Avaa päävalikko

Muutokset

6 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
}}
 
'''Liivi''' (''līvõ kēļ'') on [[uralilaiset_kielet|uralilainen]], [[suomalais-ugrilaiset|suomalais-ugrilainen]] ja [[itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalainen]] kieli, ja siten [[suomen kieli|suomen]] läheinen sukukieli. Lähin liivin sukukieli on [[viro]]. Liivin kieltä puhuivat [[liiviläiset]] [[Latvia]]ssa [[Kuurinmaa]]lla [[Liivinranta|Liivin rannassa]]. Tiedotusvälineiden mukaan kielen viimeinen syntyperäinen puhuja, [[Viktor Berthold]], kuoli vuonna 2009, mutta viimeinen liivin äidinkielinen puhuja oli [[Grizelda Kristiņa]], joka kuoli 103-vuotiaana 2.6.2013<ref>[http://www.thetimes.co.uk/tto/news/world/europe/article3782596.ece The Times - Death of a language: last ever speaker of Livonian passes away aged 103]</ref>.
 
==Historia==
Kielitieteilijät eivät ole täysin varmoja siitä, miten liivin kieli erosi muista itämerensuomalaisista kielistä. Epäselvyyttä on esimerkiksi siitä, onko liivi läheisempää sukua [[eteläviro|etelä-]] vai [[viron kieli|pohjoisvirolle]].<ref name="helsinki">[http://www.helsinki.fi/hum/sugl/oppimat/imsjohd/liivi.html Helsinki.fi - Liivin kielestä]</ref> Paikannimistötutkimuksen mukaanperusteella liivinkielisten alueet ulottuivat ennen paljon nykyistä laajemmalle. Liivinkielisten paikannimien verkko kattaa noin puolet nykyisen Latvian alueesta. LiivinkielisetMonet liivinkieliset ovat vaihtaneetsiirtyneet kieltään latviaksi. Latviassa käytetään lähinnäkäyttämään indoeurooppalaista [[latvian kieli|latvian kieltä]] eli ''lättiä'', jota Latviassa pääasiallisesti puhutaan. Latvian kieli on kuitenkin saanut paljon vaikutteita liivinliivistä; kielestä. Latvian kielenlatvian eroavaisuudet liettuaan nähden ovat osaksiosittain liivin vaikutustavaikuttamia. SenToisin lisäksipäin latvian kieli on vaikuttanut liiviin todellahyvin voimakkaasti, niin sanastoon kuin kielioppiinkin. Latvian kielen vaikutus onkin erkaannuttanut liiviä huomattavasti muista itämerensuomalaisista kielistä.
 
Liivinmaa kristillistyi Baltian alueista ensimmäisenä. Aikoinaan liiviläiset ritarit taistelivat Baltian pakanoita vastaan, ja pakottivat näitä kasteeseen. Jäljellä oleva kieli on länsiliiviä, ''itäliivi'' katosi jo 1800-luvulla. [[Matteuksen evankeliumi]]n käänsi liivinkielen länsimurteelle Pizālainenpizālainen opettaja Jan Princ ja itäliiviksi sen käänsi Nika Pollmann. MolemmatKummankin versiotversion tarkisti ja viimeisteli F. J. Wiedemann. Britannian ja Ulkomaiden Raamattuseura toimitti molemmista vuonna 1863 kummastakin 250 kappaleen painoksen, joka jaettiin [[Liivinranta|Liivinrannan]] asukkaille. Vielä 1930-luvulla liivin kielellä kirjoitettiin merkittävää kirjallisuutta. Esimerkiksi [[Uusi Testamentti]] käänettiin tuolloin liiviksi. Merkittävimpiä tuon ajan kirjallisuuden vaikuttajia olivat [[Kōrli Stalte]] ja [[Peter Damberg]]. Myös suomalaiset ja virolaiset kielentutkijat, kuten esimerkiksi [[Lauri Kettunen]], vaikuttivat liivinkielisen kirjallisuuden kehittymiseen.<ref>Vaalgamaa, Edgar: ''Valkoisen hiekan kansa: Liiviläisten historiaa ja kulttuuria.'' Jälkisanat Valda Šuvcāne. Jyväskylä: Atena, 2001. ISBN 951-796-235-5.</ref>
 
