Ero sivun ”Kristillinen pasifismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Yritetty vastata valitukseen kirjoituksen yksipuolisuudesta eli tehdä se neutraalimmaksi. Lisätty esimerkiksi linkki ev.lut. kirkon sivulle, jossa on kirkon virallinen kanta asiaan. |
|||
Rivi 20:
Hippolytus kirjoittaa näin: ''"Siviiliviranomaisen sotilasta pitää opettaa, ettei saa tappaa ketään ja täytyy kieltäytyä tottelemasta, jos käsketään tappamaan, ja täytyy kieltäytyä valasta. Jos sotilas ei suostu tähän, häntä ei saa kastaa. Sotilaskomentajan tai poliisituomarin täytyy erota tai hänet torjutaan. Jos uskovainen haluaa tulla sotilaaksi, hänet pitää torjua, sillä hän on halveksinut Jumalaa."'' <ref>''[http://www.ccel.org/ccel/schaff/anf05.iv.iv.i.html Hippolytus, Epistle I, to Donatus]'', 6.</ref>
=== Kritiikki ===
Kritiikin mukaan Paavali antoi oikeutuksen lailliselle esivallalle pakkokeinojen käyttöön esim. Roomalaiskirje 13.1-5:''"1 Jokaisen on suostuttava esivaltansa alaisuuteen. Eihän ole esivaltaa, joka ei olisi Jumalalta peräisin, häneltä ovat vallankäyttäjät saaneet valtuutensa. 2 Joka vastustaa esivaltaa, nousee siis Jumalan säädöstä vastaan, ja ne, jotka näin tekevät, saavat rangaistuksensa. 3 Ei sen, joka tekee oikein, tarvitse pelätä viranomaisia, vaan sen, joka tekee väärin. Jos siis tahdot elää pelkäämättä esivaltaa, tee oikein! Silloin saat siltä kiitosta. 4 Se on Jumalan palvelija ja toimii sinun parhaaksesi. Mutta jos teet väärin, pelkää! Esivalta ei kanna miekkaa turhaan. Se on Jumalan palvelija ja panee täytäntöön väärintekijälle kuuluvan rangaistuksen. 5 Siksi on suostuttava esivallan alaisuuteen, ei vain rangaistuksen pelosta vaan myös omantunnon vaatimuksesta."''
Kaikki kristityt ovat aina hyväksyneet esivallan Jumalan asettamaksi auktoriteetiksi, jota tulee totella. Edellinen roomalaiskirjeen kohta puhuu alamaisuudesta esivallalle eikä sotapalveluksesta. Siksi sitä ei voi pitää pätevänä kritiikkinä siitä, voiko kristitty tappaa. Siinä Paavali kehotti olemaan alamainen Neeron hallitsemalle Rooman esivallalle, vaikka se vainosi kristittyjä.
Kritiikin mukaan alkuseurakunnalla ei ollut yhtenäistä näkemystä armeijassa palvelemisesta ja varhaisten kirkkoisien teksteissä on mainintoja kristityistä sotilaista. <ref name="cross-section">[http://cross-section.info/E08/alkukrist_pasifismista.php Alkukristittyjen pasifismia ei ollut olemassa, Tuomas Kangasniemi Cross Section 2008]</ref> Oliko alkukristityt pasifisteja vai ei? Ensinnäkin vastaus riippuu siitä, keitä pidetään kristittyinä. Toiseksi on ilmeistä, että silloinkin myös kristityt olivat eri mieltä tästä asiasta. Jos kristillisyydellä tarkoitetaan kristillistä kulttuuria, niin valtaosiltaan se on erittäin sotaista ja siitä on pasifismi kaukana. Jos kristillisyydellä tarkoitetaan henkilökohtaista sydämen uskoa ja rakkautta Raamatun Jumalaan, pasifismi tulee esiin.
