Ero sivun ”Ruotsin maantiede” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kallioperäkartta
Chobot (keskustelu | muokkaukset)
p Bot: Migrating 1 interwiki links, now provided by on Wikidata on Q1771444; kosmeettisia muutoksia
Rivi 11:
Ruotsin merialueilla ja sisävesissä on 221&nbsp;800 saarta. Suurimmat saaret ovat Gotlanti, Öölanti, [[Orust]], [[Hisingen]] ja [[Värmdö]]. Suurimmat järvet ovat [[Vänern]], jonka vesipinta-ala on 5&nbsp;585 km<sup>2</sup>, [[Vättern]] 1&nbsp;912 km<sup>2</sup>, [[Mälaren]] 1&nbsp;140 km<sup>2</sup> ja [[Hjälmaren]] 484 km<sup>2</sup>. Pisimpiin jokiin kuuluvat [[Klarjoki]]–[[Götajoki]] 720 (joista 520 km Ruotsin puolella), Muonionjoki-Tornionjoki 570 km, [[Daljoki]] 520 km, Uumajanjoki 460 km, [[Luulajanjoki]] 450 km ja Ångermanjoki 450 km.<ref>[http://www.scb.se/statistik/AA/OV0904/2000I02/A01SÅ0201_03.pdf Geografiska uppgifter] Statistiska Centrabyrån {{sv}} {{en}}</ref>
 
== Ilmasto ==
Ruotsin ilmastoon vaikuttavat sen pohjoinen sijainti ja Skandien antama suoja Atlantin lämpimiltä, kosteilta tuulilta. Tukholman Pohjoispuolella ilmasto on melko mantereinen js kuivempi kuin Suomessa, Föhn-tuulet ovat tyypillisiä. Kesät ovat melko lämpimiä ja talvet kylmiä ja lumisia. Tukholman eteläpuolella sisämaassa vallitsee väli-ilmasto, jossa Atlantilta tulevat matalapaineet vallitsevat. Seudun kesät ovat lämpimiä, mutta talvet vaihtelevat lumisista lauhkeisiin. Göteborgin seudun länsirannikolla ja Skoonessa pimeät ja lumettomat talvet ovat enempi sääntö kuin poikkeus. Göteborgin seudun merellisessä Pohjois-Euroopan ilmastossa kesät ovat useammin mantereisempia seutuja koleampia, Skoone on kesäisin altis myös Keski-Euroopasta tuleville lämmönpurkauksille, joten siellä on kuitenkin kesäisin Länsirannikkoa lämpimämpää.<ref>[http://news.bbc.co.uk/weather/hi/country_guides/newsid_9384000/9384336.stm Sweden] ''Country guides''. BBC News</ref>
 
Rivi 18:
Ruotsi voidaan jakaa myös neljään vyöhykkeeseen: Skandit, Tukholman pohjois- ja eteläpuoli sekä Skåne ja lounaisrannikko.
 
=== Skandit ===
Skandeilla on vuoristoilmaston olosuhteita. Alueen ominaispiirre on [[föhn]]tuuli, joka tuo mukanaan Skandien yli mereltä lämmintä ja kuivaa ilmaa. Kasvillisuus on Skandien pohjoisosassa [[tunturipaljakka|tunturipaljakoilla]] pääosin alpiinista [[vuoristokasvillisuus|vuoristokasvillisuutta]].
 
=== Tukholman pohjoispuoli ===
Tukholman pohjoispuolinen Ruotsi muistuttaa ilmastoltaan Suomea, mutta on kuivempi ja aurinkoisempi. Alueella talvet ovat kylmiä ja lumipeite pysyy maassa 3–6 kuukautta vuodesta. Varsinkin pohjoisessa on talvisin hyvin kylmää. Kesäisin [[helle|helteitä]] esiintyy epäsäännöllisesti kesä–elokuussa. Alueella sataa eniten loppukesästä ja syksyllä; keväät ja alkukesät ovat kuivia ja aurinkoisia ja myös talvisin on kuivia. Sademäärä vähenee pohjoiseen mentäessä, jossa sää on yleensä sateeton ja leuto föhntuulen vuoksi. Vuotuinen sademäärä on tyypillisesti etelässä noin 700 mm, mutta vähenee pohjoiseen mentäessä nopeasti noin 500 milliin. Aivan pohjoisessa ja Skandien kupeessa sademäärä on enää noin 350-400 mm.
 
=== Tukholman eteläpuoli ===
Tukholman eteläpuolisessa Ruotsissa vallitsee leutotalvinen ja lämminkesäinen ilmasto lounaisrannikkoa ja Skånea lukuun ottamatta. Alue on lumen peitossa puolesta kahteen kuukautta vuosittain, mutta toisinaan talvet ovat lounaistuulten vallitessa hyvinkin lumettomia. Talvella säät ovat leutoja, sillä Itämeri lämmittää aluetta idässä ja Atlantin lauhkeat tuulet lännessä. Myöskään Siperian ja Venäjän kylmät ilmamassat eivät Itämeren takia pääse helposti leviämään alueelle idästä käsin. Erityisesti Gotlannin ja Öölannin saarilla talvet ovat hyvin leutoja, mutta toisaalta kesäisin ne ovat hieman manner-Ruotsia viileämpiä. Helteitä esiintyy kesäisin säännöllisesti toukokuulta syyskuulle. Sateet painottuvat loppukesään, syksyyn ja alkutalveen. Keväät ja alkukesät ovat kuivia ja aurinkoisia. Sademäärä vaihtelee noin 700–900 mm välillä.
 
