Ero sivun ”Frans Joosef I” versioiden välillä

2 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
tarkennus, eivät siis olleet Rudolfin lapsia
(tarkennus, eivät siis olleet Rudolfin lapsia)
Valtakunnassa alkoi olla 1880-luvulta lähtien ongelmia slaavien ja italialaisten vaatiessa yhtäläisiä oikeuksia, joita hallitus saksalaisten ja unkarilaisten vastustuksen takia ei antanut. Eteläslaavilaisilla alueilla alkoi [[Suur-Serbia|suurserbialainen]] kiihotus, jolle Venäjä antoi tukensa.
 
Frans Joosef solmi vuonna 1854 avioliiton Sissinä tunnetun [[Elisabet (Itävalta)|Elisabetin]] kanssa, jonka nuoruusvuosiin [[Sissi (elokuvasarja)|''Sissi''-elokuvasarja]] löyhästi pohjautuu. Sarjassa nuorta keisaria esitti [[Karlheinz Böhm]]. Keisaripariskunnan ainoa poika, arkkiherttua [[Rudolf (Itävallan kruununprinssi)|Rudolf]], teki 30. tammikuuta 1889 [[Mayerlingin tapaus|itsemurhan Mayerlingin metsästysmajassa]] surmattuaan rakastajattarensa paronitar [[Maria von Vetsera]]n. Tapausta väitettiin myös turvallisuuspalvelun tai Ranskan järjestämäksi murhaksi. HeidänKeisariparin kolme tytärtääntytärtä olivat Sophie Friederike (1855–1857), [[Gisela (Itävalta)|Gisela Louise Marie]] (1856–1932) ja Marie Valerie (1868–1924).
 
Arkkiherttua [[Frans Ferdinand]]in ja hänen puolisonsa murha Sarajevossa vuonna 1914 johti Itävalta-Unkarin ultimaatumiin [[Serbia]]lle ja [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäiseen maailmansotaan]]. Aluksi Itävalta piti puoliaan, mutta menetti voimansa aikaisemmin kuin Saksa. Keisari Frans Joosef kuoli kesken sodan tuoksinan 86-vuotiaana vuonna 1916, ja häntä seurasi valtaistuimelle [[Kaarle I (Itävalta)|Kaarle I]].