Ero sivun ”Venäjän väliaikainen hallitus” versioiden välillä

typo
p (Botti poisti 30 Wikidatan sivulle d:q239543 siirrettyä kielilinkkiä)
(typo)
Hallitusta johtanut pääministeri oli samalla valtionpäämies. Näin Venäjästä tuli käytännössä parlamentaarinen maa, vaikka se oli teoriassa monarkia, jossa tsaarin valtaa käytti pääministeri. Pääministeriksi tuli ensin ruhtinas [[Georgi Lvov]]. Ruhtinas Lvovin johtaman hallituksen näkyvimmät jäsenet olivat perustuslaillisdemokraattinen (kadetti) ulkoministeri [[Pavel Miljukov]] ja sosialistivallankumouksellinen (eserrä) oikeusministeri [[Alexandr Kerenski]], jota sanottiin hallituksen todelliseksi pääministeriksi. Kadettien vahvan aseman vuoksi väliaikainen hallitus oli alkuun lähinnä liberaali ja keskusta-oikeistolainen, mutta toukokuussa ulkoministeri Miljukovin eron yhteydessä sitä täydennettiin vasemmistolaisilla poliitikoilla ja sotaministeriksi siirtyneen Kerenskin asema hallituksen sisällä alkoi vahvistua. Väliaikainen hallitus loi osaltaan kaksoisvallan Venäjälle, sillä sen kanssa kilpaili [[Pietarin neuvosto]].
 
Välikaista hallitusta ei oltu tarkoitettu pysyväksi. Edelleen jatkuvan [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] vuoksi ei kyetty järjestämään vaaleja eikä kutsumaan heti koolle [[Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous|perustuslakia säätävää kansalliskokousta]], mutta sellainen oli tarkoitus järjestää marraskuussa 1917. DemokrattisestiDemokraattisesti valittavan perustuslakia säätävän kokouksen oli määrä päättää Venäjän tulevasta hallitusmuodosta ja asettaa uusi hallitus.
 
== Hallituksen tärkeimmät aikaansaannokset ==
Väliaikaisen hallituksen aikana Venäjän hallitusmuoto muuttui keisarikunnasta tasavallaksi. Se antoi vapaamielisen julistuksen, joka poisti muun muassa uskontoon perustavan syrjinnän ja kuolemanrangaistuksen sekä palautti Suomelle sillä ennen vuotta 1899 olleet oikeudet. Samalla se muutti joidenkin [[Venäjän keisarikunnan kuvernementit|kuvernementtien]] asemaa autonomisemmaksi vaihtamalla Nikolai II:n nimittämiä kuvernöörejä ja nimittämällä [[kuvernementtikomissaari|kuvernementtikomissaareiksi]] henkilöitä, joilla saattoi olla myös paikallista kannatusta. Näin esimerkiksi [[Pietari I|Pietari I:n]] aikana [[suuri Pohjan sota|suuren Pohjan sodan]] jälkeen [[1721]] perustettu [[Eestinmaan kuvernementti]] sai [[kuvernementtikomissaari|kuvernementtikomissaarikseen]] Virossa suositun poliitikon [[Jaan Poska]]n. Käytäntö enteili ajatuksena oppositiossa elänyttä ajatusta muodostaa yhtenäisvaltio Venäjästa Venäjän federaatio, liittovaltio, jossa joillain kansallisilla Venäjän alueilla olisi jonkintasoistajonkin tasoista autonomiaa, kuten [[Puolan kuningaskunta|Puolan kuningaskunnalla]] oli ollut tai kuten [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnalla]] oli.
 
==Maailmansodan jatkaminen==
8 905

muokkausta