=== Lounaisrannikko ja Skåne ===
Eteläisimmässä Ruotsissa ja lounaisrannikolla ilmasto on Ruotsin lauhkein. Pysyvä lumipeite on maassa vain joitakin päiviä tammi–helmikuussa, joten talvet ovat selvästi lyhyempiä kuin pohjoisempana. Lunta ei toisinaan sada koko talvena, joten talvet ovat pimeämpiä kuin pohjoisempana. Atlantin ja Itämeren leudontava vaikutus näkyy alueella voimakkaasti myös kesäisin: päivälämpötilat ovat keski- ja loppukesällä usein matalampia kuin pohjoisempana sisämaassa, mutta syksyllä alue pysyy lämpimämpänä pohjoista pidempään. Etenkin loppukesät, syksyt ja talvet ovat sateisia, keväät ja alkukesät taas kuivia. Talvisin myrskyt ja voimakkaat tuulet ovat yleisiä. Talvella runsaimmat sateet saadaan aivan alueen eteläisimmissä osissa. Vuoden sademäärä on noin 500–1000 mm.<ref>[http://www.smhi.se/kunskapsbanken/meteorologi/skanes-klimat-1.4827 Skånes klimat] SMHI {{sv}}</ref>
 
== Kasvillisuus ==
 
Ruotsin kasvillisuus vaihtelee Lapin karuista tunturialueista Etelä-Ruotsin vehmaisiin lauhkeisiin lehtimetsiin.
 
Alpiinista [[tundra]]maista kasvillisuutta ja [[tunturikoivu|tunturikoivikoita]] kasvaa Skandeilla heti tunturipaljakoiden alapuolella. Muutoin koko Pohjois-Ruotsi on [[boreaalinen vyöhyke|havumetsävyöhykettä]]. Tukholman pohjoiseen sijaitsevassa Ruotsissa aivan pohjoiseen saakka alavilla mailla valtapuulajeja ovat kuusi, koivut ja mänty. Puulajisuhteet vaihtelevat pohjoisuuden, pienilmaston ja maaperän mukaan. Aivan Pohjoisimmassa Ruotsissa havumetsät ovat matalia mäntyä, kuusta ja koivua kasvavia sekametsiä. Etelämpänä Pohjois-Ruotsissa metsät jakaantuvat voimakkaammin kuusi ja mäntyvaltaisiin kangasmetsiin. Tukholman seudulla sen sijaan on nähtävissä selvästi jo kolme eri päämetsätyyppiä: [[tuore kangas]]metsä (kuusia ja koivuja), [[kuiva kangas]]metsä (mäntyä) ja [[lehto]] (kuusta ja/tai jaloja lehtipuita). Eteläisimmässä Ruotsissa päämetsätyypit ovat kosteat lehdot (saarnea, tervaleppää), tuoreet lehdot (pyökkiä, vähemmistönä seassa myös kuusta), sekä kuivat lehdot (tammea, jalavaa, pähkinäpensasta, ja koivua,). Länsirannikolla, Skoonesta Göteborgiin [[talvitammi]] on tyypillinen pensaikkoisia metsiä muodostava puu rantakallioiden läheisyydessä.
 
Aivan Tukholman pohjoispuolella kulkee [[hemiboreaalinen vyöhyke|Hemiboreaalisten]] sekametsien ja tammen levinneisyysraja. Ruotsalaiset sekametsät ovat sekoitus keskieurooppalaista [[lehtimetsä]]ä ja Skandinaavista havusekametsää. Vallitsevia ne ovat Tukholman eteläpuolisessa osassa Ruotsia. Varsinaisen lehtimetsävyöhykkeen pohjoisrajan ja kuusen levinneisyysalueen eteläraja kulkevat eteläisimmässä ruotsissa.
Rivi 42:
[[Alvari|Alvareiksi]] kutsutaan kuivia kanervaa ja ketokasvillisuutta kasvavia kalkkikiviylänköjä, joita on Öölannissa. Kasvillisuus alvareilla on samantyyppistä kuin Englannin nummilla. Alun perin alvareita peittivät sankat seka- ja lehtimetsät, mutta ahkera laidunnus on aikojen kuluessa ehkäissyt puuston uusiutumisen. Vain ne kasvit, joita laiduntavat eläimet ovat karttaneet, ovat selvinneet. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi kanerva ja kataja.
 
