallisesti ja säteilyn muodostama kuva ilmestyy filmille.<ref name="what" />
 
Nykyään röntgenkuvausröntgentutkimus tapahtuu useimmiten digitaalisesti. Kohteen läpäissyt röntgensäteily mitataan erilaisilla ilmaisimilla ja muutetaan sähköisiksi informaatioksi. Näitä digitaalisia tuloksia voidaan käsitellä ja muunnella tietokoneilla ja lukea kuvaruudulta sekä tarvittaessa tulostaa filmille. Pian koko röntgenfilmi on häviämässä, sillä monin paikoin siirrytään kuvien katseluun tietokoneen [[Tietokonenäyttö|monitorilta]].<ref name="kirj">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk04021 | Nimeke = Röntgenkuvat | Tekijä = Mustajoki P & Kaukua J | Julkaisu = Terveyskirjasto | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim | Viitattu = 17.6.2011}}</ref>
 
=== Röntgenfluoresenssispektroskopian laitteisto ===
=== Digitaalinen kuvankatselu ja arkistointi röntgentutkimuksissa ===
 
Digitaalinen kuvankatselu ja arkistointi (picture archiving and communication systems, PACS) sairaaloissa on yleistynyt maailmalla ja monin paikoin filmeistä ollaan jo luovuttu. Digitaalisuuden etuna on, että kuvankatselu ei ole sidottu fyysiseen paikkaan. Röntgenfilmien sijaan digitaalinen informaatio siirtyy nopeasti paikasta toiseen pitkiäkin välimatkoja. Muun muassa Englannissa ja Suomessa kaavaillaan valtakunnallista PACS-arkistoa. Digitaalisia kuvia on mahdollista tulkita yksityissektorilla jopa eri maassa kuin kuvaus on suoritettu. Arvioidaan että PACS järjestelmä luo säästöjä filmiradiologiaan nähden, vaikka aloituskustannukset ovat suuria. Lisäksi etäluenta voi pienentää sairaaloiden ruuhkia.<ref name="digix">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo97154.pdf | Nimeke = Digitaalinen arkistointi muuttaa radiologiaa | Tekijä = Suoranta H | Julkaisu = Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim | Ajankohta = 2008 | Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim | Viitattu = 30.6.2011}}</ref>
 
PACS arkistoon tallennetut röntgenkuvat noudattavat nykyisin DICOM-standardia (Digital Imaging and Communications in Medicine). Standardin ansiosta myös muualla, jopa ulkomailla kuvatut tutkimukset ovat helposti siirrettävissä ja katseltavissa muiden sairaaloiden PACS-arkistoissa esimerkiksi [[internet]]verkon välityksellä. Tavallisten röntgenkuvien lisäksi DICOM-standardi mahdollistaa tietokonetomografia, [[magneettikuvaus]] ja [[ultraääni]]tutkimuksien, sekä lääketieteellisten valokuvien arkistoinnin samaan virtuaalisen arkistoon tavallisten röntgenkuvien kanssa.<ref>{{Lehtiviite
| Tekijä = Wiley, G | Otsikko = The Prophet Motive: How PACS Was Developed and Sold | Julkaisu = Imaging Economics | Ajankohta = 2005 | Julkaisija = Allied Media | Viitattu = 20.5.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Lehtiviite
| Tekijä = Reponen, J | Otsikko =Teleradiology - changing radiological service processes from local to regional, international and mobile environment | Julkaisu = Imaging Economics | Julkaisupaikka = Tampere | Ajankohta = 2010 | Sivut = 15-30 Julkaisija = Juvenes Print | Issn = 0355-3221 | Viitattu = 20.5.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
PACS-järjestelmän ongelma on tietosuoja. Asiaankuulumaton henkilö voi päästä katselemaan kuvia, koska niitä on vaivatonta siirtää paikasta toiseen. Digitaalinen kuvien katselu vaatii myös hyvät kuvankatseluolosuhteet, sillä tietokoneiden monitorien valovoima on pieni filmien katseluun käytettäviin [[valotauluihin]] nähden. Tutkimusten mukaan terveyskeskuslääkäreiden monitorit ja kuvankatseluolosuhteet ovat usein riittämättömiä röntgenkuvien katseluun. Lääkäreiden työasematyöskentelyyn olisi saatavissa parannusta, jos terveyskeskukset panostaisivat riittävän laadukkaiden näyttöjen hankintaan ja työasemien valaistussuunnitteluun ja näyttöjen säännölliseen laadunvalvontaan.<ref name="digix" /><ref name="nayt">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo98675.pdf | Nimeke = Terveyskeskusten työasemanäytöt riittämättömiä röntgendiagnostiikkaan | Tekijä = Liukkonen E, Niinimäki J, Tervonen O ja Nieminen M | Julkaisu = Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim | Ajankohta = 2010 | Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim | Viitattu = 30.6.2011}}</ref>
 
