Ero sivun ”Ahdistuneisuushäiriö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Aiheesta muualla: poistunut poliklinikka.fi korvattu terve.fi |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
'''Ahdistuneisuushäiriöiksi''' kutsutaan [[psykiatria|psykiatrisia]] häiriöitä, joissa keskeisiä oireita ovat [[ahdistuneisuus]], jännittyneisyys ja [[pelko]]. Ahdistuneisuushäiriöissä ihmisen [[todellisuudentaju]] useimmiten säilyy, toisin kuin [[psykoosi|psykooseissa]], jotka ovat vakavampia mielenterveyden ongelmia.
Neljäsosa väestöstä kärsii jostain ahdistuneisuushäiriöstä jossain elämänsä
Ahdistuneisuushäiriöitä kutsutaan myös neuroottisiksi häiriöiksi tai neurooseiksi, vaikkakin termi neuroosi juontaa alun perin aivan muualta kuin ahdistuneisuushäiriöistä (v. 1769 lääkäri [[William Cullen]] kuvasi käsitteellä hermosto-oireita, joita ei voinut selittää fysiologisesti (kreik. "νεῦρον" (hermo) ja ''-osis'' (poikkeavuuus)). [[Psykoanalyysi]] omaksui kuitenkin käsitteen kuvaamaan lieviä mielenterveydenongelmia<ref>{{cite book |author=Russon, John |title=Human Experience: Philosophy, Neurosis, and the Elements of Everyday Life |publisher=State University of New York Press |year=2003 |isbn=0791457540 |authorlink=John Russon}} See also Kirsten Jacobson, (2006), "The Interpersonal Expression of Human Spatiality: A Phenomenological Interpretation of ''Anorexia Nervosa''," ''Chiasmi International'' 8, pp. 157-74.</ref>▼
▲Ahdistuneisuushäiriöitä kutsutaan myös neuroottisiksi häiriöiksi tai neurooseiksi, vaikkakin termi neuroosi juontaa alun perin aivan muualta kuin ahdistuneisuushäiriöistä (v. 1769 lääkäri [[William Cullen]] kuvasi käsitteellä hermosto-oireita, joita ei voinut selittää fysiologisesti (kreik. "νεῦρον" (hermo) ja ''-osis'' (poikkeavuuus)). [[Psykoanalyysi]] omaksui kuitenkin käsitteen kuvaamaan lieviä mielenterveydenongelmia<ref>{{cite book |author=Russon, John |title=Human Experience: Philosophy, Neurosis, and the Elements of Everyday Life |publisher=State University of New York Press |year=2003 |isbn=0791457540 |authorlink=John Russon}} See also Kirsten Jacobson, (2006), "The Interpersonal Expression of Human Spatiality: A Phenomenological Interpretation of ''Anorexia Nervosa''," ''Chiasmi International'' 8, pp. 157-74.</ref>. Tänä päivänä psykiatriassa neuroosi-käsitteen käyttö on huomattavasti vähentynyt.<ref>[http://yle.fi/akuutti/arkisto2003/250203_d.htm Yle, Akuutti]</ref>
Ahdistushäiriöihin liittyy yleensä "[[autonominen hermosto|autonomisen hermoston oireita]]", joita ovat muun muassa seuraavat:
* [[Hikoilu]]
Rivi 19 ⟶ 17:
* Erektiohäiriöt
Ahdistuneisuushäiriöiden synnystä on monia teorioita, mutta tarkkoja syitä ei tiedetä. Ahdistusdiagnoosi muuttuu usein vuosien varrella depressiodiagnoosiksi eli potilas pääsee eroon ahdistuksesta, mutta sairastuu [[masennus|masennukseen]].<ref name="herkules">[http://herkules.oulu.fi/isbn9514251725/html/x189.html Herkules.oulu.fi]</ref> Tämä saattaa johtua siitä, että ahdistuksen hoidossa yleisesti käytettävät
[[päihdeongelma|Alkoholin liikakäytön]] on todettu aiheuttavan ahdistuneisuushäiriöitä.<ref name="herkules" /> Ahdistuneisuushäiriöt ovat tavallisia myös muita psyykkisiä sairauksia sairastavilla, kuten [[skitsofrenia|skitsofreenikoilla]].
