Ero sivun ”Vladislav Surkov” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Typoja
Rivi 17:
'''Vladislav Jurjevitš Surkov''' ({{k-ru|Владислав Юрьевич Сурков}}, [[21. syyskuuta]] [[1964]] [[Šali]], [[Tšetšenia]], [[Neuvostoliitto]]) on venäläinen poliitikko ja liikemies. Surkovia pidettin 2000-luvulla jopa 3. vaikutusvaltaisimpana miehenä Venäjällä, koska kuului presidentinhallinnon sisärenkaaseen.
Vuosina 1999-2011 Surkov toimi presidentin apulaiskansliapäällikkönä tai vastaavissa viroissa. Tuolloin Kremlin pääideologina toiminut Surkov
loi "suvereenin demokratian" käsitteen, joka tarkoitti sitä etteivät muut maat puutu Venäjän asioihin., Surkovinkun ajamaVenäjä politiikkakehittää olidemokratiaa käytännössäomaan lähinnätahtiinsa. vallanVaikka keskittämistäSurkovia [[Yhtenäinenpidettiin Venäjä]]-puolueenVenäjän japääideologina, presidenttipääministerihän [[Vladimirei Putini]]nosannut käsiinmaan demokratianideologiaa kustannuksella<ref>[http://www.hstäsmälleen määritellä.fi/ulkomaat/Putinin+p%C3%A4%C3%A4ideologi+ Surkov+erosi/a1367977528677 Putininkuitenkin pääideologipuhui Surkov erosi]ulkomaistan Halsinginvaikuteiden Sanomatuhasta Uutisetja Ulkomaatmodernisaation 8.5.2013</ref>tarpeesta, ja koko kansan mobilisoimisesta Kremlin politiikan taakse.
Surkovin ajama politiikka oli käytännössä lähinnä vallan keskittämistä [[Yhtenäinen Venäjä]]-puolueen ja presidenttipääministeri [[Vladimir Putini]]n johtaman valtaeliitin käsiin demokratian kustannuksella<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/Putinin+p%C3%A4%C3%A4ideologi+Surkov+erosi/a1367977528677 Putinin pääideologi Surkov erosi] Halsingin Sanomat Uutiset Ulkomaat 8.5.2013</ref>. Surkovin ideoita ovat mm puoluekentän ohjailu, tiedotusvälineiden valvonta ja Nashin kaltaisen kansalisjärjestöt.
Putin siirsi Surkovin syrjään vallan keskiöstä jo vuoden 2011 lopussa, ja erotti apulaiskansliapäällikön virasta toukokuussa 2013.
==Tausta==
 
Surkovin isä Andarbek Dudajev on [[tšetšeenit|tšetšeeni]]. Hän vietti ensimmäiset viisi vuotta Duba-Jurtissa ja [[Groznyi]]ssa. Hänen alkuperäinen sukunimensä on Aslambek, mutta vanhempien erottua hänen äitinsä muutti Solntsevon kylään Lipetskin alueelle ja otti nimen Surkov. Surkov on taloustieteiden kandidaatti kansainvälisestä yliopistosta ja on palvellut 1983–1985 Neuvostoliiton armeijassa, jossa hän on osallistunut pienyritystoimintaan ja 1991–1996 Hodorkovskin Menatep-ryhmän rahoitustoimintaan. Vuosina 1996–1997 hän toimi Rosprom-Jukosin varajohtajana ja Commercial Innovation Bank Alfa Bankin hallituksen varapuheenjohtajana sittemmin tuomitun [[Mihail Hodorkovski]]in yhtiöryppäässä.
 
Hän palveli 1983–1985 Neuvostoliiton armeijassa, jossa osallistui pienyritystoimintaan. Vuosina 1991–1996 Surkov oli mukana [[Mihail Hodorkovski]]n [[Menatep]]-ryhmän rahoitustoiminnassa. Vuosina 1996–1997 hän toimi Rosprom-Jukosin varajohtajana ja Commercial Innovation Bank Alfa Bankin hallituksen varapuheenjohtajana Hodorkovskiin yhtiöryppäässä.
Surkov on naimisissa Anatoli Tsubaisin vaimon sisaren kanssa. Hän on tehnyt sanoja venälöisen rock-yhtye Agata Kristin lauluihin ja kirjoittanut satiirinovekllin "Melkein nolla".
 
