Ero sivun ”Suomen tataarit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p →Historia: toistoa.. |
||
Rivi 15:
== Historia ==
Suomen tataariyhteisö syntyi maahanmuuton myötä 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Lähes 98 % Suomeen saapuneista tataareista on [[Mišäärit|misääritataareita]] ja loput 2 % muita, kuten kirgiisi-, uzbekki-, turkmeeni- ja turkkilaistaustaisia. Misääritataarit ovat luokiteltu omaksi tataariheimoksi, joka eroaa selkeästi muista tataariheimoista. Sana tataari kattaa Venäjällä eri heimoja, jotka saattavat erota toisistaan selvästi etnisin perustein.<ref name="bedretdin"/><ref name="leitzinger"/> Venäjän vallankumouksen (1917) jälkeen Suomessa asuvat tataarit alkoivat etsiä turvallisuutta Turkin valtion taholta, pelkona palautustoimenpideistä Venäjälle. Tästä lienee käsitys ja uskomus olevan, että Suomen tataarit ovat turkkilaisia. 1990-luvulta lähtien he ovat yhä enenevässä määrin rinnastaneet itsensä Kazanin tataareihin ja hylänneet turkkilaisuuden. Ensimmäiset misääritataarit, jotka vierailivat Kazanissa, olivat Iivana julman sotilaita. Ei löydy, sellaista puoluetonta tutkimusta, joka osoittaisi misääritataareiden olevan turkkilaisia tai Kazanin tataareita.▼
▲Lähes 98 % Suomeen saapuneista tataareista on [[Mišäärit|misääritataareita]] ja loput 2 % muita, kuten kirgiisi-, uzbekki-, turkmeeni- ja turkkilaistaustaisia. Misääritataarit ovat luokiteltu omaksi tataariheimoksi, joka eroaa selkeästi muista tataariheimoista. Sana tataari kattaa Venäjällä eri heimoja, jotka saattavat erota toisistaan selvästi etnisin perustein.<ref name="bedretdin"/><ref name="leitzinger"/> Venäjän vallankumouksen (1917) jälkeen Suomessa asuvat tataarit alkoivat etsiä turvallisuutta Turkin valtion taholta, pelkona palautustoimenpideistä Venäjälle. Tästä lienee käsitys ja uskomus olevan, että Suomen tataarit ovat turkkilaisia. 1990-luvulta lähtien he ovat yhä enenevässä määrin rinnastaneet itsensä Kazanin tataareihin ja hylänneet turkkilaisuuden. Ensimmäiset misääritataarit, jotka vierailivat Kazanissa, olivat Iivana julman sotilaita. Ei löydy, sellaista puoluetonta tutkimusta, joka osoittaisi misääritataareiden olevan turkkilaisia tai Kazanin tataareita.
Suomeen ennen 1940-lukua saapuneet tataarit ovat kokonaisuudessa lähtöisin Sergatsin ([[Nizhni Novgorod]]) piirikunnan alueelta. Kaupunki perustettiin 1500-luvun alkupuolella sotilasleiriksi, nimi on ortodoksivenäjää ja on suomenkielellä karhuleiri. Noin 80 % Suomeen saapuneista tataareista on lähtöisin Aktuk-kylästä<ref name="jj1975"/>. Ruhtinas Morozov lahjoitti 1669 Aktukin ja muut alueeella olevat tataarikylät lahjana hyvin suoritetuista sotilastehtävistä. Aktukiin tulleet tataarit toimivat viimeeksi Sura-joen sotilastehtävissä Kazanin kaanikuntaa vasten, vuosina 1550-1660. Misääritataarit ovat olleet useita vuosisatoja osa Venäjän armeijaa, aina 1400-luvulta lähtien.<ref name="halikov"/><ref name="orlov"/><ref name="mukhamedova"/>.
| |||