Ero sivun ”Serbian taistelut (ensimmäinen maailmansota)” versioiden välillä

 

==Taustaa==

Itävallan armeijan ylipäällikkö oli [[Franz Conrad von Hötzendorf]]. Hänen tavoitteenaan oli lyödä Serbia nopealla hyökkäyssodalla. Hötzendorff jakoi joukkonsa kahtia, koska Itävalta joutui samaan aikaan sotaan myös Venäjän kanssa. Itävaltalaisten hyökkäys onnistui alkuun hyvin. He ylittivät [[Tonava]]n ja valtasivat [[Belgrad]]in helposti. Tässä vaiheessa osa Serbiaan tunkeutuneesta armeijasta lähetettiin Venäjän rintamalle, mutta logistiikkaongelmat hidastivat kuljetuksia. Itävaltalaisten armeijan loppuosa jatkoi etenemistään Serbiassa, mutta serbit tekivät vastahyökkäyksen ja valtasivat Belgradin takaisin. Marras–joulukuussa 1914 Hötzendorff toisti hyökkäyksen, mutta tulos oli samanlainen kuin ensimmäisellä kerralla.<ref name="lop">Prior & Wilson, s. 42-43</ref>

 

 

Vuonna 1915 Saksa puuttui Serbian tapahtumiin, koska Itävallan asema oli vaarallinen. Lisäksi [[Gallipolin taistelu]] oli käynnissä, joten [[Keskusvallat|keskusvaltoihin]] kuulunut Turkkikin oli uhattuna. Saksa lähetti Itävallan avuksi yksitoista divisoonaa, joita johti [[August von Mackensen]]. Nimellisesti hyökkäyksen Serbiaan piti tapahtua yhteisessä itävaltalais-saksalaisessa johdossa, mutta käytännössä saksalaisten oli tarkoitus johtaa. Saksa houkutteli myös Bulgarian osallistumaan sotaan Serbiaa vastaan. Bulgaria oli menettänyt alueita Serbialle [[Toinen Balkanin sota|toisessa Balkanin sodassa]] vuonna 1913, ja Saksa lupasi alueet takaisin.<ref name="Prior & Wilson, s. 73-77">Prior & Wilson, s. 73-77</ref>

{{Ensimmäinen maailmansota}}