Surkov on naimisissa [[Anatoli TsubaisinTsubaisi]]n vaimon sisaren kanssa. Hän on tehnyt sanoja venälöisenvenäläisen rock-yhtye [[Agata KristinKristi]]n lauluihin ja mm. kirjoittanut satiirinovekllinsatiirinovellin "Melkein nolla".
 
== Politiikan huipulla ==
Television (ORT) julkissuhteiden johtajana hän toimi 1998–1999 tultuaan nimitetyksi 1999 presidentin kansliapäällikön neuvonantajaksi. Maaliskuussa 2004 hänet nimitettiin presidentin kansliapäällikön neuvonantajaksi ja elokuussa 1999 Venäjän presidentin apulaiskansliapäälliköksi.
 
Surkov toimi 1998 -1999 [[ORT]]-televisiokanavan julkisuuhteiden hoitajana.
Surkov on toiminut Venäjän presidentin [[Vladimir Putin|Putinin]] apulaiskansliapäällikkönä. Hän on myös vastannut puolueen [[Yhtenäinen Venäjä]] käytännön toiminnasta.<ref name=vakaus/>
[[Nezavisimaja gazeta]] arvioi hänet Venäjän neljänneksi vaikutusvaltaisimmaksi poliitikoksi,{{Lähde|Ajankohta, jolloin arvio esitettiin?}} ja häntä on pidetty Putinin pääideologina<ref name=jussin>Jussi Niemeläinen, Venäjän harmaa kardianaali jätti hallituksen, Helsingin Sanomat 9.5.2013 sivu B 4</ref> ja Putinin vuoden 2004 vaalivoiton arkkitehtina.{{Lähde}}
 
Surkov nimitettiin 1999 presidentin kansliapäällikön neuvonantajaksi.
[[Gazeta.ru]]ssa ilmestyi huhtikuussa 2007 [[Kiova]]ssa julkaistua analyyttistä kirjoitusta siteeraava artikkeli, jossa epäiltiin Vladislav Surkovia [[Viktor Janukovytš]]in uuden poliittisen strategian laatijana: resurssien ohjaamista oranssinvallankumouksen tapaan joukkomielenosoituksiin Kiovassa [[Maidan]]illa, vaikuttamista suoraan [[Ukrainan perustuslakituomioistuin|Ukrainan perustuslakituomioistuimeen]] sekä vetoamista länsimaiseen tapaan kansainvälisiin järjestöihin. Venäläinen [[Gazeta.ru]] otsikoi artikkeliin viittaavan juttunsa: ''Oranssin vastavallankumouksen harmaa kardinaali'' tarkoittaen Surkovia. Dmitri Vinogradovin ja Alija Samigullinan kirjoittamassa artikkelissa korostettiin ukrainalaista lähdettä ja toistettiin ''ikään kuin'' osoittaen lähteen tulkinnanvaraisuutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.gazeta.ru/politics/ukraine/1604474.shtml | Nimeke =Серый кардинал оранжевой контрреволюции | Julkaisija =Gazeta.ru | Viitattu =4.12.2007 | Kieli ={{ru}}}}</ref>
Surkov ontoimi toiminutmyöhemmin Venäjän presidentin [[Vladimir Putin|Putinin]] apulaiskansliapäällikkönä. Hän onSurkov myös vastannut puolueenvastasi [[Yhtenäinen Venäjä]]-puolueen käytännön toiminnasta.<ref name=vakaus/>
[[Nezavisimaja gazeta]] arvioi hänet Venäjän neljänneksi vaikutusvaltaisimmaksi poliitikoksi,{{Lähde|Ajankohta, jolloin arvio esitettiin?}} ja häntä on pidettypidettiin 2000-luvun puolivälissä Putinin pääideologina<ref name=jussin>Jussi Niemeläinen, Venäjän harmaa kardianaali jätti hallituksen, Helsingin Sanomat 9.5.2013 sivu B 4</ref> ja Putinin vuoden 2004 vaalivoiton arkkitehtina.{{Lähde}}
 
== Pois vallan keskiöstä ==
Rivi 49 ⟶ 52:
 
==Poliittiset näkemykset==
Julkisissa lausunnoissaan Surkov on puolustanut Venäjän keskushallinnon voimavaroja hajaantunutta päätöksentekoa vastaan ja pyrkinyt kehittämään strategiaa Ukrainassa marraskuusta 2004 tammikuuhun 2005 tapahtunutta liberaalia [[Ukrainan oranssi vallankumous|oranssia vallankumous]]ta vastaan Venäjällä. Hän piti 17. heinäkuuta 2005 salaisena pidetyn puheen Delovaja Rossija -nimisellä talousforumilla, jossa hän esitteli keinoja taisteluun "kansainvälisiä salaliittoja vastaan".
 
