Ero sivun ”Viisisoutu” versioiden välillä

 

[[Ensimmäinen puunilaissota|Ensimmäisessä puunilaissodassa]] kaikki osapuolet käyttivät viisisoutuja, jotka olivat nopeampia, raskaampia ja jaksoivat kantaa enemmän sotilaita kuin kuin nelisoudut ja trieerit. Ne olivat silloin Välimeren yleisimpiä sotakaleereja.

 

Roomalaisia laivastoja tuhoutui kolme, osaksi merisotaa tuolloin hallinneiden ''[[Corvus (ase)|corvusten]]'' takia, mutta aina rakennettiin uusi.

 

Koska laivoilla oli iso miehistö suhteessa kokoonsa, niiden toimintasäde oli melko pieni. Huoltotarvikkeille oli vain vähän tilaa, ja Välimeren kesän kuumuudessa raatavat soutajat tarvitsivat paljon juomavettä. Yleensä mukana oli yhdeksi päiväksi kuivaruokaa ja kahdeksi vettä.

 

Sotalaivat liikkuivat yleensä soutaen, mutta hyvällä tuulella voitiin purjehtia. Soutaminen piti kuitenkin lopettaa, koska purjeet kallistivat laivaa. Taistelussa liikuttiin aina soutaen mastot kaadettuina.<ref name="Gold" /> Tietenkään se ei koskenut ''corvusta''.

 

Antiikin sota-aluksissa käytettiin aseina lähinnä puskuria ja entrausvälineitä. Vaikka jotkut suuremmista laivoista kuljettivat raskaitakin heittokoneita, viisisoudut ja kevyemmät saattoivat kantaa vain ''[[Ballista|ballistaen]]'' kaltaisia ampuma-aseita.

* '''Puskuri''' ei koskaan ollut laivan kiinteä osa, koska se olisi johtanut liikaa voimaa puskevan laivan rakenteisiin.<ref name="Gold" /> Ihanteena oli osua vihollisalusta perään tai kylkeen, mieluiten loivassa kulmassa. Muuten puskuri saattoi upota uhriin liian syvälle. Tarkoitus oli siis rikkoa kylkilaudat. Toinen tapa käyttää puskuria oli katkoa airot liukumalla kovalla vauhdilla vihollisen kyljen vieritse. Tämä kuitenkin vaati taitoa sekä kapteenilta että soutajilta, jotta he eivät vahingoittaisi omia airojaan. Tähän taistelutyyliin sopivat parhaiten nopeat ja ketterät laivat, joiden miehistö oli hyvin koulutettu.

* '''Entrausta''' varten tarvittiin merisotilaita. Miehet kuitenkin muodostivat suuren osan taistelupainosta (ks. tekniset tiedot) joten paljon sotilaita kantavat laivat olivat hitaampia ja usein suurempia. Erityisesti entrausta varten kehitettiin ''[[Corvus (ase)|corvus]]'', ylöshinattava ja tangon varassa pyörivä kävelysilta, jota [[Rooman tasavalta|roomalaiset]] käyttivät ensimmäisessä puunilaissodassa. Kokeilu toi sarjan merivoittoja, mutta teki laivoista turhan kiikkeriä ja hylättiin.

 

Antiikin ajalta tunnetaan vain vähän sotalaivojen jäännöksiä. Itse asiassa noin ajalta [[200 eaa]] - [[300]] jaa. tunnetaan vain kaksi sotalaivaa, jotka ovat löytyneet [[Marsala]]n, antiikin Lilybaionin edustalta, joten viisisoutujen rakenne on yhä kyseenalainen. Joka tapauksessa ne olivat korkeampia, ehkä vähän leveämpiä ja jonkin verran pidempiä kuin trieerit, jollainen on onnistuttu rekonstruoimaan.

 

Kevyen rungon takia laivoilla saavutettiin suuri nopeus; se oli keskiajan kaleeria kolmekin kertaa nopeampi ja saattoi pitää nopeutta yllä koko päivän. Airoporttien matala sijainti ja keveys teki laivoista kuitenkin arkoja merenkäynnille.

 

Tiedot ovat karkeita ja sopivat tyypilliseen kevyeen viisisoutuun ensimmäisen puunilaissodan ajalta. Nopeuteen vaikutti soutumiehistön kokemus ja kestävyys.

 

* Täyskäännöksen halkaisija risteilynopeudesta: 60 m

 

* Morrison, John S.; Coates, John F. (1996). ''Greek and Roman Oared Warships.'' Oxford: Oxbow Books.

* [[Jukka M. Heikkilä|Jukka Heikkilä]]: ''Merikonsuli'' (romaani)

 

{{viitteet}}

 

* [[Karthagon imperiumi]]

* [[Ensimmäinen puunilaissota]]

[[Luokka:Sotalaivat]]

[[Luokka:Antiikki]]