kvanttimekaniikanKvanttimekaniikan mukaan Schrödingerin yhtälöä noudattavatnoudattaviin ainehiukkaset,ainehiukkasiin kutenliitetään elektronit, saavat niihin liitettävän aaltofunktionaaltofunktio, jonka avulla esimerkiksivoidaan kaksoisrakokokeessaennustaa havaittuerilaisten interferenssikuviomittausten saadaantodennäköisyyksiä. aikaiseksi,Esimerkiksi taielektronien mikäkaksoisrakokokeessa tahansahavaittu muuinterferenssikuvio todennäköisyyteenvoidaan perustuvaselittää mittaus,todennäköisyysaaltojen kunkeskinäisen aallotvuorovaikutuksen tulkitaan todennäköisyysamplitudeinaavulla. Hiukkasta kuvaava todennäköisyysaalto voi siis voi muodostua useamman aallon summana, (interferenssikuviona)superpositiona. Kun hiukkasen tilaa mitataan, niin lopputulokseen vaikuttava eri tilojen superpositio häviää ja hiukkanen asettuu jollekkin havaitulle tilalle. Tämä ilmiö on kokeissa havaittu pienille - kvanttimekaanisille - hiukkasille kuten elektroneille, mutta mitä tapahtuu jos hiukkaset suurentuvatsuurenevat makroskooppiseen mittakaavaan saakka? Klassisilla ja makroskooppisillaMakroskooppisilla hiukkasilla on ainaselvästi tarkkakoko arvoajan suureidensatäsmällinen suhteen"tila", joten kvanttimekaanisen satunnaisuudenepämääräisyyden tulee arkijärjen mukaan jossain vaiheessa hävitä. ''Schrödingerin kissa -tiloiksi'' kutsutaan niitä tiloja/aaltofunktiota, joissa tarkastellaan puhtaasti kvanttimekaaniseen systeemiin kytkettyä klassista systeemiä. Kun kvanttimekaanisen systeemin tilaa ei ulkoisesti mitata, niin tämä mahdollistaa mittauksensuperpositiotilan, lopputulokseenjoka vaikuttavanleviää superpositiotilan,koskemaan muttamyös systeemin makroskooppista osaa. Mutta makroskooppisten kappaleiden (kuten laatikossa oleva kissa, jota ei siis havainnoida) tapauksessa tällä kvantti-ilmiölläsuperpositiolla on hyvin vaikea nähdä mitään todellista fysikaalista merkitystä, jossillä kissan mitattutila lopputilaon muodostuukoko jokoajan kuolleestaesimerkiksi ''elävä'' tai elävästä''kuollut'', kissastamutta ei näiden tilojen summa ''elävä-kuollut-kissa''. Eräs selitys tämän ongelmaa ratkaisemiseen on dekoherenssi.
