Ero sivun ”Heidelberg” versioiden välillä

17 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti poisti 84 Wikidatan sivulle d:q2966 siirrettyä kielilinkkiä)
}}
 
'''Heidelberg''' [ˈhaɪ̯dəlbɛʁk] ({{lausunta|De-Heidelberg-pronunciation.ogg}}) on runsaan 140 000 asukkaan kaupunki [[Saksa]]n lounaisosassa [[Baden-Württemberg]]in osavaltiossa [[Neckar]]-joen varrella. Entinen ruhtinaallinen [[residenssi]]kaupunki on myös merkittävä yliopistokaupunki: [[Heidelbergin yliopisto]] eli ''Ruprecht-Karls-Universität'' on Saksan vanhin yliopisto ja leimaa vahvasti kaupungin elämää. ”Romantiikan kaupunkina” tunnettu Heidelberg on myös suosittu matkailukohde. Kaupungin maisemallinen kauneus jokilaaksoineen ja vuorenrinteineen, historiallinen vanhakaupunki ja maalauksellinen linnanraunio vetävät puoleensa runsain määrin turisteja eri puolilta maailmaa.
 
== Maantiede ==
Heidelberg sijaitsee [[Baden-Württemberg]]in, Saksan lounaisimman osavaltion, luoteisosassa, historiallisessa [[Kurpfalz]]in maakunnassa noin 80 kilometriä [[Frankfurt am Main|Frankfurt]]in eteläpuolella ja 120 kilometriä osavaltion pääkaupungista [[Stuttgart]]ista luoteeseen. Lähimmät suurkaupungit ovat noin 20 kilometriä Heidelbergin luoteispuolella sijaitseva [[Mannheim]] ja sen sisarkaupunki [[Ludwigshafen]]. Nämä kolme kaupunkia ympäristökuntineen muodostavat [[Rein-Neckar]]in [[metropolialue]]en, jossa asuu yhteensä noin 2,4 miljoonaa ihmistä.
 
Heidelberg sijoittuu [[Neckar]]-joen varteen, kohtaan, jossa tämä virtaa [[Odenwald]]in keskivuoristosta [[Rein]]in aavaan, noin 40 kilometrin levyiseen laaksoon. Odenwaldin ja Reinin tasangon raja on varsin jyrkkä: Maasto nousee noin 110 metriä merenpinnan yläpuolella olevasta alavasta tasangosta noin kahden kilometrin matkalla yli 500 metrin korkuiseksi. Pohjois-eteläsuuntaan Odenwaldin reunaa pitkin kulkee Heidelbergin halki vanha [[Bergstraße]]-niminen tie. Neckar-jokiNeckarjoki virtaa tässä kohtaa idästä länteen ja suistuu 22 kilometriä Heidelbergin jälkeen Mannheimin kohdalla Reiniin. Heidelbergin vanha kaupunki sijaitsee kapeassa Neckarin laaksossa joen vasemmalla eli eteläisellä puolella [[Königstuhl]]-vuoren (568 m) juuressa. Joen vastarantaan kohoaa [[Heiligenberg]] (445 m). Läntiset kaupunginosat sijaitsevat tasangolla. Heidelbergin alue kattaa 108,83 neliökilometriä. Asukastiheys on täten 1 314 asukasta neliökilometrillä.
 
Heidelbergin naapurikunnat ja -kaupungit ovat lännestä alkaen myötäpäivään lueteltuina [[Edingen-Neckarhausen]], [[Dossenheim]], [[Schriesheim]], [[Wilhelmsfeld]], [[Schönau]], [[Neckargemünd]], [[Bammental]], [[Gaiberg]], [[Leimen]], [[Sandhausen]], [[Oftersheim]], [[Plankstadt]], [[Eppelheim]] ja [[Mannheim]]. Viimeisintä lukuun ottamatta kaikki kuuluvat [[Rhein-Neckar-Kreis]]in piirikuntaan. Mannheim on, kuten myös Heidelberg itse, kaupunkipiiri, eli [[Saksan piirikunnat|piirikuntaan]] kuulumaton kaupunki.
Heidelbergin vanha kaupunki eli [[Altstadt (Heidelberg)|Altstadt]] muodostaa oman kaupunginosansa. Täällä sijaitsevat kaupungin päänähtävyydet kuten Heidelbergin linna, kaupungin tärkein ostoskatu Hauptstraße sekä yliopiston päärakennus. Lisäksi Altstadtin kaupunginosaan kuuluu laaja metsäalue Königstuhlin rinteessä muutamine vanhoine maatiloineen. Altstadt muodostaa yhdessä siitä länteen sijaitsevan [[Bergheim (Heidelberg)|Bergheimin]] kaupunginosan kanssa Heidelbergin keskustan.
 