== Kirkon ja valtion liitto vastustaa kristittyjen pasifismia ==
Rivi 33 ⟶ 35:
Kristillisessä pasifismissa esiintyy kaksi eri motiivia: Jumalan laki ja evankeliumissa esiin tuleva Jumalan rakkaus. Monet kristilliset pasifistit ajattelevat, että vain rakkaus Jumalaan on oikea motiivi kristilliselle pasifismille, koska vain se voi antaa voiman suhtautua rauhanomaisesti pahimpiinkin ihmisiin.<br /><br />
Jotkut kristillistä uskoa tunnustavat pasifistit ovat saaneet motiivinsa Jumalan käskystä: "Älä tapa!" He pelkäävät ja kunnioittavat Jumalaa, eivätkä siksi tahdo rikkoa Jumalan käskyä. Heidän motiivinsa on pelko. He pelkäävät enemmän Jumalaa kuin sotatuomaria. Ne pasifistit, jotka uskossaan perustautuvat Uuden Testamentin evankeliumiin, ovat saaneet motiivinsa evankeliumissa kokemastaan Jumalan rakkaudesta. Jumalan evankeliumi on sanoma rauhasta. Rauha Jumalan kanssa vaikuttaa alttiutta elää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa. Koska uskoon tulleet ovat saaneet syntinsä anteeksi Jeesukselta, he rakastavat Häntä. Kun he Jumalaan rakastuneina lukevat [[vuorisaarna]]a, he ymmärtävät, että heidän Rakkaansa haluaa pasifismia. Rakkaus ei laskelmoi vaan toimii ja tekee Rakkaansa iloiseksi. He kokevat, että Jeesus elää omissaan ja antaa heille voiman kestää pasifismin seuraukset.
== Kristillisen pasifismin
Kun keisari kääntyi kristityksi, alettiin kyseistä kansaa pitää Jumalan kansana. Silloin oli helppo rinnastaa kristillinen kansa Israelin kansaan. Oikeutus sotaan haettiin Vanhasta Testamentista. Tältä pohjalta monet kristillistä uskoa tunnustavat katsovat, että sodassa kristillisen isänmaan puolesta ei murhata ihmisiä, vaan suoritetaan Jumalan tuomioita. He katsovat, että Jumalan käskyt ja Jeesuksen [[vuorisaarna]]ssa opettamat asiat koskevat vain yksilön elämää siviilissä. <ref>''[http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/usko/1652/voiko_kristitty_olla_sotilas Voiko kristitty olla sotilas?]''</ref> Tähän pasifistit vastaavat, että sydämeltään rauhanmies ei voi sodan tullen muuttua tappajaksi. Jos joku on saanut armon noudattaa Jeesuksen vuorisaarnaa siviilissä, hän ei voi muuttua eri ihmiseksi sodassa.<br /><br />
Kokemukset siitä, mitä Jeesus tarkoittaa "vihollisen rakastamisella" jakavat kristityt. On ilmeistä, että rakkaus isänmaahan ja kunnioitus esivaltaa kohtaan saavat monet kuulemaan Jeesuksen opetukset eri tavalla kuin ne, jotka rakastavat Jeesusta enemmän kuin mitään muuta ja kunnioittavat Jumalan kuningaskuntaa enemmän kuin maallista isänmaataan.
Nykyään valtaosa amerikkalaisesta kristillisyydestä kannattaa kristittyjen osallistumista sotaan. Pasifistiset [[mennoniitat]] ja [[amissit]] ovat pieni vähemmistö. Perusteluna sotaan osallistumiselle he pitävät vapauden puolustamista. He katsovat olevansa oikeutettuja tarttumaan aseeseen, ettei Paholainen saisi valtaansa Amerikkaa. He sanovat, että he rakastavat vihollisiaan, kuten Jeesus käski. He antavat heille mahdollisuuden antautua ja kohtelevat vankejaan hyvin. Kaikki kansat, jotka uskovat olevansa "Jumalan kansoja" ovat ajatelleet sodassa tappamisesta samaan tapaan.
===Suomen Luterilainen kirkko ja sota===
"Kristillisen opetuksen mukaan sota on synnin seurausta. Sota voi tulla kyseeseen vain äärimmäisenä ja viimeisenä puolustuskeinona suuremman pahan ehkäisemiseksi. Tämä merkitsee muun muassa hyökkäyssodan kieltämistä. Näkemykseen liittyy niin kutsuttu oikeutetun sodan teoria, jonka ovat muotoilleet kirkkoisät Augustinus ja Tuomas Akvinolainen. Suomen evankelis-luterilainen kirkko pitää sotaa kansojen ja ihmiskunnan onnettomuutena. Tappaminen ei voi koskaan olla moraalinen velvollisuus, mutta niin kutsuttuun oikeutettuun sotaan osallistuminen on hyväksyttävää." <ref>''[http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Sota Täältä voit lukea lisää kirkon näkemystä aiheesta.]''</ref>
== Lähteet ==
Rivi 43 ⟶ 50:
*[http://www.kristillinenrauhanliike.fi/archives/tag/pasifismi Suomen kristillinen rauhanliike]<br />
*[http://www.kristillinenrauhanliike.fi/archives/tag/aseistakieltaytyminen Kirkon kiväärit]<br />
*[http://www.
*[http://koti.phnet.fi/petripaavola/esivalta.html Kristitty esivalta ja sota]
* [[Sodan etiikka]]
| |||