Ero sivun ”Ornamentti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 26 Wikidatan sivulle d:q335261 siirrettyä kielilinkkiä
Chobot (keskustelu | muokkaukset)
p Bot: Migrating 1 interwiki links, now provided by on Wikidata on Q335261; kosmeettisia muutoksia
Rivi 18:
Ornamentti ja koriste ovat [[Synonyymi|synonyymejä]], mutta koriste-sanaan liitetään joskus halventava merkitys, joka on peräisin ornamentin [[modernismi]]n aikaisesta historiasta 1900-luvun alussa. Aihetta koskevassa kirjallisuudessa käytetään yleensä sanaa ornamentti, ja sitä käytetään tässäkin artikkelissa.
 
Dekoraatio on koriste tai somiste, sekä verbinä se tarkoittaa koristelemista, lavastusta, kulisseja tai kunniamerkkiä tai sen antamista. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanatd.html | Nimeke = Pienehkö sivistyssanakirja | Tekijä = Jukka Korpela | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Datatekniikka ja viestintä | Ajankohta = 25.8.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.7.2009 | Kieli = }}</ref>
 
== Filosofiaa ==
[[ImageTiedosto:Looshaus Vienna June 2006 546.jpg|thumb|[[Adolf Loos]], ''Looshaus'', 1910. Rakennusta pidetään ensimmäisenä, jossa ei käytetty perinteisiä ornamentteja.]]
 
[[Augustinus|Augustinukselle]] syntisen orjan katumuksista, jonka rangaistukseksi täytyi puhdistaa viemäreitä, tulee ornamentti juuri sen häpeän takia, joka näin puhdistaa ja tasapainottaa uudelleen ihmisen sielun ja aseman.
Rivi 29:
[[Immanuel Kant|Kantille]] ornamenttia on kaikki, mikä lisää maun tyytyväisyyttä pelkästään muodollaan, kuten maalausten kehykset, veistosten [[draperia]]t, pylväiköt palatsien ympärillä ja naisen iltapuku juhlahuoneessa.
 
[[Martin Heidegger|Heideggerille]] ornamentti, ymmärrettynä [[Zier]]inä (sen antiikinaikaisessa mielessä jalokivenä) on kimallus, joka saa asiat ilmestymään ja tulemaan osaksi kokonaisuutta, osaksi nykyhetkeä. <ref name="ceeol.com/3">[http://www.ceeol.com/aspx/getdocument.aspx?logid=5&id=887c9106-81a0-4ab9-8cb1-891d0ef9c791 Mihaela Criticos, The Ornamental Dimension: Contributions To A Theory Of Ornament], The Central and Eastern European Online Library. Viitattu 9.11.2008.</ref>
 
== Ornamentin neljä funktiota ==
[[ImageTiedosto:Seagrambuilding.jpg|thumb|[[Ludwig Mies van der Rohe]] ja [[Philip Johnson]], ''Seagram''-rakennus, 1958, New York. Mies käytti rakennuksen julkisivussa pysysuuntaisia teräspalkkeja, jotka eivät olleet rakennuksen kantavia rakenteita. Rakennusta on pidetty esimerkkinä funktionalismin ornamenttijärjestelmästä.]]
Ornamentin [[etymologia]] on peräisin [[Antiikin Kreikka|Antiikin Kreikan]] sanasta ''[[kosmos]]'' ja sen latinalainen käännös ''ornamentum'' viittaavat molemmat alun perin pyhään ja [[Aura (paranormaali)|auran]] sävyttämään käsitteeseen. Antiikin kosmos tarkoittaa ”järjestystä” ja ”ornamenttia” (kaunistamisen välineenä). Kristityssä traditiossa tunnetaan vastaava kauniin harmonian käsite, ''ornatus mundi''. <ref name="ceeol.com/3"/>
 
Rivi 47:
 
=== Dekoratiivinen ===
Ornamentin koristavaa, dekoratiivista funktiota perustellaan usein sen leikkivällä ja [[Hedonismi|hedonistisella]] osatekijällä ja myös sen kyvyllä muuttaa tavallinen esine (henkilö, asia, [[konteksti]], toiminto) esteettiseksi objektiksi.
 
== Vastaparit ==
[[ImageTiedosto:ImperialHotelFacade.jpg|thumb|[[Frank Lloyd Wright]], ''Imperial Hotel'', 1923 (tuhoutunut 1968) Japani. Wright käytti runsaasti geometrisia ornamentteja suunnittelemissaan rakennuksissa.]]
James Trilling esittää kirjassaan ''The Language of Ornament'' ornamentin visuaalisia ominaisuuksia ”dialektisia vastapareja”, joita ovat muun muassa: <ref>James Trilling, ''The Language of Ornament'', Thames & Hudson World of Art, 2001, s. 11</ref>
 
Rivi 78:
 