Bergheimista etelään seuraavat [[Weststadt]]in ja [[Südstadt]]in kaupunginosat, jotka kummatkin syntyivät 1800-luvulla ja laajenivat toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Weststadtista länteen, nyttemmin autiona olevan entisen tavara-aseman alueelle on suunnitteilla kokonaan uusi kaupunginosa, Bahnstadt. Südstadtin kaupunginosaan kuuluu myös Mark-Twain-Village, joka on amerikkalaissotilaiden ja heidän perheittensä asuinalue. Heidelbergin eteläosan muodostavat [[Rohrbach]] sekä Königstuhl-vuorenKönigstuhlvuoren länsirinteessä sijaitsevat [[Boxberg]]in ja [[Emmertsgrund]]in kaupunginosat. Lännessä on laaja [[Kirchheim]]in kaupunginosa sekä siitä pohjoiseen [[Pfaffengrund]] ja [[Wieblingen]].
 
Kaupungin pohjoisosassa, Neckar-joenNeckarjoen toisella puolella sijaitsee keskustaa vastapäätä [[Neuenheim]]. Neuenheimin historia ulottuu roomalaisajalle, Heidelbergiiin se liitettiin vuonna 1891 vanhan kylän paisuttua kaupunkimaiseksi esikaupungiksi. Neuenheimin kaupunginosan länsilaitaan, Neuenheimer Feldiin, on sijoitettu yliopiston uusi kampus. Neuenheimin pohjoispuolella on [[Handschuhsheim]]in kaupunginosa, sekin historiallinen kylä, josta tuli Heidelbergin osa vuonna 1903.
 
Heidelbergin itäosan muodostavat kaksi loppukaupungista erillään olevaa kaupunginosaa Neckar-joenNeckarjoen laaksossa, [[Schlierbach]] joen etelä- ja [[Ziegelhausen]] joen pohjoispuolella.
 
{| {{prettytable}}
=== Ilmasto ===
[[Kuva:Klimadiagramm-metrisch-deutsch-Heidelberg-Deutschland-1961-1990.png|thumb|Heidelbergin ilmastodiagrammi]]
Heidelberg kuuluu Saksan lämpimimpiin seutuihin. Vuoden keskilämpötila on 10,7 °C, mikä on melkein kaksi astetta enemmän kuin [[Berliini]]ssä ja vajaat kuusi astetta enemmän kuin [[Helsinki|Helsingissä]]. Lämpimin kuukausi on heinäkuu 19,8 °C asteen keskilämpötilalla, kylmin on tammikuu, jolloin keskilämpötila on 1,3 °C. Vuoden sademäärä on Heidelbergissä 806 mm. Kaupungin sijainti Odenwald-vuoristonOdenwaldvuoriston länsireunalla johtaa verrattain korkeisiin sademääriin länsituulten tuomien ilmamassojen noustessa maaston vuoksi ylemmäksi: Esimerkiksi läheisessä, tasangolla sijaitsevassa Mannheimissa sademäärä on vain 668 mm.
 
