Ero sivun ”Villamammutti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän Apotea (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Billinghurst tekemään versioon.
Rivi 120:
 
Yleisesti uskotaan [[Viime jääkauden päättyminen|jääkauden lopun ilmastonmuutosten]] ja nykyihmisen harjoittaman lisääntyneen metsästyksen hävittäneen mammutit. Mammuttien määrä alkoi vähetä Euroopassa noin 40 000 vuotta sitten, jolloin nykyihminen saapui alueelle. [[viime jääkauden huippukohta|Jääkauden kylmin vaihe]] harvensi mammuttien määrää ehkä ilmaston kuivumisen vuoksi. Jääkauden lopussa ihminen levittäytyi mammuttien elinalueilla. Toisaalta ilmasto, maaperä ja kasvillisuus muuttuivat kostumisen takia. Kuiva lössipitoinen, ikiroutainen [[mammuttiaro]] korvautui metsällä ja soisella tundralla laajoilla alueilla. Ehkä kasvilajisto harveni ja muuttui mammuteille sopimattomaksi, ja metsittymien vähensi mammutin syömien heinien ja muiden kasvien määrää. Maaperän kostuminen hapatti maan ja hävitti mammuttien tarvitsemia kivennäisaineita. Tämä huononsi mamuttien syömän ravinnon laatua. Talvien kostuminen johtui lumen syvenemiseen. Lopullinen häviäminen tapahtui noin 16 000-10 000 vuotta sitten. On myös pidetty mahdollisena ihmisen käyttämien [[Koira|koirien]] levittäneen mammutit tappanutta kulkutautia jääkauden lopuilla.
 
== Mammutit uudelleen eloon? ==
 
[[Sukupuutto]]on kuolleita eläimiä voidaan yrittää herättää henkiin monin keinoin. Tehtävä on kuitenkin niin haasteellinen, että epäonnistuminen on paljon todennäköisempää kuin onnistuminen. Mammutin herättämiseen tutkijat ovat saaneet kokoon ainakin kolme mahdollista vaihtoehtoa:
 
1. '''Norsun hedelmöitys.'''
Jos löydettäisiin niin hyvin säilynyt mammuttiuros, että siitä saataisiin käyttökelpoisia siittiöitä, niillä voitaisiin hedelmöittää norsunaaras. Poikanen tulisi olemaan puoliksi norsu ja puoliksi mammutti. Jos se olisi naaras, sekin voitaisiin hedelmöittää mammutin siittiöillä ja silloin saataisiin jo kolmeneljäsosa mammutti. Sitä voitaisiin jatkaa norsun perimän hävittämiseksi.<br> Ongelma: hedelmöityskykyisiä sukusoluja ei ole vielä löytynyt.<br>
Odotukset: On hyvin epätodennäköistä, että eläviä siittiöitä löytyy.
 
2. '''Tavallinen kloonaus'''
Jos mammutin solusta onnistutaan eristämään ehjää [[dna|DNA:ta]], voidaan yrittää yksilön kloonausta.<ref name="ylekloonaus">{{Verkkoviite | Osoite= http://yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikka/2011/01/tutkijat_japanissa_syntyy_viiden_vuoden_paasta_mammutinpoikanen_2292455.html| Nimeke= Tutkijat: Japanissa syntyy viiden vuoden päästä mammutinpoikanen| Julkaisu= Yle.fi|Ajankohta= 17.1.2011| Julkaisija= Yle| Viitattu=21.1.2011}}</ref> Tällöin norsunaaraan munasolusta poistetun tuman paikalle siirrettäisiin mammutin tuma, ja munasolu asetettaisiin takaisin norsun kohtuun.<ref name="ylekloonaus"/> Raskausajan jälkeen norsuemo synnyttäisi mammutinpoikasen.<ref name="ylekloonaus"/><br>
Ongelma: Vahingoittumatonta DNA:ta ei ole vielä saatu.<br>
Odotukset: Pidetään epätodennäköisenä, että ehjää DNA:ta onnistutaan eristämään.
 
3. '''[[Genomi]] kootaan'''. Tämä vaihtoehto ei edellytä ehjää DNA:ta, vaan tutkijat yrittävät koota mammutin genomin eli koko perimän luista eristämistään DNA:n kappaleista.<br>
Ongelma: Tähän mennessä on koottu vain [[virus|virusten]] erittäin pieniä genomeja ja [[bakteeri|bakteerienkin]] kanssa ollaan vasta kalkkiviivoilla. Mammutin perimä puolestaan on paljon monisyisempi ja tuhat kertaa pidempi kuin bakteerien. Lisäksi projektia vaikeuttaa se, että tutkijoilla ei ole yksityiskohtaista tietoa mammutin perimästä.<br>
Odotukset: On mahdollista, että mammutin genomi pystytään ennen pitkää kokoamaan, kun siihen tarvittava tekniikka kehittyy.
 
4. '''Norsuista jalostetaan mammutin näköisiä'''. [[Alkuhärkä|Alkuhärät]] kuolivat sukupuuttoon joitakin satoja vuosia sitten. Niiden "palauttamiseksi" muista nautaroduista "[[Takaisinristeytys|takaisinjalostettiin]]" tarkoin alkuhärkää ulkoisesti muistuttavia rotuja, kuten [[Heckin alkuhärkä]]. Näitä "uusia alkuhärkiä" on muun muassa joissain eläintarhoissa, ja niitä katselemalla ihmiset voivat saada melko hyvän kuvan siitä miltä alkuhärkä näyttäisi elävänä. Periaatteessa vastaavalla tavalla nykynorsuista voitaisiin jalostaa mammutteja jokseenkin ulkoisesti vastaavia rotuja. Se ei toisi mammuttien geneettistä perimää takaisin, mutta kaupallisiin tarkoituksiin ja ihmisten elämysten kaipuuseen nämä "uudet mammutit" kuitenkin voisivat soveltua. Samaan tarkoitukseen nimittäin myös aitoja mammutteja käytettäisiiin. Tämä "takaisinjalostus" voidaan myös yhdistää johonkin aiemmin mainittuun keinoon. Jos osa alkuperäisestä DNA:sta saadaan istutettua norsuun, mutta se ei riitäkään tekemään eläimestä mammutin näköistä, voidaan lopputyö hoitaa jalostuksella.
 
== Katso myös ==