Ero sivun ”Azincourtin taistelu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:q188495 siirrettyä kielilinkkiä
Wgn (keskustelu | muokkaukset)
typo
Rivi 25:
Perinteisesti ranskalaisten ylivoimaa on pidetty massiivisena, mutta uudemman tutkimuksen mukaan se olisi ollut korkeintaan kahden suhde yhteen. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2009/10/25/world/europe/25agincourt.html?pagewanted=all | Nimeke = Historians Reassess Battle of Agincourt| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The New York Times| Viitattu = 1.7.2012 | Kieli = }}</ref>
 
Englannin noin 6&nbsp;000 miehen joukosta noin viisi kuudesosaa oli [[pitkäjousi]]miehiä, kun taas monta kertaa suuremmassa Ranskan armeijassa suuri osa miehistä oli [[ritari|ritareita]]. Englantilaiset pitkäjousimiehet olivat aseidensa käyttöön harjautunuttaharjaantunutta talonpoikaista nostoväkeä, kun taas ranskalaisten joukot olivat ammattisotilaita. Koko Englannin armeija taisteli jalan, ja paremman sotilaskurin ansiosta englantilaisten muodostelma oli joustavampi kuin ranskalaisten.
 
{{Lähteetön|Tästä eteenpäin IP:n lisäys}}
Ranskalaisten taistelusuunnitelmana oli, että ritarit sivustoilla hyökkäisivät ratsain, kun taas päätaisteluosasto hyökkäisi keskustassa jalan. Samanaikaisesti kevyet joukot koukkaisivat maastoa hyväksikäyttäenhyväksi käyttäen paikallisen ritarin, Isembard d'Agincourtin, johdolla (joka tunsi maaston) englantilaisten selustaan. Ranskan kuningas [[Kaarle VI (Ranska)|Kaarle VI]] oli kuitenkin jälleen saanut skitsofreniakohtauksen, ja oli kyvytön johtamaan taistelua. Ranskalaisilla ei ollut yhtä, tunnustettua ylipäällikköä, vaan Orleans'n, Alençonin ja Bourbonin herttuat kiistelivät johtajuudesta. Ranskalaisten johtamisjärjestelmä oli siis kaoottisessa tilassa.
 
Edellisenä päivänä oli kuitenkin ollut rankkasade, ja taistelukenttä oli muuttunut mutavelliksi. Taistelukentän mutainen maasto suosi englantilaisia, sillä huonokuristen ja heikosti johdettujen ranskalaisritareiden oli vaikea taistella syvässä mudassa. Sivustojen ratsuväkihyökkäys ei päässyt mutaisen maaston takia täyteen laukkaan, ja molemmat rynnäköt kilpistyivät pitkäjousien nuoliin.