== Tavallisimmat ahdistuneisuushäiriöt ==
'''[[Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö]]'''
* Pitkäaikainen ahdistus, joka ei liity mihinkään tiettyihin olosuhteisiin tai tekijöihin.
Rivi 34 ⟶ 31:
* Fobia on epänormaalia pelkoa, jota ihminen ei tavallisesti tunne ainakaan yhtä voimakkaana. Se liittyy usein esim. kaupassa ja virastoissa käyntiin, pahimillaan jopa pihalla käyntiin.
* Pelko voi liittyä myös sosiaaliseen tilanteeseen tai muiden huomion kohteena olemiseen. Yleensä pelko liittyy tilanteisiin, joissa on ympärillä vieraita ihmisiä. Myös katsekontakti vieraan ihmisen kanssa saattaa johtaa vakavaan pelkotilaan. Kaupassa asiointikin saattaa laukaista pelkotilan.
* "Kahvikuppineuroosi" on arki-ilmaisu
'''[[Pakko-oireinen häiriö]] eli pakkoneuroosi'''
Rivi 51 ⟶ 46:
== Hoito ==
Ahdistuneisuushäiriöitä pidetään melko lievinä sairauksina, ja ne tarvitsevat vain harvoin [[sairaala]]hoitoa. Yleisenä hoitona ovat [[SSRI]]-tyyppiset masennuslääkkeet. Paniikkihäiriötä ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa lääkitään toisinaan [[bentsodiatsepiini]]ryhmään kuuluvilla lääkeaineilla. Nämä lääkeaineet aiheuttavat säännöllisesti käytettyinä usein riippuvuutta, joka ilmenee muun muassa lääkkeen vähentämisen tai lopettamisen yhteydessä ilmaantuvina [[vieroitusoire]]ina<ref>[http://www.benzo.org.uk/amisc/finnishmanual.pdf Järvenpään sosiaalisairaalan bentsodiatsepiini-tietopaketti]</ref>. Lisäksi eräät sivuvaikutukset ovat samanlaisia kuin oireet, joihin lääkitys on aloitettu. Oireiden vaikeutuessa bentsodiatsepiinihoidon aikana onkin aina epäiltävä sivuvaikutusten ilmaantumista, ennen kuin päätellään perustaudin pahentuneen.<ref>Tietoa bentsodiatsepiineista. Esite. A-klinikkasäätiö. Kettutien A-poliklinikka 1993/1996.</ref>
Jos bentsodiatsepiinia sisältävää lääkevalmistetta käytetään raskauden aikana, on vaarana, että vastasyntyneellä ilmenee voimakkaita vieroitusoireita<ref>[http://
== Neuroosi käsitteenä ==
Rivi 72 ⟶ 65:
== Lähteet ==
* [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00403 Matti Huttunen: Pakko-oireinen häiriö. Lääkärikirja Duodecim 2008.]
* [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00057 Matti O. Huttunen: Mitä ovat ahdistuneisuus- ja pelko-oireiset häiriöt? Lääkkeet mielen hoidossa 2008.]
Rivi 83 ⟶ 75:
* [http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2003/250203_d.htm Neuroottiset häiriöt (Yle, Akuutti)]
* [http://www.kakspy.com/kakspy/kirj_kn_10.html Neuroottiset häiriöt (KAKSPY ry)]
* [http://www.tukiasema.net/teemat/artikkeli.asp?docID=338 Ahdistuneisuushäiriöt eli neuroosit (Tukiasema.net)]* [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=ahdistus&p_artikkeli=dlk00188 Ahdistuneisuus, Lääkärikirja Duodecim 5.9.2008, Matti Huttunen, psykiatrian erikoislääkäri]
* [http://mielenterveystalo.hus.fi Mielenterveystalo], HUS
| |||