Julkisissa lausunnoissaan Surkov puolusti aina Venäjän keskushallinnon voimavaroja hajaantunutta päätöksentekoa vastaan.
Suomessa Surkov herätti huomiota esittäessään radio Svobodassa väitteen, että suomalais-unkarilais-virolainen kulttuurityö Venäjällä [[suomalais-ugrilaiset|suomalais-ugrilaisten]] kansojen keskuudessa tähtäisi vähemmistökansallisuuksien itsetunnon nostamiseen siten, että tällä voitaisiin vaikuttaa suomalais-ugrilaisten alkuperäiskansojen asuinalueilla sijaitsevien luonnonvarojen käyttöön.{{Lähde|29. joulukuuta 2011}}
 
JulkisissaHän lausunnoissaan Surkov on puolustanut Venäjän keskushallinnon voimavaroja hajaantunutta päätöksentekoa vastaan japyrki pyrkinyt kehittämään strategiaa Ukrainassa marraskuusta 2004 tammikuuhun 2005 tapahtunutta liberaalia [[Ukrainan oranssi vallankumous|oranssia vallankumous]]ta vastaan Venäjällä. Hän piti 17. heinäkuuta 2005 salaisena pidetyn puheen Delovaja Rossija -nimisellä talousforumilla, jossa hän esitteli keinoja taisteluun "kansainvälisiä salaliittoja vastaan".
==Suvereeni demokratia -käsite==
{{Korjattava|Tiivistettävä:Keskeiset asiat tiiviimmin esille.}}
[[Tiedosto:Vladislav Surkov.jpg|thumb|right|Vladislav Surkov 2008]]
Surkov tunnetaan [[Suvereeni demokratia|suvereenin demokratia]]n ajatuksen luojana. Järjestelmässä valta keskitettiin alueilta Moskovaan [[Moskovan Kreml|Kreml]]iin.<ref name=vakaus/>
 
Suomessa Surkov herätti huomiota esittäessään radio Svobodassa väitteen, että suomalais-unkarilais-virolainen kulttuurityö Venäjällä [[suomalais-ugrilaiset|suomalais-ugrilaisten]] kansojen keskuudessa tähtäisi vähemmistökansallisuuksien itsetunnon nostamiseen siten, että tällä voitaisiin vaikuttaa suomalais-ugrilaisten alkuperäiskansojen asuinalueilla sijaitsevien luonnonvarojen käyttöön.{{Lähde|29. joulukuuta 2011}}
Surkov esitteli helmikuussa 2006 Yhtenäisen Venäjän puoluekokouksessa "suvereenin demokratian" käsitteen. Sen ydinkohtana oli, että kansakunta tavoittelee aineellista hyvinvointia, vapautta ja oikeudenmukaisuutta sen poliittisen vallan ja niiden päätösten perusteella, jotka kansa itse muodostaa. Surkovin pari viikkoa aiemmin pitämän puheen mukaan venäläinen demokratia poikkeaa läntisestä siksi, että Venäjällä demokratia on niin nuori ilmiö eikä maassa ole vielä demokratiaa tukevia rakenteita<ref>Juntunen 2009, s. 53</ref>. Surkovin mukaan Venäjällä on käytettävä läntisestä maailmasta tulevien uudistusten soveltamiseen omia menetelmiä<ref>Karppinen, s. 270-271</ref>. Surkov vastustaa maansa eristäytymistä ja kannattaa kilpailua suurvaltojen kanssa suvereniteetin pohjalta. Surkov piti vuonna 2006 Venäjän tehottomia byrokraattisia eliittejä muutoksen vastustajina ja sanoi, että kyseinen eliitti pitäisi vaihtaa tehokkaaseen valtapuolueen luomaan eliittiin<ref>Karppinen 2006, s 271, s 272</ref>. Uusi eliitti pohjautuisi kapitalismiin, yritteliäisyyteen ja demokratiaan, jolloin syntyisi uusi keskiluokka<ref>Karppinen 2006, s 271</ref>. Surkovin mielestä agitaattorien pitäisi levittää tietoja puolueen pyrkimyksistä. Surkov ei maininnut puheessaan korruptiota<ref>Karppinen 2006, s 272</ref> ja sanoi, että puolueen heikosti muotoiltu ideologia näkyy presidentin asiakirjoissa<ref name=karppinen273>Karppinen 2006, s. 273</ref>. Surkovin mielestä opposition ääriliikkeet ovat pahasta ja oligarkkien tukemia ja katsoo, että Venäjä on demokraattisempi kuin koskaan aiemmin<ref name=karppinen273/>.
 
