Ero sivun ”Neva (joki)” versioiden välillä

'''Neva''' ({{k-ru|Нeвa}}) on [[Laatokka|Laatokan]] laskujoki [[Suomenlahti|Suomenlahteen]]. Se halkoo [[Inkeri]]ä. [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] kaupunki on perustettu Nevan suistoon. Nevan suulta aukeaa Nevan- [[estuaari]], joka sisältää [[Viipurinlahti|Viipurinlahdelta]] itään sijoittuvat merialueet.

Neva on varsin rauhallisesti virtaava joki johtuen Laatokan ja Suomenlahden vain neljän metrin korkeuserosta. Jokea pitkin on helppo liikennöidä rauhallisesta virtauksesta johtuen. Neva yhdistää Suomenlahden ja Pietarin kaupungin Venäjän laajaan jokien ja [[kanava|kanavien]] verkostoon. Neva -joenNevajoen ylittää 10 [[Pietarin_sillat|siltaa]], joista 8 on avattavia.

Neva syntyi noin 3300 vuotta sitten (1350 eaa.). Tätä ennen Laatokan vedet laskivat Suomenlahteen [[Karjalankannas|Karjalankannaksen]] poikki myöhemmän [[Heinjoki|Heinjoen]] alueella, mutta [[maankohoaminen]], joka Laatokan pohjoisosassa on nopeampaa kuin eteläosassa, laski vähitellen Laatokan pintaa pohjoisessa ja nosti sitä etelässä. Pinnannousuun myötävaikutti myös [[Vuoksi|Vuoksen]] uoman puhkeaminen [[Saimaa]]n uudeksi laskureitiksi lähellä Laatokan vanhan lasku-uoman suuta Karjalankannaksella n. 5700 vuotta sitten (3700-38003700–3800 eaa.), mikä lisäsi Laatokkaan virtaavien vesien määrää noin neljänneksellä.<ref name="S1"/><ref name="S2"/>

Uusi lasku-uoma, Neva, muodostui, kun Laatokan vedet saavuttivat Porogin kynnyksen nykyisen Pietarin itäosassa, ja Laatokan pinta laski jopa 12 metriä muutamassa vuodessa tai korkeintaan sadassa vuodessa. Laatokan vanha lasku-uoma Karjalankannaksella jäi tämän jälkeen Vuoksen lasku-uomaksi Viipurinlahteen ja Laatokkaan.<ref name="S1">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=225 | Nimeke =Vuoksen synty ja Vuoksenlaakso | Tekijä =Saarnisto, Matti | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Karjalan liitto | Viitattu =10.12.2008 | Kieli = }}</ref><ref name="S2">{{Kirjaviite | Tekijä =Saarnisto, Matti | Nimeke =Karjalan geologia – Karjalan luonnonmaiseman synty | Kappale = | Sivu =64-78 | Selite =Teoksessa: Viipurin läänin historia I, Karjalan synty |Julkaisupaikka = Lappeenranta | Julkaisija = Karjalan kirjapaino | Vuosi =2003 | Tunniste = ISBN 952-5200-37-X | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Sittemmin Viipurinlahteen laskeva Vuoksen haara on kokonaan kuivunut, ja [[Taipaleenjoki|Taipaleenjoen]] tultua vuoksen pääasialliseksi lasku-uomaksi vuonna 1857 tapahtuneen Kiviniemen kannaksen puhkaisun jälkeen, myös vuoksenVuoksen vanha pohjoinen haara [[Käkisalmi|Käkisalmen]] luona on menettänyt merkitystään.<ref name="S2"/>

Lyhyenä jokena Nevalla ei ole montaa sivujokea. Niitä ovat etelässä [[Tusinajoki]], [[Inkereenjoki]], [[Venjoki]], [[Mujajoki]] ja [[Muikka]] sekä pohjoisessa [[Ohtajoki]] ja Nevan [[suisto]]on yhtyvä [[Mustajoki (Pietari)|Mustajoki]]. Suistossa Neva jakautuu useisiin [[suuhaara|suuhaaroihin]], joita yhdistämään on kaivettu joukko [[Kanava|kanavia]]. Suuhaaroista suurimmat ovat [[Suuri Neva]], [[Pieni Neva]], [[Suuri Nevka]] ja [[Pieni Nevka]]. Pienempiä suuharoja ovat muiden muassa [[Fontanka]], [[Moika]] ja [[Prjažka]]. Kanavia ovat muiden muassa [[Gribojedovin kanava]], [[Joutsenkanava]], [[Krjukovin kanava]] ja [[Obvodnyi-kanava]]. Suuhaarojen väliin jäävät [[Pietarin saaret]], joita ovat muiden muassa [[Alaissaari]], [[Vasilinsaari]], [[Jänissaari]], [[Kissasaari]], [[Koivusaari]], [[Korpisaari]], [[Mistulansaari]], [[Patsassaari]] ja [[Ristisaari (Pietari)|Ristisaari]].