Versio 10. huhtikuuta 2013 kello 19.29 muokkaa Tanár (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 25 952 muokkausta lupaavaksi ← Vanhempi muutos		Versio 7. kesäkuuta 2013 kello 16.53 muokkaa kumoa Wgn (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 8 905 muokkausta typo Uudempi muutos →
Rivi 78: [[Kuva:Dalailama1 20121014 4639.jpg\|thumb\|left\|140px\|Neljästoista Dalai-lama.]] [[Dalai-lama]] on Tiibetin korkein uskonnollinen auktoriteetti ja maan johtaja, ja hänellä on suuri merkitys tiibetiläisille. Dalai-lama-järjestelmän perusti vuonna 1578 mongolihallitsija Altan-kaani. [[Sönam Gyatso]], tiibetinbuddhalaisen gelug-koulukunnan kolmas päälama nimettiin silloin taannehtivasti kolmanneksi dalai-lamaksi. Sen jälkeen dalai-laman arvonimi on periytynyt kunkin dalai-laman [[Jälleensyntyminen\|jälleensyntymille]], joista nykyinen, neljästoista, on [[Tenzin Gyatso]] (1935–). Hän elää maanpaossa Intiassa ja johtaa ~~pakolaishalluintoa~~pakolaishallintoa. Hänet tunnetaan väkivallattoman vastarinnan ja maailmanrauhan puolestapuhujana, ja hänelle myönnettiinkin [[Nobelin rauhanpalkinto]] vuonna 1989. Dalai-laman jälkeen Tiibetin toiseksi korkein uskonnollinen auktoriteetti on [[panchen-lama]].<ref>Hyytiäinen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 78–82</ref><ref>Härkönen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 102–103</ref> Nykyisen dalai-laman maailmanmatkojen sekä Intiaan ja länsimaihin muuttaneiden tiibetiläispakolaisten ansiosta tiibetinbuddhalaisuus on saanut länsimaissa kymmeniätuhansia harjoittajia 1970-luvulta lähtien.<ref>Härkönen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 98–100</ref> Tiibetiläiset [[luostari]]t ovat toimineet tärkeinä tiibetiläisyhteisön palvelukeskuksina, jotka ylläpitävät rituaalista tietotaitoa ja suorittavat hengellisiä tehtäviä maallikoiden puolesta. Vastineeksi maallikot ovat ylläpitäneet luostareita lahjoituksillaan.<ref>Halén (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 59</ref> Tiibetin luostareissa harjoitetaan rituaaleja, liturgiaa, [[jooga]]a ja [[dogmatiikka]]a, sekä annetaan initiaatioita ja saadaan mystisiä kokemuksia. Luostarimaailma on askeettinen, ja luostareissa vallitsee kova kuri. Päivittäisiä rutiineja ohjaavat [[tantra\|tantroina]] tunnetut liturgiset ja rituaaliset tekstit.<ref>Halén (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 40, 47</ref> Nuoren munkin [[meditaatio]]-opetus luostarissa kestää kolme vuotta, kolme kuukautta ja kolme päivää<ref>Halén (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 69</ref>. Laki sallii nykyisin munkki- ja nunnavihkimyksen normaalisti aikaisintaan 18-vuotiaana, mutta ennen vanhaan vihkimys tehtiin usein jo lapsena<ref>Hyytiäinen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 122</ref>. Rivi 107: Tiibetissä vallitseva elinkeino on [[maanviljely]] omiin tarpeisiin. Maanviljelyä voidaan harjoittaa vain jokilaaksoissa, minkä vuoksi maatalouden painopiste on [[Karjatalous\|karjataloudessa]]. Tärkeimmät kotieläimet ovat [[jakki]], [[lammas]], [[vuohi]] ja [[hevonen]].<ref name="facta" /> Tiibetiläiset on perinteisesti jaettu kolmeen yhteiskuntaryhmään: [[paimentolaiset]], maanviljelijät ja [[Munkki (uskonto)\|munkit]]. Maanviljelijät asuvat sijoillaan ja viljelevät etupäässä [[ohra]]a. Paimentolaiset viettävät liikkuvaa elämää ja tuottavat [[liha]]a ja [[voi]]ta. Tiibetiläinen ruokavalio yhdistelee paimentolaisten ja maanviljelijöiden tuotteita. Munkit asuvat maan lukuisissa [[Luostari\|luostareissa]], joiden ~~asujamistoon~~asujaimistoon kuuluu myös suuri joukko apuhenkilökuntaa.<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 28–30</ref> Nykyisin myös paimentolaisilla on oltava hallituksen määräysten mukaisesti talviasuttava talo.<ref>Hyytiäinen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 110–111</ref> Kiinan kulttuurivallankumouksen aikana Kiina aloitti paimentolaiskulttuurin alasajon ja [[Sosialisoiminen\|sosialisoi]] talousjärjestelmän. Myöhemmin hallintoa liberalisoitiin.<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 31–35</ref>

Ero sivun ”Tiibet” versioiden välillä