Versio 9. maaliskuuta 2013 kello 16.28 muokkaa Addbot (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 279 916 muokkausta p Botti poisti 58 Wikidatan sivulle d:q93284 siirrettyä kielilinkkiä ← Vanhempi muutos		Versio 8. kesäkuuta 2013 kello 23.25 muokkaa kumoa Sifferi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 799 muokkausta p →‎Pariisin vuodet 1910–1914: kh Uudempi muutos →
Rivi 26: Venäläiset taiteilijat olivat Pariisissa suuressa suosiossa. [[Sergei Djagilev]]in ''[[Ballets russes\|Venäläinen baletti]]'' ja sen ympärille kerääntyneet tanssijat, muusikot, kirjailijat ja taidemaalarit olivat saavuttaneet loistavan menestyksen. Venäjä oli tullut muotiin ja venäläiset taiteilijat käyttivät tilaisuutta hyväkseen oppiakseen tuntemaan modernin taiteen sen syntysijoilla. Chagallin opettaja Bakst oli saapunut Pariisiin vuonna 1909 Djagilevin työtoverina. Syksyllä 1910 myös Chagall matkusti pietarilaiselta suosijaltaan, Max Winawerilta saamansa niukan apurahan turvin toivoen saavansa lisätukea monipäiseltä venäläiseltä siirtokunnalta Pariisissa. Hänen ensimmäinen ateljeensa oli Montmartrella.<ref name="Walther_15">Walther & Metzger s. 15</ref> Pariisissa Chagall kierteli galleriasta toiseen, tutustui [[Impressionismi\|impressionisteihin]] [[Paul Durand-Ruel]]in luona, näki Bernheimin galleriassa [[Paul Gauguin\|~~Gauquin~~Gauguin]]in ja [[Vincent van Gogh\|van Gogh]]in ~~töitä~~alkuperäisiä ~~alkuperäisinä~~töitä, perehtyi [[Henri Matisse\|Matisse]]n maalauksiin Syyssalongissa ja löysi vanhat mestarit [[Louvre]]ssa: ''Louvre lopetti tämän kaiken epäröivänä harhailemisen.''<ref name="Walther_15" /> Vuonna 1911 päivätyssä maalauksessa ''Interiööri II'' (''Pariskunta ja vuohi'') voi nähdä jo [[kubismi]]n muotokielen vaikutusta. Kuvan keskiosassa, jossa kulmikkaat pinnat yhdistyvät, kehkeytyy teoksessa kuvattu tarina. Nainen käy hurjana, vuohta perässään kiskoen, parrakkaan miehen kimppuun, joka tuolilla kyyhöttäen puolustautuu tarttumalla naista reiteen. Chagall konkretisoi miehen pelon ja naisen raivon [[sommittelu]]n vuosisatoja vanhan keinon, lukusuunnan, avulla. Totuttu tapa on lukea [[kuva]]a samoin kuin [[teksti]]ä, vasemmalta oikealle.<ref>Walther & Metzger s. 16</ref> Kubismin avulla Chagall löysi ratkaisut moniin aikaisempiin ongelmiinsa. Taiteilijan suhde kubismiin ei syntynyt niinkään sen perustajien [[Pablo Picasso]]n ja [[Georges Braque]]n kautta, vaan pikemminkin [[Robert Delaunay]]n välityksellä. Kubismi oli Delaunaylle ja Chagallille se kieli, jolla asioiden salainen, itsenäinen elämä oli ilmaistavissa. Kubismi antoi käyttöön geometrisiä kehikoita, järjestelmiä, jotka mahdollistivat uneksitun ja koetun, toiveiden ja näkyjen kääntämisen kuvalliseksi ilmaisuksi. Kuvitellut todellisuudet olivat hyvin monitasoisia, ja taiteilijan näyille löytyi sopiva ilmaisumenetelmä vasta kubismin kompleksisista muodoista.<ref>Walther & Metzger s. 18-19</ref> ===Mehiläispesä=== Taiteilijoiden asuinaluetta teurastamojen lähellä nimitettiin mehiläispesäksi (''La Ruche''). Se oli rakennus, joka piti yllä Pariisin mainetta taiteen metropolina, koska se oli kokoontumispaikka eri puolilta maailmaa tulleille taidemaalareille ja kuvanveistäjille. Taiteilijoille jotka halusivat toteuttaa Pariisissa unelmansa kansainvälisestä urasta. Talvella ~~1911-1912~~1911–1912 Chagall muutti erääseen talon lähes 140 ateljeesta. Hänellä oli monia venäläisiä naapureinaan, muun muassa [[Chaim Soutine]], joka oli [[Venäjänjuutalaiset\|venäjänjuutalainen]] kuten Chagall itsekin. Suurempi ateljee Montmartren kopperoon verrattuna alkoi näkyä myös Chagallin suuremmissa maalauksissa. Useat ”La Ruchessa” syntyneet työt on päivätty vuodelle 1911. Chagall ei suinkaan päivännyt maalauksiaan heti niiden valmistuttua ja saattoi jälkeenpäin muistaa teostensa syntymisajankohdan väärin. Mutta hän ryhmitteli työnsä aikakausittain ja ajoitti ne oman sisäisen kellonsa mukaan välittämättä tosiasiallisesta ajasta.<ref>Walther & Metzger s. 19-20</ref> Vuonna 1913 päivättyä, mutta jo ''La Ruchessa'' maalattua teosta ''Minä ja kylä'' voi pitää Chagallin Pariisin vuosien ohjelmanjulistuksena ja tärkeänä teoksena Chagallin taiteellisen ilmaisun ja kehityksen kannalta. Maalauksessa taiteilija ottaa pääperiaatteeksi säteittäisen sommitelman ja kuvarakenteen jäsentelyn lähtemällä yhdestä keskeisestä pisteestä. Hän pitää lähtökohtanaan Delaunayn kiekkokuvia, joissa tämä käyttää ympyrän ja auringon [[analogia]]a sinänsä [[abstrakti]]en väriyhdistelmiensä muodon tukena onnistuen yhdistämään eri todellisuuden tasoilta ottamansa [[motiivi]]t kuvassa loogiseksi ykseydeksi. Maalauksessa ihminen ja eläin, luonto oksan muodossa ja [[sivilisaatio]] kylänä on perikuvina asetettu vastakkain siten, että jokainen niistä määrittää yhtä kuvan neljästä sektorista.<ref name="Walther_20">Walther & Metzger s. 20</ref>

Ero sivun ”Marc Chagall” versioiden välillä