==Nykytilanne==
Liivinkieli on hävinnyt normaalista käytöstä täysin. Isovanhemmilta opittuna kielenä sitä puhuu arviolta kymmenen ihmistä. Lisäksi on vielä noin kymmenen kielen opetellutta kielentutkijaa ja viisi kielen itsenäisesti opiskellutta. Vielä useampi on osallistunut liiviläisille kesäleireille tai yliopistokursseille ja oppinut näin ymmärtämään kieltä, mutteivätmutta eivät käyttämään sitä keskustelussakeskustelemiseen. Liivinkieliseen opetukseen kouluissa osallistuu noin kymmenen henkeä, joista suurin osa on etnisiä liiviläisiä.<ref>[http://herkules.oulu.fi/isbn9789514283703/isbn9789514283703.pdf Valts Ernštreits - The Livonian Language Today]</ref> Liivinkielistä tekstiä pystyy lukemaan arviolta 50-60 henkilöä<ref>[http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/3928948.shtml Aamulehti - Viimeisellä rannalla]</ref>. Latvian kieltä käyttämään siirtyneet liiviläiset vaikuttivat latvian kielen liiviläismurteisiin, joita puhutaan sekä Kuurin- että Liivinmaalla. Olennainen ero latvian kieleen näillä murteilla on se, että niiden puhujat käyttävät liivin kielen mukaista ääntämystapaa<ref>[http://lepo.it.da.ut.ee/~lehti/Oralhistory/1.3.Mara.htm Livonian life stories: source of identity]</ref>.
 
==Opetus==
Liivin kieltä opetetaan perustasolla muutamissa kouluissa [[Riika|Riiassa]], [[Staicele]]ssä, [[Ventspils]]issä, [[Kolka]]ssa ja [[Dundaga]]ssa. Lisäksi opetusta järjestetään vuosittain järjestettävillä kesäleireillä. [[Liiviläisten kulttuurikeskus]] järjestää puhujaryhmiä, joiden tarkoituksena on pitää liivin kieltä elossa normaalissa puhekäytössä. Liivin kieltä voi opiskella ylemmällä tasolla [[Helsingin yliopisto|Helsingin-]] ja [[Turun yliopisto]]issa Suomessa, [[Tarton yliopisto]]ssa Virossa, [[Budapestin yliopisto]]ssa Unkarissa sekä [[Latvian yliopisto]]ssa. Säännöllisesti sitä opetetaan kuitenkin vain Tarton ja Latvian yliopistoissa, muissa yliopistoissa se kuuluu yleensä sisältyy itämerensuomalaisten kielten yleiseen opetukseen.<ref>[http://www.livones.lv/libiesi/valoda/?raksts=128 Livones.lv: Valts Ernštreits, ''LĪBIEŠU VALODAS STĀVOKLIS ŠOBRĪD'']</ref>
 
==Kielen piirteet==
 
Liivin kielenkielelle tyypillinen piirre on painottomien tavujen redusoituminen. Sama piirre on havaittavissa myös viron kielessä, mutta liivissä se vaikuttaa vielä voimakkaamminvoimakkaampana. Latvian kielen vaikutuksesta ''ö'' ja ''ü'' ovat vaihtuneet e:ksi ja i:ksi. Liivi kuuluu periferiakieliin, eli siitä puuttuu astevaihtelu. Liivissä h on kadonnut kaikkialta.<ref name="helsinki"></ref>
 
Liivin kieltä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla:
Rekisteröitymätön käyttäjä