Ero sivun ”Marc Chagall” versioiden välillä

[[Vladimir Lenin]]in hallituksen Valistusasiain kansankomissaari eli kulttuuriministeri oli [[Anatoli Lunatšarski]]. Marc Chagall oli tutustunut Lunatšarskiin Pariisissa, jokajossa tämä pakolaisvuosinaan kirjoitti siellä venäjänkielisiin lehtiin. Tämä tuttavuus tuotti vuoden 1918 syyskuussa Chagalille viran: hän sai Taideasiain komissaarin viran Vitebskin kaupungissa. Vallankumouksen alkuaikoina taide oli kovassa kurssissa, [[Estetiikka|estetiikan]] ja politiikan tuli innoittaa toisiaan pyrkimyksissään kohti inhimillisempää tulevaisuutta. Taide ja valtiovalta asettivat päämääräkseen maailman parantamisen, ja molemmat halusivat olla sekä edistyksellisiä että [[Avantgarde|avantgardistisia]]. Vanha unelma taiteen itsemääräämisoikeudesta tuli nyt toteuttaa.<ref name="Walther_44">Walther & Metzger s. 44</ref>

Pian puhkesivat eri suuntausten väliset taistelut siitä, mikä on todellista tulevaisuuden taidetta. Vuonna 1915 oli Malevitš herättänyt suurta huomiota teoksellaan ''Musta neliö'', ja hän oli ylennyt erääksi avantgarden johtavaksi hahmoksi. Abstraktien ja geometristen värikenttien jännitteet ja tasapaino, joita Malevitš [[Propaganda|propagoi]] ''puhtaana maalaustaiteena'', ja hänen vaatimuksensa, jonka mukaan taiteen täytyy luopua jokaisesta yhtymäkohdasta ulkoiseen todellisuuteen, herättivät vastustusta Chagallissa. Chagallin Moskovan-matkan aikana Vitebskissä tehtiin palatsivallankumous. - Chagall erotettiin virastaan ja taideakatemia julistettiin [[Suprematismi|suprematistiseksi]]. Palattuaan Chagall tosin sai virkansa takaisin, mutta ristiriidat Vitebskin taideakatemiassaeri suuntausten välillä Vitebskin taideakatemiassa olivat jo niin vaikeita, että toukokuussa vuonna 1920 Chagall perheineen muutti Vitebskistä Moskovaan.<ref>Walther & Metzger s. 46-47</ref>[[Kuva:VitebskVKhU.jpg|thumb|Kansan taidekoulun rakennus, jossa oli Vitebskin nykytaiteen museo. ]] Kaikesta huolimatta Malevitšin vaikutusta Chagall ei täysin välttänyt. Erityisesti teos ''Talonpoikaiselämää'' (päivätty vuodelle 1917, mutta oletettavasti Vitebskissä vuonna 1919 syntynyt teos) rakentuu sen yksiväristen geometristen muotojen tasapainon varaan, jonka Malevitš oli kehittänyt.<ref>Walther & Metzger s. 47-4847–48</ref>