Ero sivun ”Parkki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 27 Wikidatan sivulle d:q216057 siirrettyä kielilinkkiä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9:
Parkkitakila on kaikkein tehokkain valtameripurjehtijan takila. Se on huomattavasti [[kuunari]]takilaa tehokkaampi ja vakaampi sekä helpommin ohjattava kuin [[fregatti]]takila. Myötätuulessa parkki purjehtii lähes yhtä hyvin kuin fregatti ja pystyy nousemaan tuuleen paljon fregattia tehokkaammin. Optimaalisin parkkitakilakonstruktio on nelimastoparkki, jossa on fokkamasto, isomasto, kryssimasto ja mesaanimasto. Yleisimmin kolmessa ensimmäisessä mastossa oli pääpurje (fokka, isopurje, pekiinipurje), alamärssypurje, ylämärssypurje, alaprammipurje, yläprammipurje ja röijeli.
 
Parkkilaivat olivat suuren purjepinta-alansa vuoksi nopeita ja tehokkaasti hiljaisessakin tuulessa kulkevia aluksia, joiden käyttöä rajoitti lähinnä raakapurjeiden käsittelyyn tarvittavan miehistön suurehko määrä. Lisäksi suuren purjemäärän käsittely ylhäällä mastoissa oli hidasta ja kömpelöä. Näistä syistä parkkeja käytettiin pitkillä merireiteillä esimerkiksi kuljettamassa vehnää [[Australia]]sta [[Eurooppa]]an. Parkit kykenivät kilpailemaan menestyksellisesti pitkillä merimatkoilla höyrylaivojen kanssa, koska ne olivat nopeita laivoja (Herzogin Cecilie on logannut 22 solmua Skagenin edustalla, ja useimmat nelimastoparkit kykenivät suotuisissa tuulissa 18 solmun nopeuksiin, kun tuon ajan höyrylaivat pääsivät hädin tuskin 8 solmun vauhtiin), eivätkä ne myöskään tarvinneet polttoainetta eivätkä vettä. Vasta dieselmoottorien yleistyminen toisen maailmansodan jälkeen merkitsisyrjäytti lopullistapurjealukset kuoliniskua purjemerenkulullekauppamerenkulusta.
 
Suomessa on museoituna kaksi parkkia: [[Pommern_(laiva)|Pommern]] [[Maarianhamina]]ssa ja [[Sigyn]] [[Turku|Turussa]].
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Parkki