Ero sivun ”Skandit” versioiden välillä

67 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
|colspan=2| [[Kuva:Biogeographical regions Scandinavian mountains.png|300px]]
|}
[[KuvaTiedosto:Kebnekaise view from Tuolpagorni.jpg|thumb|250px|2 104 [[metri]]nmetrin korkeuteen [[merenpinnan taso]]sta yltävä [[Kebnekaise]] on [[Ruotsi]]n korkein huippu.]]
'''Skandit''' (myös '''Kölivuoristo''' tai '''Skandinavian tunturit''') on [[vuoristo]] [[SkandinaviaSkandinavian niemimaa]]n niemimaallalla [[Ruotsi]]n ja [[Norja]]n rajan tuntumassa.
 
Korkeimmillaan Skandit ovat Etelä-Norjassa [[Jotunheimen]]in alueella, jossa korkein huippu [[Galdhøpiggen]] yltää 2 469 metrin korkeuteen. Lähes yhtä korkea on [[Glittertinden|Glittertind]] (2 464 m). TäälläJotunheimenin seudulla vuoret ovat varsin teräväpiirteisiä ja jäätiköitä on joillakin korkeilla [[ylänkö]]seuduilla on [[Jäätikkö|jäätiköitä]], kuten Norjan suurin [[jäätikkö]] [[Jostedalsbreen]]. Lännessä Skandit päättyvät suoraan [[meri|mereen]] ([[Atlantin valtameri|Atlanttiin]]) muodostaen [[vuono]]ja ja paikoin hyvin jyrkkiä ja korkeita kallionkielekkeitä, idässä ne laskeutuvat vähitellen alavammiksi Ruotsin puolelle ja Suomen käsivarren[[Käsivarsi (Suomi)|Käsivarren]] alueelle tultaessa.
 
Skandien pohjoisosat ovat kuluneet [[jääkausi]]en vaikutuksesta mataliksi ja pehmeäpiirteisiksi [[tunturi|tuntureiksi]]. Seudulla sijaitsevat Ruotsin korkeimmat huiput [[Kebnekaise]] (2 117 m) ja [[Sarektjåkkå]] (2 089 m) sekä Suomen korkein piste (1 324 m)kohta [[Halti]]ntunturilla (1 361324 m; tunturin korkein huippu on Norjan puolella kohoava ([[Ráisduattarháldi]])) rinteellä. Kuitenkin esimerkiksi Norjan [[Lofootit|Lofoottien]] ja [[Tromssan lääni]]n ympäristön, sekä Ruotsin [[Sarek]] ja Kebnekaise-alueiden huiput ovat pohjoisesta sijainnistaan huolimatta varsin teräviä. Norjan pohjoisimmassa osassa sijaitseva Ruijan[[Ruija]]n alue on enää vain 300–400 metrin korkuista.
 
[[Atlantin valtameri|Atlantilta]] saapuvat [[matalapaine]]et tuovat Skandien länsirannikolle runsaita [[vesisadeSade|sateita]] (1 000–3 000 millimetriä [[vesi|vettä]] [[vuosi|vuodessa]]). Skandien itäpuolella [[ilmasto]] on kuivempaa (keskimäärin 500 millimetriä vettä vuodessa).
 
[[Kasvillisuus]] on Skandien pohjoisosassa [[tunturipaljakka|tunturipaljakoilla]] pääosin alpiinista [[vuoristokasvillisuus|vuoristokasvillisuutta]]. Sitä hallitsevat [[varpu|varvut]], [[sammalet]] ja [[jäkäläjäkälät]]t. Myös [[vaivaiskoivu]]a (''Betula nana'') kasvaa monin paikoin. Varsinaista [[tundra]]a ei alueella esiinny. [[Puuraja]] on etelässä noin 1 100 metrin korkeudessa ja pohjoisessa 300–500 metrin korkeudessa. Korkeimmilla huipuilla kasvillisuutta ei ole lainkaan tai se koostuu lähinnä jäkälistä.
 
==Synty==
Skandit on vanha kaledonialainen [[poimuvuoristo]], joka syntyi noin 400 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-[[Eurooppa|Euroopan]], [[Grönlanti|Grönlannin]] ja [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] törmätessä toisiinsa. Tämän jälkeen syntynyt vuoristo kului välillä puolitasangoksi eli [[peneplaani]]ksi, kunnes [[Alpit|Alppien]] poimutuksen aikaan vuoristo nousi jälleen yhtenä lohkona ylös. Vuoristo on yksi vanhimmista olemassaolevista poimuvuoristoista, ja sen on arvioitu aikoinaan myös olleen korkein milloinkaan olemassaollut poimuvuoristo. Kölin korkeimmat huiput, joista nykypäivänä on kulumisen ja [[eroosio]]n ansiosta jäljellä enää vain juuret, ovat arvioiden mukaan ulottuneet liki 10kymmenen kmkilometrin korkeuteen.{{lähde}}
 
Samasta 400 miljoonan vuoden takaisesta kaledonisesta orogeneesista onovat peräisin myös [[Skotlanti|Skotlannin]] vuoret sekä Amerikan [[Appalakit]].
 
==Jääkausi alkoi Skandeilta ==
==Föhn==
 
Skandeilta tulee joskus [[föhnföhntuuli]]tuuli Suomeenkin. Sen vaikutus tuntuu eniten Lapissa ja Pohjanmaalla.
 
== Aiheesta muualla ==
70 472

muokkausta