== Surkov ja oranssi vallankumous ?==
Surkovin vuonna 2006 tekemän ohjelman mukaan Venäjä ei saa ajautua totalitarismiin, kansainväliset suhteet on liberalisoitava ja kansainväliset monopolit poistettava<ref>Juntunen 2009, s 54</ref>. Toisaalta Surkov korostaa Venäjän suuruutta, suurvallan luomista ja kysyy, voisiko Venäjä kehittyä ilman hallinnon luomaa pakkoa kuin tähän mennessä on kehittynyt<ref>Juntunen 2009, s 54, 55</ref>. Surkov uskoi vuonna 2006 demokratian tiellä olevan paljon vaikeuksia, koska yhteiskunnassa oli paljon epädemokraattisia piirteitä. Tällöin edessä on kriisejä. Nykyisten ongelmien lisäksi Surkovin mielestä sekä oligarkit että byrokraatit uhkaisivat Venäjän demokratiaa<ref name=juntunen56>Juntunen 2009, s. 56</ref>. Surkovin mielestä pienten kansojen nationalismi on Venäjälle paha asia, mutta venäläisten keskuudessa esiintyi epäuskottavaa propagandaa<ref name=juntunen56/>. Hän katsoo, että Venäjän ja Euroopan on tehtävä yhtesityötä, jotta Venäjän moninaiset ongelmat ratkaistaan luomalla uusi talous<ref name=juntunen57>Juntunen 2009, s. 57</ref>. Venäjän olisi siirryttävä raaka-aineiden tuottajasta osaamistaloudeksi<ref name=juntunen57/>.
 
[[Gazeta.ru]]ssa ilmestyi huhtikuussa 2007 [[Kiova]]ssa julkaistua analyyttistä kirjoitusta siteeraava artikkeli, jossa epäiltiin Vladislav Surkovia [[Viktor Janukovytš]]in uuden poliittisen strategian laatijana: resurssien ohjaamista oranssinvallankumouksen tapaan joukkomielenosoituksiin Kiovassa [[Maidan]]illa, vaikuttamista suoraan [[Ukrainan perustuslakituomioistuin|Ukrainan perustuslakituomioistuimeen]] sekä vetoamista länsimaiseen tapaan kansainvälisiin järjestöihin. Venäläinen [[Gazeta.ru]] otsikoi artikkeliin viittaavan juttunsa: ''Oranssin vastavallankumouksen harmaa kardinaali'' tarkoittaen Surkovia. Dmitri Vinogradovin ja Alija Samigullinan kirjoittamassa artikkelissa korostettiin ukrainalaista lähdettä ja toistettiin ''ikään kuin'' osoittaen lähteen tulkinnanvaraisuutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.gazeta.ru/politics/ukraine/1604474.shtml | Nimeke =Серый кардинал оранжевой контрреволюции | Julkaisija =Gazeta.ru | Viitattu =4.12.2007 | Kieli ={{ru}}}}</ref>
Suvereenin demokratian käsitettä ovat sittemmin siteeranneet muun muassa [[Sergei Ivanov]], [[Vladimir Putin]] ja [[Boris Gryzlov]]. Taustalla oli Ukrainan [[Oranssi vallankumous|oranssin vallankumouksen]] tapahtumat, jotka Venäjällä nähtiin ulkopuolelta (erityisesti Yhdysvalloista) rahoitetuiksi ja lietsotuiksi.{{Lähde}}
 
===Kritiikkiä===
Käsitettä ovat arvostelleet muun muassa [[Dmitri Medvedev]], [[Mihail Gorbatšov]] ja [[Mihail Kasjanov]].{{Lähde}}
 
Masha Lipman kirjoittaa vuonna 2006 [[Washington Post]]issa: ''"Suvereeni demokratia" on Kremlin keksintö, joka välittää kaksinaisen viestin: ensiksikin sen, että Venäjän järjestelmä on demokraattinen, ja toiseksi tämä on hyväksyttävä, ja yritystä kiistää se pidetään epäystävällisenä ja puuttumisena Venäjän sisäisiin asioihin.''<ref>[http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2006/07/14/AR2006071401534.html Washingtonpost.com, 15.7.2006; s. A21]</ref>
 
== Lähteet ==