Suopean ilmaston ansiosta Heidelbergissä viljellään [[viini]]ä ja kaupungissa myös kasvaa joitakin Keski-Euroopan oloihin harvinaisia kasveja kuten [[manteli]]- ja [[viikuna]]puita ja jopa yksi [[öljypuu]].
Heidelbergin pinta-alasta vajaa kolmannes on asutettu. Kaupungin tasangolla sijaitseva länsireuna on peltoja, kun taas itäosan vuoret ovat metsän peitossa. Etelä- ja länsirinteillä on myös viiniviljelmiä ja hedelmätarhoja. Keskieurooppalaisittain tyypillisesti metsät ovat sekametsiä. Maatalouskäytössä on Heidelbergin pinta-alasta yhteensä 27,4&nbsp;%, metsää on 40,6&nbsp;%.<ref>[http://www.heidelberg.de/servlet/PB/show/1125393/12_pdf_GeneralViewOfHeidelberg2005.pdf Heidelbergin kaupunki: ''General view of Heidelberg 2005''] {{en}}, sivu 1.</ref>
 
Heidelbergin linnustoon kuuluu kaksi jokseenkin eksoottista lajia. Kaupungissa elää vapaana lukuisia [[Kauluskaija|kauluskaijoja]]. Tämä papukaijalaiji esiintyy normaalisti Afrikassa ja Intiassa, mutta karanneet lemmikkilinnut ovat levinneet myös joihinkin Keski-Euroopan kaupunkeihin. Heidelbergin kanta syntyi 1970-luvulla, nykyään Heidelbergissä ympäristöineen arvellaan elävän jo noin 1300 kauluskaijaa.<ref>[http://www.wzw.tum.de/akbioinv/publications/Braun&Wegener2005.pdf Michael Braun, Stefanie Wegener: ''Verbreitung und Ökologie des Halsbandsittichs (''Psittacula krameri'' Scopoli 1769) in Heidelberg''] {{de}}</ref> Neckar-joenNeckarjoen varrella Neuenheimin kaupunginosassa pesivät Euroopan ainoat vapaana elävät [[joutsenhanhi|joutsenhanhet]]. Näiden alun perin Itä-Aasiasta peräisin olevien lintujen määrä oli ehtinyt kasvaa haittaa aiheuttavan suureksi, ennen kuin vuonna 2004 noin 180 joutsenhanhen kanta pienennettiin 20 yksilön suuruiseksi.<ref>[http://www.nabu-heidelberg.de/nabu-hg/Exkursion_2006-04-08.htm NABU Gruppe Heidelberg: ''Ornithologische Exkursion durch HD am 08.04.2006''] {{de}}</ref>
 
== Historia ==
[[Heidelberginihminen]], varhainen ihmislaji, josta [[Neandertalinihminen]] polveutunee, on saanut nimensä Heidelbergistä, koska sen ensimmäinen löytöpaikka oli [[Mauer]]in kunta Heidelbergin eteläpuolella. Täältä löytyi vuonna 1907 hiekkakuopasta sattumalta noin 600&nbsp;000 vuoden ikäinen Heidelberginihmisen leukaluu.
 
Vakituinen asutus levisi seudulle [[kivikausi|kivikauden]] loppupuolella, 4000-luvulla eaa. Varsinainen historiallinen aikakausi alkoi Heidelbergin osalta, kun [[keltit]] asettuivat nykyisen kaupungin alueelle. He rakensivat 400 luvulla eaa. Heiligenberg-vuorelleHeiligenbergvuorelle mittavan asutuksen, jonka vallin jäänteet ovat vieläkin nähtävissä.
 
[[Rooman valtakunta|Roomalaiset]] saapuivat alueelle keisari [[Vespasianus|Vespasianuksen]] (69–79) hallituskaudella. Heidelbergin alueelle perustettiin aluksi puisia legioonaleirejä, vuonna 90 nykyiseen Neuenheimin kaupunginosaan rakennettiin kivinen linnake. Neckar-joenNeckarjoen ylittävä puusilta korvattiin vuoden 200 tienoilla kivipilarisillalla. Heiligenberg-vuorenHeiligenbergvuoren huipulle rakennettiin [[Merkurius|Merkuriuksen]] temppeli. Roomalaisajalla seudun keskus oli läheinen Lopodunum (nykyinen [[Ladenburg]]), mutta myös Heidelbergiin (jonka latinalaisesta nimestä ei ole tietoa) kehittyi legioonaleirin ympärille merkittävä keramiikkatuotannon keskus.
 