== Modernismin koristeet ==
[[ImageTiedosto:Riga JugendstilKopf2.jpg|thumb|Persona eli [[Naamio|naamio]]. [[Jugend]]-koriste [[Riika]]ssa.]]
Ihmiskunnan alusta asti kaikki yhteiskunnat ja kulttuurit ovat tuottaneet jonkinlaisia ornamentteja. Ornamentin kriisi alkoi [[Teollinen vallankumous|teollisesta kumouksesta]] 1800-luvun lopulla ja kärjistyi itävaltalaisen arkkitehdin [[Adolf Loos]]in esseen otsikossa vuonna 1908 "Ornamentti ja rikos". Länsimainen yhteiskunta käänsi selkänsä ornamentille 1900-luvulla, jolloin ei vain sitä koskevasta tyylistä, vaan myös ornamentista itsestään tuli [[tabu]], josta alettiin hitaasti toipua vasta vuosisadan lopulla. Koristetaiteissa on vielä voimassa [[kosmofobia]] - epäluottamus tai pelko ornamenttia kohtaan - huolimatta 1970-luvulla alkaneesta luksusesineiden käsityömäisen tuotannon elpymisestä. <ref>James Trilling, ''The Language of Ornament'', Thames & Hudson World of Art, 2001, s. 185-186</ref>
 
Adolf Loosin ratkaisu ornamentin ongelmaan oli esimerkiksi kiven ornamentaalisten ominaisuuksien käyttö traditionaalisten ornamenttien sijaan, jota hän käytti ''Looshaus''in alaosissa. Tätä ominaisuutta käytettiin jo ennen ornamentin kriisiä, muun muassa neljännellä vuosituhannella eaa. Egyptissä. Materiaalien, kuten kiven tai puun hienovaraisten pintarakenteiden käytöstä tuli uusi, ornamentin kieltäneen [[modernismi]]n ornamentti. <ref>James Trilling, The Language of Ornament, Thames & Hudson World of Art, 2001, s. 194</ref> Monet tulkitsevat nykyajan ornamenteiksi myös erilaiset [[vinjetti|vinjetit]] ja esimerkiksi puhtaasti [[sommittelu]]a ja [[kuva|visuaalista]] vaikutusta varten tehdyt palkit, rimat ja elementit rakennusten julkisivuissa. Ornamenttia tutkinut Kaisa Simanainen toteaa rakennuksen julkisivusta, että se voidaan haluttaessa mieltää rakennuksen ihona, jonka läpi rakennuksen toiminta ja rakenne eivät ole luettavissa. <ref name="ljk1">[http://users.tkk.fi/~ksimanai/ornamentit/ Kaisa Simanainen, Ornamenteista ja niiden historiasta]. Viitattu 9.11.2008.</ref>
 
=== Ornamentti tänään ===
[[ImageTiedosto:Uniform tiling 44-h01.png|thumb|Tieokoneella tehty tessellation. ]]
Tietokoneiden avulla pystytään analysoimaan ornamenttien historiallisia lähteitä tarkemmin kuin aikaisemmin. Tämän päivän tekniikalla ornamenttien luominen on helppoa ja tehokasta, mutta niitä ei kuitenkaan paljon käytetä. Esimerkiksi arkkitehtuurissa ornamentteja saisi tietokoneavusteisesti helposti lisättyä julkisivujen koristeluun.<ref name="ljk1"/>
 
Rivi 116:
</Gallery>
 
=== Modernin ornamentit ===
<Gallery>
Image:Looshaus, Ausschnitt.JPG|Adolf Loosin ''Looshaus''in kiven kuvioita on pidetty [[modernismi]]n ornamentin lähtökohtana.
Rivi 128:
Image:Viikki church-Helsinki1.jpg|Samuli Miettinen, ''Viikin kirkko'', 2005. Päreiden ja puulistojen pintarakenne ovat moderneja ornamentteja.
File:Modernornament2W.jpg|Pintarakenteen toistuvat kuviot ovat moderneja ornamentteja.
Image:Order-3 heptakis heptagonal tiling.png|Claudio Rocchini, [[Hyperbeli]]in perustuva seitsensivuinen kuviointi, 2007.
</Gallery>
 
Rivi 146:
* [http://users.tkk.fi/~ksimanai/ornamentit/ Kaisa Simanainen, Ornamenteista ja niiden historiasta.]
* [http://www.anderssonart.com/texts/artikkelit/nuorivoima.html Jan-Erik Andersson, Ornamentti - Fantasian valtakunta (Nuori Voima 6/04)]. Cv/Writings, www.anderssonart.com.
* [http://digicoll.library.wisc.edu/cgi-bin/DLDecArts/DLDecArts-idx?id=DLDecArts.GramOrnJones Owen Jones, The Grammar of Ornament, London 1910] Digital Library for the Decorative Arts and Material Culture
* [[Johan Jacob Ahrenberg|Ahrenberg Jac]], Fennia illustrata; Finsk ornamentik. Suomalainen ornamentiiki. Ornrmentation Finlandaise I-VIIII, G. W. Edlund´s Förlag, Helsingfors 1878.
* Carolus Lindberg, ''Koristetaide'', WSOY 1927.
 
[[Luokka:Ornamentit| ]]
 
[[ar:ديكور#زخرفة]]