Ero sivun ”Carl von Linné” versioiden välillä

'''Carolus Linnaeus''' (myöhemmin '''Carl von Linné''', {{Lausunta|Sv-Carl von Linné.ogg}}; ([[23. toukokuuta]] [[1707]] – [[10. tammikuuta]] [[1778]]) oli [[Ruotsi|ruotsalainen]] luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen [[taksonomia]]n perusteet. Häntä pidetään myös nykyaikaisen [[Ekologia#Ekologian historia|ekologian]] isänä, ja hänen merkityksestään kertoo esimerkiksi sanonta "Luoja loi mutta Linné järjesti". Aikalaiset antoivat hänelle lempinimiä kuten "kasvitieteilijöiden ruhtinas", "Uppsalan uusi Adam" ja "kukkaiskuningas".<ref name="yo26"> {{Lehtiviite | Otsikko = Aarrekammion järjestäjä| Julkaisu = Yliopisto| Vuosi = 2007 | Numero = 5 | Sivut = 26}}</ref>

Carl von Linné (Linnaeus) oli luterilaisen papin poika, joka syntyi ja kasvoi Ruotsissa syrjäisellä Ruotsin maaseudulla. Hänestä piti tulla kirkonmies, mutta hän peri isältään kiinnostuksen kasvitieteeseen. Kymnaasissa hän opiskeli klassisia kieliä, kirjallisuutta ja teologiaa, mutta hänen opettajansa [[Johan Rothman]] huomasi oppilaanoppilaansa kiinnostuksen kasvitieteeseen. Linnaeus opiskeli ensin [[teologia]]a, mutta siirtyi pian [[Lääketiede|lääketieteeseen]]. Hän opiskeli [[Lundin yliopisto|Lundin]] ja [[Uppsalan yliopisto]]issa. Jo 23-vuotiaana hän alkoi Upsalassa valmistella käsikirjotusta, josta syntyi teos ''Fundamenta Botanica'' (Kasvitieteen perusteet).

Teoreettiset ideansa Linné kiteytti teoksessaan ''Philosophia Botanica'' (1751). Linnén merkittävin saavutus oli tieteellisen [[taksonomia]]n kehittäminen. Tavoite luokitella kaikki kasvit, eläimet ja kivet sekä antaa niille yleispätevät nimet oli omana aikanaan mullistava.<ref> {{Lehtiviite | Otsikko = Aarrekammion järjestäjä| Julkaisu = Yliopisto| Vuosi = 2007 | Numero = 5 | Sivut = 27}}</ref> Hän jakoi [[eliö]]t luokkiin, lahkoihin, sukuihin ja lajeihin. [[Eläin|Eläimet]] jaettiin kuuteen luokkaan: nelijalkaiset, linnut, amfibit, kalat, hyönteiset ja madot. [[Kasvi]]t jaettiin [[Hede|heteiden]] ja [[emi]]en mukaan 24 luokkaan. Linné ei koskaan täysin perustellut teorioitaan kuten hänen edeltäjänsä [[Theofrastos]], [[Andrea Cesalpino]], [[Joachim Jung]] ja [[John Ray]] olivat tehneet. Hän ilmaisi näkökantansa aforismein, mutta ei selittänyt niitä. Nykytieteen näkökulmasta Linnén jaottelut vaikuttavat keinotekoisilta, koskasillä siihen aikaan ei vielä tunnettu [[evoluutioteoria]]a taieikä eliölajien keskinäisiä sukulaissuhteita ei tunnettu.

Linné vaikutti erityisesti oppilaidensa kautta merkittävästi suomalaiseen luonnontutkimukseen erityisesti oppilaidensa kautta, joista tunnetuimpia lienevät [[Pehr Kalm]] ja Suomen lääketieteen isäksi kutsuttu [[Johan Haartman]]. Myös 1800-luvun luonnontutkijat arvostivat häntä;. [[Elias Lönnrot]], joka laati ensimmäisen suomalaisen kasvion, antoi Linnélle nimityksen "ikimainio". [[Sakari Topelius]] kuvasi LinnéäLinnétä vielä suureellisemmin sanoin: ''"Vielä kauan hänen kuoltuaan muistelevat lapset hänen nimeään. Viisaat maailmassa sanovat toisilleen: Se oli mainio mies! Kun iltatuuli heiluu puissa, kukissa ja heinissä, kuulet maailman suhisevan ja melkein sanovan toisilleen näin: Hän oli mies, joka rakasti meitä ja ymmärsi meitä, oli nimeltä Carl von Linné. Se oli mainio mies!"''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2007/07/ikimainio_luonnontieteilija_carl_von_linne_243817.html?comment_form=show | Nimeke =Ikimainio luonnontieteilijä Carl von Linné| Ajankohta = |11.07.2007| Julkaisija = Yle| Viitattu = 2.11.2010 }}</ref>

Suomalaisissa kasvioissa selitettiinesiteltiin Linnén järjestelmääjärjestelmä aina 1970-luvulle saakka, ehkä pitempään kuin missään muualla maailmassa.

Linné kirjoitti elämäkertansa kolmeen kertaan ennen kuin oli tulokseen tyytyväinen.<ref name="yo26" /> Ruotsalainen kirjailija [[Magnus Florin]] on kirjoittanut Linnén elämän loppuvaiheita kuvaavan ''romaanin Trädgården'' (Bonniers, 1995) ISBN 91-0-057071-0

Linnén aikalainen, hollantilainen kasvitieteilijä [[Jan Frederik Gronovius|Gronovius]], antoi hänen kunniakseen [[vanamo]]lle nimen ''Linnaea''. Linné otti vuonna 1753 kasvin tällä nimellä mukaan teokseensa ''[[Species Plantarum]]'', joka on kasvien tieteellisten nimien määrittelyn lähtökohta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/di/caprifolia/linna/welcome.html| Nimeke = Linnaea L.| Tekijä = Anderberg, Arne | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Den virtuella floran| Ajankohta = 1996| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Naturhistoriska riksmuseet| Viitattu = 13.8.2008| Kieli = {{sv}}}}</ref>

Carl von Linnén patsas pystytettiin vuonna 1885 [[HumlegårdenTukholma]]in puistoonan [[TukholmaHumlegården]]ssain vuonna 1885puistoon.