200-luvulla roomalaiset väistyivät [[Alemannit|alemannien]] germaaniheimon tieltä, joka tunkeutui [[limes]]-rajalinjan läpi ja asutti nykyisen lounaissaksan. [[Merovingit|Merovingi]]kuningas [[Klodvig]]in kukistettua alemannit vuonna 506 Heidelbergin alueesta tuli osa [[Frankit|frankkien]] valtakuntaa. Suorana seurauksena siitä oli pakanuuden vaihtuminen [[kristinusko]]on. 700-luvun loppupuolella läheisestä [[Lorsch]]in luostarista kehittyi tärkeä poliittinen tekijä, joka kilpaili vallasta [[Worms]]in piispojen kanssa. Vahvistaakseen otteensa Heidelbergin alueesta Lorschin luostari perusti vuonna 870 Heiligenberg-vuorelleHeiligenbergvuorelle roomalaistemppelin paikalle [[arkkienkeli Mikael]]ille vihityn sivuluostarin sekä noin kaksi vuosisataa myöhemmin vuoren sivuhuipulle toisenkin, pyhälle Stefanukselle vihityn, luostarin.
 
Monet Heidelbergin kylät, joihin nykyiset kaupunginosat perustuvat, syntyivät jo frankkien aikana 500-luvulla. Lorschin luostarin asiakirjoissa Neuenheim ja Handschuhsheim mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 765, Rohrbach vuonna 766, Wieblingen vuonna 767 ja Bergheim vuonna 769.
 
[[Kuva:Heidelberg Hexenturm.JPG|thumb|”Noitatorni” yliopistorakennuksen pihassa on ainoa keskiaikaisen kaupunginmuurin jäänne.]]
Alkuvaiheessaan Heidelberg koostui linnasta Königstuhlin rinteessä ja sen alapuolella nykyisen vanhankaupungin kohdalla Peterskirche-kirkon ympärille sijoittuvasta kylästä. Oletetaan, että tämä ensimmäinen linnarakennus sijaitsi toisessa kohdassa korkeammalla vuoren rinteessä kuin nykyinen linna. Varsinainen Heidelbergin linna rakennettiin 1200-luvun aikana ja sitä laajennettiin ja muunneltiin monesti vuosisatojen kuluessa. Samoihin aikoihin vuoren rinteen ja Neckar-joenNeckarjoen väliin rakennettiin suunnitelmallisen kaavan mukaan kaupunki. Silloinen asemakaava &ndash; kolme joen suuntaan kulkevaa pääkatua ja niitä yhdistävät poikkikujat sekä keskustassa sijaitseva tori &ndash; on säilynyt tähän päivään asti. Kaupunkia ympäröi muuri, josta nykyään on enää jäljellä niin sanottu ”noitatorni” yliopistorakennuksen pihalla. Neckar-joenNeckarjoen ylittävä silta mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1284. Vaikka Peterskirche olikin pitkään Heidelbergin pääkirkko, se samoin kuin sitä ympäröivä vanha kylä ei aluksi kuulunut kaupunkiin.
 
Vuonna 1225 alkaen Heidelberg siiryi Reinin pfalzkreivien omistukseen. Pfalzkreivit saivat vuonna 1356 vaaliruhtinaan (''Kurfürst'') arvon, ja heidän hallitsemaa aluetta alettiin kutsua sen mukaan Kurpfalziksi. Alun vailla vakituista residenssiä olevat vaaliruhtinaat hallitsivat aluetta keskiaikaisten saksalaisten ruhtinaiden yleiseen tapaan matkustamalla paikasta toiseen, mutta 1300-luvulla Heidelberg kehittyi Kurpfalzin pääkaupungiksi. Heidelbergin yliopiston perusti vuonna 1386 vaaliruhtinas Ruprecht I. Siten se on nykyisen Saksan liittotasavallan vanhin yliopisto, vaikkakin se syntyi vasta kolmantena saksalaisena korkeakouluna [[Praha]]n ja [[Wien]]in yliopistojen jälkeen. Syynä yliopiston perustamiseen oli ruhtinaan kunnianhimon ohella se, että keskiaikaisen Euroopan tärkeimmässä yliopistossa, Pariisin [[Sorbonne]]ssa, saksalaiset akateemikot kohtasivat [[Suuri skisma (katolisuus)|suuren skisman]] ansiosta ongelmia.
 
