Ero sivun ”Radioamatööri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:Q185727 siirrettyä kielilinkkiä
Rivi 10:
 
== Radioamatööritoiminta Suomessa ==
 
Radioamatööritoiminta Suomessa alkoi 1900-luvun alussa erilaisilla kokeellisilla [[kipinälennäti|kipinälennättimillä]]. Varsinaisesti käyttäjäpohja laajeni maan itsenäistyttyä, kun puolustusvoimat huomasi itselleen tarpeelliseksi sotilasradiosähköttäjien sotilasopetuksen tarpeellisuuden viestijoukkoja edetäneissä joukko-osastoissa. Vuoten 1927 saakka puolustusvoimat johti kehitystä, mutta sen taakan tultua raskaaksi sen omastakin tahdosta valvonta siirrettiin siviilihallinnolle. Nuoren Voiman liiton aikaiset radioamatöörikutsutunnukset uudistettiin 1.1.1929 kansainvälisen käytännön mukaisesti ja suomalaiset radioamatöörit saivat pääasiassa Havajilla olleet OH-alkuiset tunnukset, jotka olivat myös suomalaisten siviililentokoneiden kansallistunnukset.
 
Kun Saksa hyökkäsi Puolaan 1. syyskuuta 1939 ja siitä muodostui Britannian ja Ranskan sodanjulistusten jälkeen maailmansodan kaltainen tilanne, antoi valtioneuvosto 14. syyskuuta 1939 päätöksen, jonka mukaan radioamatöörilaitteiden käyttö kiellettiin 16. syyskuuta 1939 alkaen. 19. maaliskuuta 1947 antoi liikenne- ja viestintä- sekä työvoimaministeriön edeltäjä, yleisten töiden ja kulkulaitosten ministeriö ilmoituksen, jonka mukana sillä ei ole mitään radioamatööritoimintaa vastaan. Suomen asetuskokoelmassa olevan säädöksen N:o 246/27.3.1947 mukaan N:o 279/14.9.1947 annettu säädös kumottiin ja radioamatööritoiminnan sai jälleen aloittaa 1. huhtikuuta 1947. 1939 oli luetteloituja radioamatöörejä 208 henkilöä, joista 181:lla oli laitteet. <ref>Alussa oli kipinä, sivu 37</ref>
 
15. syyskuuta 1939 puolustusministeriön pyynnöstä lähetti ammattiradiosähköttäjien Suomen Radiosähköttäjäliitto ry jäsenilleen kirtokirjeen, jossa se pyysi tarkistettuja tietoja jäsenrekisteriään varten. Puolustusministeri halusi tarkistaa radiosähköttäjien jäsentietoja tarkistaakseen heidän sijoitustaan tarkoituksenmukaisesti sodanajan joukkoihin. <ref>Alussa oli kipinä, sivu 38</ref>
 
Kun Saksa hyökkäsi Puolaan 1. syyskuuta 1939 ja siitä muodostui Britannian ja Ranskan sodanjulistusten jälkeen maailmansodan kaltainen tilanne, antoi valtioneuvosto 14. syyskuuta 1939 päätöksen, jonka mukaan radioamatöörilaitteiden käyttö kiellettiin 16. syyskuuta 1939 alkaen. 19. maaliskuuta 1947 antoi liikenne- ja viestintä- sekä työvoimaministeriön edeltäjä, yleisten töiden ja kulkulaitosten ministeriö ilmoituksen, jonka mukana sillä ei ole mitään radioamatööritoimintaa vastaan. Suomen asetuskokoelmassa olevan säädöksen N:o 246/27.3.1947 mukaan N:o 279/14.9.1947 annettu säädös kumottiin ja radioamatööritoiminnan sai jälleen aloittaa 1. huhtikuuta 1947.
 
1939 oli luetteloituja radioamatöörejä 208 henkilöä, joista 181:lla oli laitteet. <ref>Alussa oli kipinä, sivu 37</ref>
 
15. syyskuuta 1939 puolustusministeriön pyynnöstä lähetti ammattiradiosähköttäjien Suomen Radiosähköttäjäliitto ry jäsenilleen kirtokirjeen, jossa se pyysi tarkistettuja tietoja jäsenrekisteriään varten. Puolustusministeri halusi tarkistaa radiosähköttäjien jäsentietoja tarkistaakseen heidän sijoitustaan tarkoituksenmukaisesti sodanajan joukkoihin. <ref>Alussa oli kipinä, sivu 38</ref>
 
===Puolustusvoimien käyttöön asetettu radioamatööriverkko===
 
Yhteistoimintaharjoitukseen, joka alkoi 16. lokakuuta 1939, mennessä Suomen Radioamatööriliitto oli lähettänyt 11. lokakuuta 1939 kiertokirjeen valituille jäsenilleen siitä, että Suomessa sotilasviranomaisten kehituksesta ja suostumuksella perustetaan valtakunnallinen apuradioverkko.
 