== Maisemakuvia ==
<gallery>
Kuva:Bokskog Söderåsen Skåne.JPG|Pyökkimetsää [[Söderåsen]]in harjulla [[Skåne]]ssa.
Rivi 52:
Kuva:Hallingsafall.JPG|[[Hällingsåfallet]]in vesiputous [[Jämtland]]in [[Frostviken]]issä.
Kuva:Rapadalen-mittre-25.jpg|Tunturimaastoa [[Rapadalen]]issa [[Sarek]]in kansallispuistossa [[Jokimukan kunta|Jokimukassa]].
Kuva:Lapporten 2.jpg|[[Lapporten]]in vuoristolaakso Pohjois-Ruotsin [[Kiirunan kunta|KiirunaKiirunassa]]ssa.
Kuva:Kårtejaure from treeline.jpg|[[Stora Sjöfallet]]in kansallispuisto sijaitsee [[Jokimukan kunta|Jokimukassa]] ja [[Jällivaaran kunta|Jällivaarassa]].
</gallery>
 
== Väestömaantiede ==
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin väestö]]}}
 
Rivi 67:
</gallery>
 
=== Asutuksen leviäminen ===
Seuraavat kartat kuvaavat pysyvän asutuksen leviämistä vanhemmalta [[kivikausi|kivikaudelta]] nykyaikaan asti.
 
Rivi 79:
</gallery>
 
== Poliittinen maantiede ==
 
=== Hallinnolliset jaotukset ===
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin läänit]]}}
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin maakunnat]]}}
Rivi 96:
</gallery>
 
=== Vaalimaantiede ===
Seuraavat kartat kuvaavat Ruotsin valtiopäivävaalien tuloksia vuodesta 1973 vuoteen 2006. Kartat eivät kerro kunnan suurinta puoluetta, vaan eniten ääniä saaneen puolueen oikeisto- tai vasemmistoblokin sisällä riippuen siitä kumpi näistä blokeista on saanut suhteellisesti enemmän ääniä kunnassa. Sinisellä on [[Maltillinen kokoomus]], vihreällä [[Keskustapuolue (Ruotsi)|Keskustapuolue]], vaaleansinisellä [[Kansanpuolue liberaalit]] tummansinisellä [[Kristillisdemokraatit (Ruotsi)|Kristillisdemokraatit]] ja punaisella [[Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue]].
 
Rivi 115:
Vasemmistoblokki on yleensä saanut enemmistön etenkin useissa [[Norlanti|Norlannin]] kunnissa Pohjois-Ruotsissa, mutta myös monissa Keski-Ruotsin kunnissa. 1970-luvulla oikeistoblokki sai Etelä-Ruotsissa enemmistön äänistä useissa kunnissa, mutta sittemmin vasemmistoblokki on saanut enemmistön monessa Etelä-Ruotsin kunnassakin. Karttojen perusteella [[Ruotsin sosialidemokraattinen työväenpuolue]] on kaikissa vuosien 1973–2006 välisissä vaaleissa ollut vasemmistoblokin suurin puolue kyseisen blokin voittamissa kunnissa. [[Keskustapuolue (Ruotsi)|Keskustapuolue]] oli 1970-luvulla oikeistoblokin suurin puolue tämän blokin voittamissa kunnissa, mutta nykyään oikeistoblokin voittamissa kunnissa [[Maltillinen kokoomus]] on blokin suurin puolue.
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
Rivi 125:
* [http://www-markinfo.slu.se/sve/klimat/klimat.html MarkInfo - Klimat] {{sv}}
 
=== Kirjallisuutta ===
* {{Kirjaviite | Tekijä =toimituskunta: Ahlman, Hans W:son ym. | Nimeke =Sverige: Land och folk 1, Allmän geografi | Suomentaja = | Vuosi =1966 | Luku = | Sivu = |Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka =Stockholm | Julkaisija =Natur och kultur | Tunniste = |Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä =toimituskunta: Ahlman, Hans W:son ym. | Nimeke =Sverige: Land och folk 2, Landskap och kommunblock | Suomentaja = | Vuosi =1966 | Luku = | Sivu = |Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka =Stockholm | Julkaisija =Natur och kultur | Tunniste = |Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
Rivi 131:
* {{Kirjaviite | Tekijä =Motormännen | Nimeke =Sverige Vägatlas | Suomentaja = | Vuosi =2011 | Luku = | Sivu = |Sivut = | Selite =20. painos | Julkaisupaikka =Stockholm | Julkaisija =Norstedt | Tunniste = |Isbn =978-91-1-303611-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
 
==== Sveriges nationalatlas ====
24-osainen kirjasarja:
# {{Kirjaviite | Tekijä =Castensson, Reinhold ja Wastenson, Leif | Nimeke =Sveriges nationalatlas. Förvaltning, kommunikationer, energi / Infrastrukturen | Suomentaja = | Vuosi =1992 | Luku = | Sivu = |Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka =Stockholm | Julkaisija =Sveriges nationalatlas | Tunniste = |Isbn =91-87760-14-2 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
Rivi 161:
 
[[Luokka:Ruotsin maantiede|*]]
 
[[it:Svezia#Geografia]]