=== Kansallissosialismi ja toinen maailmansota ===
[[Kuva:Heiligenberg Thingstätte.JPG|thumb|1934-35 rakennetun Thingstätte-ulkoilmateatterin Heiligenberg-vuorellaHeiligenbergvuorella piti muistuttaa germaanista käräjäpaikkaa.]]
[[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] aikoihin [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen]] kannatus oli Heidelbergissä keskimääräistä suurempi, jo [[Saksan valtiopäivävaalit 1930|vuoden 1930 valtiopäivävaaleissa]] se oli kaupungissa vahvin puolue. Kansallissosialistien tultua valtaan 30. tammikuuta 1933 Heidelbergissäkin alkoi systemaattinen [[juutalaiset|juutalaisten]] ja muiden ”[[kansallissosialistinen rotuoppi|ei-arjalaisten]]” syrjintä. Jo saman vuoden huhtikuussa kaikki ”ei-arjalaiset” virkamiehet erotettiin viroistaan, Heidelbergin yliopisto menetti vuoteen 1939 mennessä kolmannen opettajakunnastaan rasistisista tai poliittisista syistä. [[Kristalliyö]]ssä 9. marraskuuta 1938 Heigelberginkin synagogat poltettiin. Samana päivänä alkoi kaupungin juutalaisten deportaatio [[Dachaun keskitysleiri]]in.
 
Toisen maailmansodan loputtua lähes vaurioitumattomaan Heidelbergiin virtasi paljon pakolaisia, jotka olivat menettäneet kotinsa tai jotka oli karkotettu Saksan entisiltä itäisiltä alueilta. Heidelberg liitettiin [[Saksan ja Itävallan miehitysvyöhykkeet|Yhdysvaltain miehitysvyöhykkeeseen]] ja yhdysvaltalaiset perustivat kaupunkiin Euroopan-päämajansa.
 
Heidelbergin yliopisto aloitti ensimmäisenä [[Länsi-Saksa]]n korkeakouluna vuoden 1946 tammikuussa taas opetuksen. Jo ennen sotia yliopisto oli siirtänyt joitakin laitoksiaan vanhastakaupungista Neckar-joenNeckarjoen toiselle puolelle, vuonna 1951 sitten alettiin rakentaa aivan uutta Neuenheimer-Feld-kampusta kaupungin länsilaidalle. 1955 Heidelbergin vanhan, runsaan kilometrin idempänä sijainneen aseman korvasi uusi pääasema, joka oli aikoinaan Saksan modernein rautatieasema. 1960- ja 1970-luvuilla Heidelbergin asukasluku nousi ja kaupungin eteläosaan rakennettiin kaksi uutta asuinaluetta, Boxberg ja Emmertsgrund. Kaupungin alueen laajenemisen päätti vuonna 1975 Neckarin laaksossa sijaitsevan Ziegelhausenin kunnan liitos. Samoihin aikoihin vanhaakaupunkia saneerattiin muuntamalla vanhankaupungin pääkatu jalankulkuvyöhykkeeksi.
 
Äärivasemmistolainen terroriryhmä RAF eli [[punainen armeijakunta]] teki Heidelbergissä 1970- ja 1980-luvuilla kaksi iskua. 24. toukokuuta 1972 pommi-iskussa Yhdysvaltain asevoimien päämajaa vastaan kuoli kolme amerikkalaissotilasta ja viisi loukkaantui. Yritys murhata Yhdysvaltain maavoimien Euroopan osaston komentaja Frederick James Kroesen singolla 15. syyskuuta 1981 epäonnistui sen sijaan.
Rekisteröitymätön käyttäjä