{| class="wikitable"
! Kaupunki
! I
! II
! III
! IV
! V
! VI
! VII
!varalla
|-
|Helsinki
|Erkki Heino (OH2NB)
|Kaarlo S. Sainio (2NM; OH2NM) <ref>http://koti.mbnet.fi/enenko/OH2NM/sainio.htm</ref>
|Armas Häkkänen (2NQ;OH2NQ)
|Vilho Kilpinen (2OF;OH2OF)
|Göran Tigerstedt (2PM; OHPM)<br />Erkki Kaireniuksen (2ND;OH2ND) laitteilla
|Lauri Norovuo (2NF;OH2NF) <small>6.12.1939-</small>
|Tatu Kolehmainen (2NT;OH2NT) <small>6.12.1939-</small>
|Volmar Vasama (2OR;OH2OR)
|-
|Turku
|Yrjö Juhari (1NF;OH3SZ)
|Sulho Salama (1NP;OH1NP)
|
|
|
|
|
|Olavi Palén (1NW;OH1NW)
|-
|Pori
|Raino Jäykkä (1NS;OH1NS)
|
|
|
|
|
|
|
|-
|Vaasa
|Gunnar Stendahl (6NS;OH6NS)
|
|
|
|
|
|
|Runar Grönholm (6NG;OH6NG)
|-
|Oulu
|Olli Snellman (8NB;OH8NB)
|
|
|
|
|
|
|
|-
|Kuopio
|Leo Antman (7ND;OH7ND)
|
|
|
|
|
|
|Leo Pirskanen (7NJ;OH7NJ)
|-
|Viipuri
|Eino Kirsi (5NR;OH2NR ja OH5NX)
|
|
|
|
|
|
|Eino Metso (5NZ;OH5NZ)
|-
|Hämeenlinna
|Walentin Granqvist (3NP;OH3NP)
|
|
|
|
|
|
|Toivo Vehoniemi (3NK;OH3NK)
|-
|Kouvola
|Antti Ukkonen (5NL;OH5NL)
|Veijo Mikama (5OJ;OH5OJ)<small>6.12.1939-</small>
|
|
|
|
|
|
|-
|Lahti
|Kaino Suvanto (1NT) <small>virheellinen tunnus</small> (3NT?)
|
|
|
|
|
|
|
|-
|Jyväskylä
|J. Järveläinen (5NJ) <small>virheellinen tunnus</small> (4NJ?)
|
|
|
|
|
|
|
|-
|Joensuu
|Raimo Sarvamaa (7NI;OH7NI;OH2WK) <small>6.12.1939-</small> <ref>http://petrisarvamaa.eu/wp-content/uploads/IS_051212_-Sarvamaa.pdf</ref>
|
|
|
|
|
|
|
|}
 
Kunkin radioamatöörisähköttäjän piti ilmoittautua kaupungin sähkölaitoksella mahdollisesti varmistaakseen virransaantinsa radiolle. Annettujen ohjeiden mukaan tavallinen radioamatööriliikenne oli sallittua, mutta kuitenkaan selväkielistä keskustelua ei sallittu ja liikennöinnin tuli tapahtua 80 metrin ja 40 metrin aaltoalueilla. Jotta verkkoa olisi pystynyt jatkuvasti pitämään yllä ja päivystämään, kehoitettiin verkon asemien pääoperaattoreita hankkimaan paikkakunnan asepalveluksesta vapautettuja ja nostoväkeä (nykyään lisäreservi) varaoperaattoreita. Lisäksi pyydettiin mahdollisuuksien mukaan hankkimaan puhelin ja ilmoittamaan sen numero viranomaisille. Kaikki verkkoon kuuluvat kysymykse ohjattiin Suomen Radioamatööriliiton puheenjohtaja, insinööri Kalle Sainiolle Yleisradioon Fabianinkadulle Helsingissä. 14. lokakuuta 1939 kirjeellä Suomen puolustusvoimien yleisesikunta kehoitti kuuntelemaan venäläisiä radioasemia ja ottamaan muistiin niiden aallonpituus, lähetysaika, kuuluvuus, tekstisisältö ja muita seikkoja. Kuitenkin talvisodan alettua Suomen Radioamatööriliiton puheenjohtaja, insinööri Sakari Sainio, antoi 6. joulukuuta 1939 nimetyille radioamatööreille ohjeen improvisoidusta valtakunnallisesta radioverkosta ilmavalvonnan kaukoviestitystä varten ilmavalvontapuolutuskeskusten johtoasemia varten.
 
Talvisodan radioverkon muistotapahtumaa vietettiin 2009 Riihimäellä. <ref>http://yle.fi/uutiset/radioamatoorit_joutuivat_talvisodassa_salaisiin_hommiin/5949403</ref> Sodanaikaisilla radioilla pidetään yhteyksiä valtakunnallisesti vuosittain [[perinneradiotapahtuma]]ssa, joita on järjestetty kaksi kertaa vuodessa 2005 alkaen itsenäisyyspäivänä ja puolustusvoimain lippujuhlapäivänä tai juuri sitä ennen. Kuudestoista tapahtuma järjestetään 2. kesäkuuta 2013. <ref>http://www.kolumbus.fi/jukka.x.rintala/Perinneradio/</ref>
 
Talvisodan kokemusten perusteella viestijoukkojen vahvuutta suomalaisissa sotatoimiyhtymissä lisättiin, mikä edellytti sotilasviestitoiminnan opettamisen laajenemista.
 