==Röntgentutkimuksien haittavaikutukset==
===Haittavaikutuksien todennäköisyys===
Säteilyn haittavaikutusten todennäköisyys kasvaa säderasituksen kasvaessa. Potilaan ikä vaikuttaa myös riskiin. Alle 35-vuotiailla on suurempi elinikäinen riski sairastua syöpään röntgentutkimuksesta saamastaan säteilystä. Käytännössä kuitenkin todennäköisyys sairastua syöpäsairauksiin röntgenkuvantamisen takia on pieni. Vuosittain ihminen saa keksimäärin 1,7 millisievertin efektiivisen annoksen säteilyä, josta suurin osa on luonnon omaa taustasäteilyä. Määrä havaittavaan todennäköisyyteen syöpään sairastumiseen on noin 100 mSv.<ref name="SM">{{Lehtiviite | Otsikko = Säteilytutkimuksen muistikortti | Julkaisu = Ppshp | Ajankohta = 2011 | Numero = 2 | Sivut = 1-2 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä | Viitattu = 20.6.2011 |}}</ref><ref name="annoks">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stuk.fi/sateilyn_kaytto/terveydenhuolto/rontgen/fi_FI/annoksia/ | Nimeke = Röntgentutkimuksien säteilyannokset | Tekijä = STUK | Julkaisu = Säteilyn käyttö terveydenhuollossa | Ajankohta = 8.10.2009 | Julkaisija = STUK | Viitattu = 20.6.2011}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.radiologyinfo.org/en/safety/index.cfm?pg=sfty_xray | Nimeke = Radiation Exposure in X-ray and CT Examinations | Julkaisija = radiologyinfo.org | Viitattu = 20.6.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://users.rcn.com/jkimball.ma.ultranet/BiologyPages/R/Radiation.html | Nimeke = Radiation | Ajankohta = 28. toukokuuta 2011 | Julkaisija = rcn.com | Viitattu = 20.6.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
===Tutkimuskohtaisia sädeannoksia terveydenhuollossa===
 
Taulukossa esitetyt tiedot vastaavat [[STUK]]in selvityksen mukaan keskimääräistä suomalaisen säteilyaltistusta. Sädeannoksissa voi olla huomattavia paikkakohtaisia eroja. Yli 30 prosentin vaihtelu ei ole harvinaista. Potilaan paksuus vaikuttaa huomattavasti kuvauksessa käytettävään annokseen. Hoikalla potilaalla pienempi sädeannos riittää diagnostisen kuvanlaadun saavuttamiseen. PA-suunta tarkoittaa kuvausta röntgenputki potilaan selän puolella.<ref name="SM" /><ref name="annoks" />
 
{|class="wikitable"
|-
! Röntgentutkimus<ref name="SM" /><ref name="annoks" />
! Efektiivinen annos ([[Sievert|mSv]])
! Annosta vastaava määrä PA-suunnan keuhkokuvia
! Annosta vastaava aika luonnonsäteilyyn verrattuna
|-
<!-- taulukko alkaa tästä -->
| Tavanomainen hammasröntgenkuvaus || 0,01 || 0,3 ||1 päivä
|-
| Raaja, esim [[polvi]] || 0,01 || 0,3 ||1 päivä
|-
| [[Nenän sivuontelot]] || 0,03 || 1 || 4 päivää
|-
| [[Keuhko]] (PA) || 0,03 || 1 || 4 päivää
|-
| Keuhko (PA- ja sivukuva) || 0,1 || 3 || 12 päivää
|-
| [[Kallo]] (PA- ja sivukuva) || 0,1 || 3 || 12 päivää
|-
| [[Kaularanka]]|| 0,2 || 7 || 24 päivää
|-
| [[Mammografia]]|| 0,3 || 10 || 4 kuukautta
|-
| [[Rintanikamat|Rintaranka]]|| 1 || 30 || 4 kuukautta
|-
| [[Lantio]]|| 1 || 30 || 4 kuukautta
|-
| [[Lannenikama|Lanneranka]]|| 2 || 70 || 8 kuukautta
|-
| [[Vatsa]]n kuvaus|| 2 || 70 || 8 kuukautta
|}
 
== Lähteet ==
1 332

muokkausta