=== Radioamatööritutkinto ===
 
[[Radioamatööritutkinto Suomessa|Suomessa radioamatööritutkinto]] on moduulipohjainen. Kunkin moduulin voi suorittaa itsenäisesti ja hyväksyttyjen moduulien yhdistelmät antavat oikeuden eri luokkien pätevyystodistuksiin. Hyväksytyillä tutkintomoduuleilla ei ole vanhenemisaikaa, joten ne voi suorittaa joko yksi kerrallaan tai kaikki samassa tutkintotilaisuudessa. Tutkintoja ottavat vastaan paikalliset pätevyystutkijat ympäri maan ja ympäri vuoden. {{Lähde}}
 
==== Tutkintomoduulit ====
Rivi 29 ⟶ 183:
 
Perusluokan radioamatöörillä on nykyään samat oikeudet radioalueiden käyttöön kuin yleisluokassa, mutta perusluokkalainen ei saa käyttää yhtä suuria tehoja kuin yleisluokkalainen. Yleisluokan suorittanut saa käyttää maksimissaan 1500 wattia tehoa useimmilla HF-alueilla. Perusluokan teho näillä alueilla rajoittuu 120 wattiin, eli noin 11 dB pienemmäksi kuin yleisluokassa. Käytännössä tavallisten radioamatöörilähetinten teho rajoittuu melko samoin, kuin perusluokan lupa, ja yleisluokan tehoihin päästään vain erillisillä päätevahvistimilla. {{Lähde}}
 
Suomelainen tutkinto tuottaa kansainvälisen [[HAREC]]-pätevyyden ja suomalainen amatööriradioasemalupa on [[CEPT]]:n mukainen. Suomalainen perus- ja yleisluokan radioamatööri saa ilman anomusta käyttää omin tunnuksin Viron aluetunnus oman tunnuksen eteen lisättynä amatöörilaitteita Virossa kolmen kuukauden ajan Viron B-luokan oikeuksin yleensä 20 dBW:n teholla, joka vastaa 100 W:n lähetystehoa. Ulkomaalaisen on mahdollista anoa ulkomaisin pätevyystodistuksin ja luvin Viroon kolmen vuoden kansallinen amatöörilupa. Viron A-luokan radioamatöörille on yleensä sallittu 30 dBW:n lähetysteho, joka vastaa 1000 W:n lähetystehoa. Virossa radioamatöörien A-luokkaa varten joutuu antamaan näytön sähkötyksestä, jonka rajana pidetään viittä sanaa, 25 merkkiä minuutissa. Virossa ei ole enää C-luokan amatöörilupaa, vaan Viron amatöörit jakautuvat A-, B- ja D-luokkiin. Näistä Virolainen D-luokka, on tarkoitettu puheliikenteeseen frekvenssimoduloituna, jonka luvan haltija ei saa operoida HF-aalloilla eikä D-luokan virolaisella todistuksella saa HAREC-pätevyyttä. <ref>https://www.riigiteataja.ee/aktilisa/1080/2201/3012/MKM%2037%20lisa3.pdf#</ref> D-luokan oikeuksilla saa Virossa käyttää vain {{kymmenen metrin aaltoalue|kymmenen metrin aaltoaluetta]] 28 MHz -29,7 MHz, [[kuuden metrin aaltoalue]]tta 50,0 MHz - 52,0 MHz, [[neljän metrin aaltoalue]]tta 70,0 MHz - 70,3 MHz, [[kahden metrin aaltoalue]]tta 144,0 MHz - 146,0 MHz, [[seitsemänkymmenen senttimetrin aaltoalue]]tta 432,0 MHz - 438.0 MHz ja [[kahdenkymmenenkolmen senttimetrin aaltoalue]]tta 1,24 GHz - 1,30 GHz ja vain 10 dBW:n eli 10 W:n teholla A-luokan radioamatöörien voidessa operoida 30 dBW:n eli 1000 W:n ja B-luokan radioamatöörien voidessa operoida 20 dBW:n eli 100 W:n tehoilla näilläkin aaltoalueilla. <ref>https://www.riigiteataja.ee/aktilisa/1080/2201/3012/MKM%2037%20lisa3.pdf#</ref>
 
Latviassa ja Liettuassa suomalainen radioamatööri joutuu anomaan maiden valvontaviranomaisilta erikseen luvan.
 
[[Kuva:Hami2.jpg|thumb|Radioamatöörikilpailuissa menestyneen radioamatöörikerhon, Teljän Radioamatöörit ry:n (OH1AF/OH1F) antennilaitteistoa]]